Kailas-talo Heinolassa: Betonia, tiiltä ja puuta
Heinolan keskustaan valmistuneessa Kailas-talossa on tilat noin 400 alakoululaiselle ja 80 päiväkotilapselle. Kokonaisuuteen kuuluu iso liikuntasali, kaupungin tuotantokeittiö sekä monipuolinen piha-alue. Noin 20 miljoonan euron Kailas-talo on Heinolan historian suurin rakennushanke.
Heinolan kaupungin kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa kertoo, että Kailas-talon suunnittelu käynnistyi viime vuosikymmenen lopulla.
– Keskustan aluetta palveleva Kailaan koulu ja päiväkoti sekä kaupungin tuotantokeittiö toimivat aikaisemmin Niemelä-talossa, jossa ilmeni sisäilmaongelmia. Tilanteen korjaamiseksi talossa olisi tarvittu laaja peruskorjaus, joten kaupungissa katsottiin kannattavammaksi toteuttaa uudisrakennus. Ennen uuden valmistumista Kailaan koulu toimi väistötiloissa kolmessa eri osoitteessa.
Kaksikerroksiselle Kailas-talolle löytyi paikka Rajakadun ja Wahlmaninkadun rajaamalta tontilta, jossa oli aikaisemmin Heinolan lukiorakennus. Tämä oli purettu vuonna 2017, ja lukiolle oli valmistunut uudisrakennus vuonna 2021. Nimensä Kailas-talo on saanut runoilija Uuno Kailaalta (1901–1933), joka oli kotoisin Heinolasta.
Jari Kuosa kertoo Kailas-talon toteutussuunnitelman valmistuneen vuoden 2020 loppupuolella. Tämän jälkeen tehtiin urakkakilpailutus, joka kesti helmikuuhun 2021, ja rakentamaan päästiin keväällä 2021.
Hankkeeseen hyväksytty budjetti oli 20 miljoonaa euroa, mutta tämä alittunee jonkin verran.
– Kaupunki sai liikuntasalin ja lähiliikuntapaikan rakentamiseen valtionavustusta yli 900 000 euroa. Toisaalta hankkeen kustannuksia lisäsi rakennusmateriaalien hintojen nousu. Tässä kaupunki tuli urakoitsijoita vastaan ja osallistui kohonneisiin kuluihin, Kuosa kertoo.
Bruttoalaltaan noin 7700 neliömetrin Kailas-talo valmistui joulukuussa 2022. Kailaan koulu aloitti uusissa tiloissa helmikuun alussa, ja päiväkotitoiminta muuttaa taloon tänä kesänä.
Kailas-talon moderni oppimisympäristö muodostuu eri luokkatasojen oppimissoluista. Kailaan koulu toimii myös erityisen tuen oppilaiden kouluna, mikä on otettu huomioon monin tavoin.
Rakennuksen noin 1300 neliömetrin liikuntasali on Heinolan suurin. Kolmeen osaan jaettava sali täyttää kansallisen salibandykentän mitat.
Tuotantokeittiössä valmistetaan ruuat kaikkiin Heinolan kouluihin ja päiväkoteihin, lähes 2000 ateriaa päivässä.
Työyhteenliittymä urakoitsijana
Hankkeen urakoitsijana toimi työyhteenliittymä Insinöörityö Hentinen Oy ja SBS Betoni Oy.
– Teimme urakkalaskennan vuoden 2020 loppupuolella ja jätimme tarjouksen sisälle seuraavan vuoden alussa. Kun tarjouksemme oli hyväksytty, alkoivat rakennustyöt tontilla huhtikuun alussa 2021, Insinöörityö Hentisen toimitusjohtaja Ilkka Hentinen kertoo.
Suutarinen Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Timo Suutarinen toteaa, että työyhteenliittymä oli heille ensimmäinen laatuaan omien yhtiöiden ulkopuolella. Insinöörityö Hentinen oli Suutariselle entuudestaan tuttu yritys, sillä perheyritykset ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1997 lähtien.
– Hanke sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja mutkattomasti, Timo Suutarinen toteaa.
Insinöörityö Hentisen vastuulla oli työmaa ja rakentaminen. SBS Betoni toimitti kohteen kaikki betonielementit, mukaan lukien 28,5-metriset esijännitetyt TEK-laatat, jotka asennettiin liikuntasalin yläpohjaan.
Kailas-talon tontti oli Ilkka Hentisen mukaan rakentamisen kannalta hyvä.
– Osa tontista oli hyvinkin tasaista, koska paikalla oli ollut urheilukenttä. Isoja pohjatöitä ei tarvittu, ja perustukset toteutettiin maanvaraisena. Lähes koko rakennuksessa on tuulettuva alapohja, mikä oli tilaajan tahto.
Rungon pystytys sujui Hentisen mukaan hyvin ja aikataulussa. Rakennuksen runkona ovat betonielementit ja kantavat deltapalkit sekä välipohjissa ontelolaatat. Rungon pystytyksen jälkeen rakentaminen toteutettiin sääsuojassa. Betoniseinien eristäminen ja yläpohjan villoitus tehtiin paikan päällä.
– Rakentaminen eteni kolmessa lohkossa. Rakennuksen pohjapinta-ala on noin 5000 neliömetriä, ja jossain vaiheessa tämä kaikki oli huputettuna. Kun mukaan laskee telineiden tarvitseman tilan, päästään noin 7000 neliömetrin sääsuojaan, Ilkka Hentinen toteaa.
Hentinen sanoo, että vaikka talo ulkoapäin näyttää selkeältä, on se sisältä huomattavasti monimuotoisempi.
– Kaksikerroksisessa rakennuksessa on tiloja viidessä eri tasossa, mikä toi rakentamiseen haastetta.
Vuosille 2021–2022 ajoittuneeseen hankkeeseen vaikutti Hentisen mukaan vahvasti ”maailman tuulet” eli korona ja Ukrainan sota.
– Työmaan alkaessa oli korona-aika, mikä aiheutti järjestelyjä jokapäiväisessä työskentelyssä. Pahin aalto Itä-Hämeen alueelle iski vuoden 2022 alkupuolella vaikuttaen töiden etenemiseen. Seuraavaksi Ukrainan sota hankaloitti materiaalien saatavuutta, mikä toi runsaasti ylimääräistä työtä. Lisäksi kustannukset nousivat voimakkaasti, Hentinen kertoo.
Rakennuksen luovutus tilaajalle oli joulukuussa 2022. Hentinen laskee hankkeen työmaavahvuuden olleen keskimäärin 30–40 ja enimmillään noin 70 henkilöä.
Insinöörityö Hentiselle Kailas-talo oli yrityksen historian suurin työmaa.
– Urakan toimitussisältö oli kaiken kaikkiaan hyvin laaja. Meidän hankintoihin lukeutuivat niin pohjatyöt, tuotantokeittiön sekä teknisen työn koneet ja laitteet kuin osa irtokalusteistakin.
– Rakensimme myös piha-alueen, jonka toteutus monine eri toimintoineen oli vaativa. Päiväkotilapset ja koululaiset saivat todella kivan ympäristön, jossa on erilaisia leikkivälineitä ja -kalusteita sekä pelikenttiä.
Joustava ja muuntuva
Kailas-talon suunnittelijana toimi lahtelainen H&M Arkkitehdit Oy, joka on koulujen, liikuntatilojen, nuorten ja lasten tilojen suunnitteluun erikoistunut arkkitehtitoimisto. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti SAFA Seppo Markku.
Uudisrakennuksen paikka sopi hänen mielestään vallan mainiosti Kailas-talolle. Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että katujen rajaamalla tontilla oli vanhaa puustoa, jonka joukkoon talo voitiin sijoittaa.
Markku kertoo, että koulu- ja päiväkotitilojen konseptia on kehitetty H&M Arkkitehdeissa 1990-luvulta lähtien, kun alettiin puhua uudenlaisesta avoimesta oppimisympäristöstä. Hybridimallissa on sekä avointa tilaa että mahdollisuus muodostaa pienempiä tiloja.
Punaisena lankana on tilojen joustavuus ja muuntuvuus. Tämä on toteutunut myös Kailas-talossa, jonka opetustilat ovat muuntojoustavia ja tarjoavat mahdollisuuden työskennellä erikokoisissa ryhmissä. Myös käyttäjät osallistuivat suunnitteluun.
– Monitoimitalon massa on tilankäytöllisesti joustava kokonaisuus. Kahteen suuntaan avautuvien siipien keskiössä on korkea aula, jossa ovat ruokasali sekä katsomona ja oleskelutilana toimivat jättiläisen portaat. Aulan yhteydessä ovat näyttämösali ja musiikkitila. Kokonaisuuteen liittyvät liikuntasali ja tuotantokeittiö, Seppo Markku kertoo.
Talon ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat kädentaitotilat sekä päiväkoti ja alempien ikäluokkien opetustilat. Toisessa kerroksessa on opetustiloja ja hallintotilat.
Myös talon sisustussuunnittelu on H&M Arkkitehtien käsialaa.
– Tilojen sisustus on luokseen kutsuvan värikästä, kuin kukkaketo. Väreille on selkeä tehtävä ja ne muun muassa auttavat hahmottamaan tiloja. Niin ikään esineet ovat tärkeä osa oppimisympäristöä. Irtokalusteissa on huomioitu niiden laatu ja kestävyys, mikä tukee ekologisuutta, Markku toteaa.
– Sisätilojen pinnoissa ja kalusteissa on käytetty niin paljon puuta kuin mahdollista, mikä tuo lämpöä ja pehmeyttä, H&M Arkkitehtien arkkitehti SAFA Anneli Hellsten toteaa.
Vaalea julkisivu kattoa myöten
Kailas-talon julkisivun vaalea alaosa on paikalla muurattua tiiltä ja yläosassa on puuverhous. Talon pulpettikatto on niin ikään vaalea.
– Rakennuksen bitumikate on ympäristöystävällinen. Sen neutralisoi ilmasta haitallisia typenoksideja eli syö ilmansaasteita, Seppo Markku kertoo.
Katto on arkkitehdin mukaan muutenkin ekologinen, koska vaalea pinta heijastaa auringonsäteitä ja imee puoleensa vähemmän lämpöä kuin tumma kate. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, että lämpöä ei siirry muihin rakenteisiin niin paljon kuin tummasta katteesta.
Arkkitehti Seppo Markku toteaa Kailas-talon piha-alueen olevan tärkeä osa oppimisympäristöä. Monipuolinen leikki- ja pelialue houkuttelee liikkumaan. Piharakenteissa on otettu huomioon erityislasten tarpeet muun muassa värein ja muodoin. Koululaisten ja päiväkotilasten turvalliset piha-alueet ovat selkeästi erillään ajoneuvo- ja huoltoliikenteestä.
Pihalta löytyvät myös auditorio ja kioskitoimintaan sopiva rakennus, jota voi hyödyntää tapahtumissa.
– Uuno Kailaan jalanjäljissä piha-auditorioon voidaan kerääntyä riimittelemään vaikkapa rappia. Kailas-talon piha tarjoaa oivan paikan sanataiteellekin, Seppo Markku visioi.
Maa- ja ilmalämpöpumppuja
A-energialuokan Kailas-talo lämpiää maalämmöllä. Tontille on porattu 32 maalämpökaivoa, joiden yhteispituus on yli kymmenen kilometriä. Lämmönjakotapana on vesikiertoinen lattialämmitys lukuun ottamatta joitain erityistiloja ja teknisen työn tiloja, joissa on patterit.
Kesäaikana maalämpökaivoja käytetään maakylmän tuottamiseen. Viilennys toimii ilmanvaihdon kautta. Keittiötiloissa jäähdytys tapahtuu ilmalämpöpumpuilla. Kailas-talossa on neljä ilmanvaihtokonehuonetta, joissa on kahdeksan iv-konetta.
Katolle erillishankkeena toteutetun aurinkovoimalan teho on 30 piikkikilowattia.
Jari Kuosan mukaan koulurakentaminen Heinolassa jatkuu. Sinilähde-talo valmistui vuonna 2020 ja uusi lukio 2021. Nyt oli vuorossa Kailas-talo, ja neljäs kouluhanke eli Kirkonkylän koulu toteutetaan vielä tällä vuosikymmenellä.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
