Kielilukio elinkaarihankkeena: Luokkia, joissa on neljä seinää
Myllypuron ytimeen on rakennettu Helsingin kielilukiolle uudet tilat noin 900 opiskelijalle. Uudisrakennus korvaa kielilukion vanhat tilat Itäkeskuksessa. Nelikerroksinen rakennus sisältää myös harrastus- ja liikuntatiloja kaupunkilaisten käyttöön. Rakennus on toteutettu SRV:n elinkaarihankkeena, jossa SRV on vastuussa kiinteistön suunnittelusta, toteuttamisesta, ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden ajan.
Uudessa kielilukiossa opiskelijoiden käytössä ovat pedagogisesti monipuoliset, tarkoituksenmukaisesti mitoitetut ja joustavat tilat, jotka edistävät toimintaa ja takaavat oppijoille hyvän ympäristön oppia ja kasvaa.
– Olen tyytyväinen lopputulokseen. Saimme suunnittelussa hyvin itsemme kuulluksi. Eli saimme luokkia, joissa on neljä seinää ympärillä. Näin saadaan tarvittava rauha opetustiloihin. Nyt palattiin vähän perinteisempään malliin siltä osin. Täällä on paljon erilaista tilaa, missä opiskelijat voivat viettää aikaa. On rauhallisempia ja sosiaalisempia tiloja, joista jokainen voi löytää itselleen mieluisan taukopaikan, rehtori Sanna Manner kertoo.
Kielilukion suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa on toteutettu Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteita. Suunnitteluratkaisussa on painotettu energia- ja kustannustehokkuutta sekä paikallista uusiutuvan energian tuotantoa lämpöpumpulla ja aurinkopaneeleilla.
– Meillä on elinkaarihankkeen sopimuskumppanina SRV, joka käyttää palveluntuottajakumppanina SOLia kiinteistönhoitopalveluissa. Perustana oli KVR-urakka, ja kaupunki omistaa koulun. Keskustelu heidän kanssaan oli hyvin avointa, eikä siinä ollut vastakkainasettelua. Yhteistyö oli hyvähenkistä, ja rakennuksesta tuli sellainen, että se täyttää tilaohjelman ja kaikki tekniset vaatimukset, kohteen rakennuttajana toimineen Helsingin kaupunkiympäristön toimialan projektinjohtaja Kari Pehkonen kertoo.
Pehkonen lisää, että pitkän palvelujakson laatutaso ja toimivuus paljastuvat vasta palvelujakson aikana.
Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Pääsuunnittelijana oli arkkitehti Ilmari Lahdelma.
– Kilpailimme hankkeesta työryhmänä yhdessä SRV:n kanssa. Alusta asti mietimme yhdessä rakennuksen ylläpitoa ja saimme siihen suunnitteluohjausta. Elinkaarihankkeessa ylläpito- ja huoltonäkemykset vähän korostuvat esimerkiksi yleistilojen materiaalivalinnoissa tavanomaiseen suunnitteluun verrattuna, Lahdelma kertoo.
SRV:n projektipäällikkö Mika Karell kertoo, että yleisesti ottaen kohteen kaikissa suunnitteluratkaisuissa hyödynnetään aiemmissa elinkaarikohteissa saatuja kokemuksia muun muassa takuu- ja palvelujakson ajalta.
– Materiaalit on pyritty valitsemaan siten, että ne olisivat mahdollisimman kestäviä ja palvelisivat hyvin pitkää elinkaarijaksoa. Esimerkiksi alakatoissa on huomioitu talotekniikan huollettavuus, samoin lattiamateriaaleissa kestävyys ja huollettavuus, Karell kertoo.
Kohteella on neljän tähden RTS-ympäristöluokitus, mikä vaikutti myös materiaalivalintoihin.
Tiukka tontti
– Tontti on todella tiivis, mikä oli lähtökohtana suunnittelua ohjaava tekijä. Koulu on neljässä kerroksessa, kohtuullisen urbaani Myllypuron keskusta-aukiolle avautuva koulu, jossa lukioon kuuluvia pihoja on kerroksissa ja kattopihalla, Ilmari Lahdelma kertoo.
Koulurakennus on metron kahden sisäänkäynnin välissä.
– Rakennus jatkaa aukion kaupunkikuvallista ilmettä, on helposti saavutettava ja avoin päätulosuuntiin, eli metrolta tuleviin kulkuväyliin. Rakennus haluttiin avoimeksi katutasossa, eli sinne sijoitettiin tiloja, joita voi avata myös kaupunkilaisten käyttöön. Pääsisäänkäynti rakennukseen on kaksi kerrosta korkeassa sisäänvedossa Myllypurontien ja Kiviparintien risteyksen puolella, Lahdelma toteaa.
Rakennuksen julkisivussa on värjätty betonielementti, jonka päällä on perforoitu alumiinisäleikkö. Maantasossa on graafista betonia, jossa on kielilukioteemaan liittyvä kuvio, eli tekstiä useammalla kielellä.
– Betonisandwich-julkisivuun haluttiin vähän syvyyttä alumiinisäleiköillä. Aika pitkään mietimme, millä tavoin puuta voidaan käyttää julkisivussa. Sitä on nyt kadun puolella maantasossa ja pihan puolella ylemmissä kerroksissa, Lahdelma kertoo.
Liikkuminen keskellä, oppiminen ulkokehällä
Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi ja toiminnan tarpeen mukaan helposti muunneltaviksi. Talossa liikutaan keskellä runkoa ja opitaan ulkokehällä.
– Yläkerroksissa on isot, jaettavat oppimisympäristöt, jotka katsovat kohti Myllypuron keskustaa ja Metropoliaa. Tilat, joissa eniten ollaan, pyrkivät olemaan luonnonvalossa ja kontaktissa ympäristöön, Ilmari Lahdelma sanoo.
Kahdessa ylimmässä toimintakerroksessa on opetustiloja ja oppimisen ympäristöjä. Monikulttuurisessa kielilukiossa hallintotilojen rooli on myös merkittävä, joten ne ovat kakkoskerroksessa helposti saavutettavissa.
– Piha sijoitettiin kolmanteen kerrokseen, ja siitä saatiin hyvään ilmansuuntaan avautuva piha rakennukselle. Pääosa luokkatiloista on kolmannessa ja neljännessä kerroksessa, jolloin piha on oppilaiden helposti saavutettavissa rakennuksen sisältä. Pihalla on avointa tilaa oleskeluun ja katettua aluetta taukoliikuntavälineille, Lahdelma kertoo.
Liikuntasali sijoitettiin poikkeuksellisesti toiseen kerrokseen, mikä tuotti haastetta askeläänieristykselle.
– Saimme askeläänet vaimennettua ensimmäiseen kerrokseen päin. Lattia on tehty kiskojen päälle tehtynä joustolattiana, jossa on vaimennuskumit. Lattiarakenne on parikymmentä senttiä paksu, ontelolaatan päälle tehty, SRV:n Mika Karell kertoo.
Ei kasvavia lumipalloja
Rakennushanke lähti vähän takellellen liikkeelle alussa, mutta henkilövaihdosten jälkeen vauhti kiihtyi.
– Kun tulin hankkeeseen mukaan, tämä oli kaksi kuukautta jäljessä yleisaikataulusta. Silloin tehtiin henkilövaihdoksia 2021–2022 vuodenvaihteessa, ja rakensimme joukkuepelin ja yhteishengen uusiksi, Mika Karell kertoo.
– Aikataulu on hyvin tärkeä asia rakennushankkeissa. Jos aikataulu ei ole hallussa, eivät ole yleensä kustannuksetkaan. Laitoimme aikataulun ensin kuntoon ja sitten aloimme valvoa sitä säännöllisemmin. Lumipallojen ei annettu pyöriä ja kasvaa. Samalla urakoitsijoita osallistettiin voimakkaasti ja saatiin viesti menemään kentälle asti. Tämä on tosi tärkeätä, jotta viesti ei häviä matkalla. Heti, jos tulee poikkeama, siihen tartutaan. Poikkeamia tulee aina, vaikka kuinka valmistautuu. Huolellinen ennakkosuunnittelu on myös tärkeätä, Karell toteaa.
Materiaalitoimituksissa oli jonkin verran haasteita ja sähköpuolella komponenttipulaa. Silloin piti keksiä joku korvaava tuote tai muu ratkaisu.
– Olimme myös suoraan yhteydessä tehtaisiin Euroopassa ja valvoimme, että tuotteet todella valmistuivat, kuten oli sovittu, Karell sanoo.
Toki tilaajallakin on ollut iso rooli onnistumisessa.
– He ymmärsivät alun haasteiden vaikutuksen projektiin. Meillä oli avoin keskusteluyhteys tilaajaan, jolloin saatoimme kaikki soutaa samaan suuntaan ja tehdä yhteistä projektia. Fokus pysyi oikeissa asioissa, Karell kiittää.
Ilma-vesilämpöpumppu ja kaukolämpö
– Tämä oli talotekniikan kannalta aika haasteellinen rakennus tontista johtuvista syistä. Talotekniikkareittien vetäminen ja laitteiden sijoittaminen oli haasteellista ahtaissa tiloissa, LVI-suunnittelun projektipäällikkö Tuukka Honkavaara Suomen Talokeskus Oy:stä kertoo.
Elinkaaritarkastelusta tuli reunaehtoja talotekniikkasuunnittelullekin; lämmitysjärjestelmäksi valittiin hybridijärjestelmä.
– Rakennuksessa on kaukolämpökeskus, mutta päälämmitysjärjestelmänä on ilma-vesilämpöpumppu, jolla hoidetaan rakennuksen lämmitys pääsääntöisesti. Se tuli hankkeen alkuvaiheessa tehtyjen elinkaarioptimointilaskelmien kautta. Käyttövesi puolestaan tehdään pääsääntöisesti kaukolämmöllä, kuitenkin ilma-vesilämpöpumpullakin osittain, Honkavaara kertoo.
Ilma-vesilämpöpumppu saatiin sijoitettua katolle. Ilmanvaihdon konehuoneen katolle tuli myös aurinkovoimala. Lisäksi katolla on viherkattoalueita viivyttämässä huleveden liikettä.
– Lämpö voidaan tehdä noin miinus 10 asteeseen järkevällä hyötysuhteella ilma-vesilämpöpumpulla. Sen jälkeen käytännössä koko järjestelmä kääntyy kaukolämmölle. Lämmitys pystyy toimimaan täysin kaukolämmölläkin, jos ilma-vesilämpöpumppuun tulee vika, Honkavaara sanoo.
RTS-luokituksesta tuli kaupungin ohjeistuksesta poiketen lisää jäähdytystarvetta. Kesäajan jäähdytystä tuli mukaan enemmän kuin alun perin oli suunniteltu, koska jäähdytystä laajennettiin hallinnon tiloista myös muihin tiloihin.
– IV-koneisiin ja paneeleihin lisättiin jäähdytystä. Jäähdytystarve paisui aika isoksikin. Ilma-vesilämpöpumpulla piti pystyä tuottamaan yhtä aikaa sekä lämpöä että jäähdytystä hyvällä hyötysuhteella, ja sellainen laitos sinne tuli. Laite pystyy hyödyntämään lämmön tuotannon höyrystymistä jäähdytyspuolella, jolloin hyötysuhde nousee jopa tasolle 5–7, Tuukka Honkavaara kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
