Keilaniemen kuudes Life Science Center: LSC1A uudisti koko ryhmän
Erityisesti biotiedeyritysten tarpeisiin suunniteltu Life Science Center -toimistorakennus valmistui kuluvan vuoden maaliskuussa Espoon Keilaniemeen. Järjestyksessä kuudennen Life Science Centerin myötä uudistui samalla koko LSC-rakennusryhmän visuaalinen ilme.
Keilaniemen alue on ollut 1970-luvulta alkaen suurten yritysten pääkonttori- ja toimistorakennuskäytössä. Ennen Länsimetron ja Raide-Jokerin valmistumista alueelle on käytännössä pitänyt saapua henkilöautolla, mutta joukkoliikenneyhteyksien parannuttua alueesta on tullut entistä helpommin saavutettava. Tämä on lisännyt alueen suosiota myös yritysten näkökulmasta.
Ensimmäiset viisi Life Centeriä valmistuivat Hartelan rakennuttamina vuosina 2003–2007. Vuodesta 2016 lähtien nämä kiinteistöt ovat olleet pääomarahastoyhtiö Niamin omistuksessa. Niam omistaa myös maaliskuussa valmistuneen, Peabin KVR-urakoiman Life Science Center 6:n ja on vuokrannut siitä tiloja muun muassa Hologicille ja Astra Zenecalle.
– Bioteknologiayhtiö Hologic on vuokrannut uudesta rakennuksesta toimistokäyttöön puolet. Yhtiöllä on lisäksi laboratoriotiloja aiemmin valmistuneissa Life Science Center -rakennuksissa, kertoo kiinteistökehityspäällikkö Isto Okonhovi Niam Oy Finlandista.
Niam keskittyy liiketoiminnassaan suljettuihin pääomarahastoihin ja kuuluu kyseisillä markkinoilla Pohjois-Euroopan johtaviin toimijoihin. Suljettujen pääomarahastojen ideana on, että niihin tehty sijoitus on ajalliselta kestoltaan tarkoin määrätty. Kesto on yleensä 5–10 vuotta, minkä jälkeen sijoittajat, joihin kuuluu muun muassa suomalaisia ja kansainvälisiä eläkevakuutusyhtiöitä, nostavat sijoituksensa tuotot kokonaisuudessaan. Alkuperämaassaan Ruotsissa Niam on toiminut 25 vuoden ajan, ja Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 2007.
Isto Okonhovin mukaan Niamin rakennuttamissa kohteissa arkkitehtuuri ja hyvät työskentelyolosuhteet takaava talotekniikka ovat poikkeuksetta lähtökohtina. Tässä tapauksessa arkkitehtuurin rooli korostui erityisellä tavalla, sillä uuden Life Science Center -rakennuksen myötä uudistui myös muiden LSC-rakennusten visuaalinen brändi.
Uusbrutalismi tyylisuuntana
Kuudes Life Science Center suunniteltiin ja rakennettiin aiempien LSC-rakennusten välittömään läheisyyteen. Viidestä aiemmasta LSC-talosta poiketen kuudes, LSC1A:ksi nimetty, on muodoltaan kaareva ja myös värisävyiltään erilainen. Julkisivut ovat cortenia eli ruostumalla patinoituvaa terästä. Koska uusi rakennus sijaitsee reunimmaisena, sen arkkitehtuuri luo yleisilmeen koko LSC-rakennusryhmälle, ja samalla se toimii porttina koko korttelille.
Julkisivu on tyyliltään uusbrutalistinen eli julkisivun käsittely on hyvin veistosmaista ja kolmiulotteista; ainoastaan rakennusmateriaali on vaihdettu betonista corteniin.
Rakennuksen arkkitehtuuriin on haettu vaikutteita Otaniemen tiilen lämpimästä värimaailmasta ja toisaalta Keilaniemelle tyypillisestä vahvasta geometrisyydestä. Saavuttaessa Keilaniemeen kaareva julkisivu johdattaa alueen sisälle. Toimistorakennuksille tyypillinen ruudukkomainen julkisivu on lisäksi haluttu rikkoa eri kerroksissa vaihtelevalla aukotuksella. Julkisivun kidemäinen, auringon kierron mukaan sävyä vaihtava pinta viittaa Life Science Centerin bioteknologiayrityksiin ja laboratoriotoimintaan. Ulkoarkkitehtuuri on haluttu pitää geometrisyyden takia materiaalimaailmaltaan mahdollisimman yksiaineisena ja selkeänä, mutta samalla tunnistettavana.
– Rakennuksen ulkoarkkitehtuurin linjaukset jatkuvat luontevasti sisätiloissa luoden rakennuksesta arkkitehtonisesti vahvan kokonaisuuden. Julkisivumateriaalien väritys toistuu sisämateriaaleissa ja niiden hallittu väriskaala luo ehyen yleisilmeen. Selkeät materiaalikontrastit kuten karheat betoniseinät ja kiiltävät metallipinnat tuovat visuaalista mielenkiintoa tiloihin. Julkisivun muotokielestä lainattu pokattu taite toistuu kiintokalusteissa sekä tuulikaapin metalliverhouksessa, kertoo kohteen sisustusarkkitehti Tiina Lipponen L-Arkkitehdeistä.
Sisätiloihin luotiin Lipposen mukaan myös hygieniakonsepti, jossa otettiin huomioon tärkeimmät kosketuspinnat. Pääsisäänkäyntien ovet ovat automaattiovia ja kaikkien sisäovien painikkeet antibakteerisia.
– Hygieniakonseptin myötä kupari lisättiin perustellusti materiaalipalettiin. Portaikkojen käsijohteet ja vastaanottotiskin asiakaspalvelutaso ovat kuparia. Aulatiloihin liittyvissä wc-tiloissa laatat ovat antibakteerisia ja kohteen hanat kosketusvapaita, Lipponen toteaa.
Toiminnallisesta näkökulmasta oleellista on metroyhteyden ja tänä vuonna käyttöönotettavan Raide-Jokerin vaikutus. Länsimetron Keilaniemen asemalta ja Raide-Jokerin päätepysäkiltä on lyhyt kävelymatka kaikkiin Life Science Center -rakennuksiin. Niiden uusi pääovi ja pääaula on nyt uusimmassa LSC:ssä, josta on vaivaton kulkuyhteys muihin viiteen rakennukseen.
Life Science Center 6:n keskeinen lisä olemassa oleviin LSC-rakennuksiin on uusi kokouskeskus, johon on helppo saapua niin talon sisäkautta kuin muistakin LSC-rakennuksista ja muualta Keilaniemen alueelta.
Neuvottelutilat on suunniteltu mahdollisimman monimuotoisiksi ja eri käyttäjien tarpeet täyttäviksi.
– Kohteen arkkitehtuurin punainen lanka näkyy myös sisustuksen materiaalivalinnoissa ja muotokielessä. Sisustuksen teemana on pääsääntöisesti monokromaattisuus. Esimerkiksi rahien verhoilut on valittu imitoimaan raa’an betonipinnan kuplia, kukkalaatikoissa on suosittu corten-terästä kuten julkisivuissakin ja värit on pidetty neutraaleina, kertoo kohteen irtokalustuksesta vastannut sisustusarkkitehti Paula Tornberg Modeo Oy:stä.
Vastaava sisustusarkkitehtoninen tyyli ulottuu myös kalustukseen. Esimerkiksi verhoilujen villakankaissa on corten-sävyä, ja ala-aulan sohvapöytien ja jopa neuvottelupöytien jalkojen kulmikkuus noudattelee Tornbergin mukaan julkisivujen muotoja.
Neuvottelutilojen toiminnallisuus on pidetty asiakkaan toiveesta samana myös uusimmassa Life Science Centerissä. Käytettävissä on erilaisia neuvottelutiloja: perinteisten lisäksi pystyneukkareita sekä Teams-palavereihin soveltuvia, laadukkailla näytöillä varustettuja neuvottelutiloja. Erikseen on vielä sisäisiin ideointipalavereihin tarkoitettuja tiloja. Tilat on varustettu paitsi perinteisellä esitystarpeistolla myös portaattomasti himmennettävillä älykalvoilla, jotka on kiinnitetty lasiseinäpintoihin ja joilla voi säätää näkyvyyttä neuvottelutilaan.
Teknisestikin haastava
Peabin KVR-urakoima Life Science Center käynnistyi louhinnoilla ja jätevedenpumppaamon siirrolla. Pohjarakennusvaihe oli siinä mielessä vaativa, että osa uudesta rakennuksesta oli perustettava porapaalujen varaan.
– Lisähaastetta toi uuden rakennuksen dimensioiden sovittaminen korkeusasemaltaan siitä poikkeaviin olemassa oleviin rakennuksiin, kertoo kohteen projektipäällikkö Markku Luolakari Peabista.
Koska työmaa sijaitsi täydessä käytössä olevien vanhojen Life Science -rakennusten välittömässä läheisyydessä, oli mielekästä valita mahdollisimman nopeasti asennettava runkorakenne. Tästä syystä KVR-urakoitsija ja rakennesuunnittelija päätyivät käyttämään välipohjissa Lujabetonin kehittämää jännitettyä Superlaattaa. Sen etuna on, ettei erillistä pintabetonia tarvita.
– Superlaatta soveltui siksikin tähän kohteeseen hyvin, että se ”taipui” pyöreään reunamuotoon ja on kevytsoratäytteisenä suhteellisen kevyt, perustelee kohteen rakennesuunnittelija Seppo Heikkinen Insinööritoimisto SRT-Uusimaa Oy:stä.
Corten-teräksellä verhotun termorankaisen kaarevan julkisivun asennus oli vaativa tehtävä ja luonnollisesti suoraan julkisivuun verrattuna hitaammin etenevää. Hissikuilujen ja kantavien seinien jäykistämä rakennuksen runko on betonielementtirakenteinen pilari-palkkirunko.
Työmaalogistiikaltaan vaativan Life Center 6:n suunnittelu alkoi alkuvuodesta 2021. Suunnittelussa oli alusta asti otettava keskeisellä tavalla huomioon myös se, että rakentaminen tapahtuu toimivien rakennusten ja muiden käynnissä olevien työmaiden välittömässä läheisyydessä. Tämä oli olennaista myös sisätyövaiheessa, aina kohteen valmistumiseen asti.
Rakennuttajan tahtona oli alusta lähtien panostaa arkkitehtuuriin sekä sisällä että ulkona mutta myös hyviin työskentelyoloihin, muuntojoustavuuteenja energiatehokkuuden takaavaan talotekniikkaan.
– Tavoitteenamme oli tiivis, A-energialuokan talo, jonka sisäilma on pääosin S1-tasoa. Käyttöasteeltaan vaihtelevien tilojen kuten esimerkiksi neuvotteluhuoneiden, aulan ja kahvilan ilmamääriä ohjataan tarpeenmukaisesti hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Myös lämmitys- ja jäähdytysratkaisut tukevat samaa tavoitetta, joka konkretisoituu siinä, että pyrimme saavuttamaan Breeam Excellent -ympäristöluokan, Isto Okonhovi toteaa.
Teksti: Vesa Tompuri | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
