Kauppakeskus Espoontorin peruskorjaus
Hankkeen arkkitehtonisesti tärkeimmät tavoitteet olivat lisätä kauppakeskuksen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta sekä tavoitettavuutta, muun muassa pysäköintiolosuhteiden ja esteettömyyden kohentamisella. Esteettömyys parani uusien luiskien ja uuden hissin ansiosta. Myös pääsisäänkäyntien sulatuslämmitys molemmin puolin ovea helpottaa liikkumista, arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Innovarch Oy:n pääsuunnittelija Jaakko Hassi sanoo.
Yksi Espoontorin ominaispiirre on sen sijainti aivan Espoon aseman tuntumassa. Hassi kertookin kaupungin kanssa tehdyn tiivistä yhteistyötä, kun muun muassa asemalta tulevaa jalankulkureittiä suunniteltiin. Suunnitelmissa pyrittiin ottamaan huomioon myös kaupunkiradan myötä todennäköisesti syntyvä matkakeskus.
Kauppakeskuksen ulkonäköä Siltakadun suuntaan kohennettiin uusin korkeatasoisin materiaalein. Uusi asemakaava määrittelee Hassin mukaan tarkoin käytettäviä materiaaleja.
Lisää valoa
Kauppakeskuksen valaistus ajanmukaistettiin. Valoa on runsaasti ja käytävillä ja korkean keskiosan katossa valojen väriä voidaan säätää. Valaistuksen suunnitteluun varsinaisen sähkösuunnittelijan Projectus Teamin lisäksi osallistui Valoa Design. Design Vertti Kivi puolestaan laati sisustuksen konseptisuunnitelman, jota Innovarch jatkoi toteutussuunnitelmaksi.
Cityconin kauppakeskuspäällikkö Marjo Rosendahl kertoo, että uudistetun kauppakeskuksen myynti tänä vuonna näyttää nousevan edellisvuodesta. Keskus on onnistunut pitämään vanhat asiakkaansa ja ilmeisesti houkuttelemaan uusia. Lisää asiakkaita tulee alueelle suunnitteilla olevien uusien asuntojen myötä noin 5 000.
Rakennuttajakonsulttina toimineen Indepron projektipäällikkö Hannu Hyypiä kertoo, että Indepro kilpailutti muut suunnittelijat arkkitehtia lukuun ottamatta yhdessä tilaajan edustajan kanssa vuonna 2008. Arkkitehti oli valmistellut peruskorjausta jo aikaisemmin.
Taantuman vuoksi suunnittelukin pysähtyi hetkeksi, minkä jälkeen lähdettiin taas eteenpäin ja alettiin valmistella hankkeen urakkakilpailua. Urakkatarjouskilpailussa projektinjohtourakan vetäjäksi valittiin kesällä 2009 SRV Toimitilat Oy, Hyypiä sanoo.
Aukiolo töiden aikana loi omat haasteensa
Lopullinen päätös töiden käynnistämisestä tehtiin loppuvuodesta 2009 ja työt aloitettiin helmi maaliskuun vaihteessa vuonna 2010. Töiden aikataulu oli varsin kiireinen, sillä kaiken piti olla valmista joulukuussa 2010.
Kauppakeskus oli auki töiden aikana ja myös Keskon supermarket ensimmäisessä kerroksessa oli alun perin tarkoitus pitää avoimena koko muutostyön ajan, mutta Kesko päätti kuitenkin sulkea sen kahdeksi–kolmeksi kuukaudeksi keväällä 2010. Työt saatiin näin tehdyksi tehokkaammin ja valmista tuli ennen kesälomia, Hyypiä kertoo.
Supermarketin tilojen saneerauksen yhteydessä liikkeen kassarivistö siirrettiin toiselle sivulle kuin aiemmin. Liikkeen tekniikkaa varten rakennettiin tilojen takaosaan tekninen väliparvi.
Kauppakeskus oli hyvin haasteellinen rakentamisen kannalta. Vieressä sijaitsevalta vilkkaalta juna-asemalta kulkee kauppakeskuksen läpi läpikulkureitti, jolla liikkuu paljon ihmisiä. Tämä asetti Hyypiän mukaan logistiikalle ja työturvallisuudelle haasteita, joista selvittiin hyvin.
Aukkoja jälkijännitettyyn betoniin
Samaan aikaan kauppakeskuksen peruskorjauksen kanssa tehtiin myös vieressä sijaitsevan pysäköintilaitoksen saneeraus, jossa oli eri urakoitsija. Nyt pysäköintitalokin on väljän ja valoisan tuntuinen. Hassi kertoo, että lisää tilaa pysäköintiin saatiin vähentämällä kunkin pilarin välistä yksi pysäköintipaikka. Kokonaispaikkamäärä ei lisääntynyt, mutta paikoille tuli lisää tilaa.
Rakennesuunnittelusta vastanneen Finnmap Consulting Oy:n Miika Kankaanpää kertoo, että peruskorjauksen vaativin osa oli jälkijännitettyjen betonirakenteiden puhkaisu uuden hissikuilun kohdalla ja kahdessa muussa paikassa.
Tämä on yksi ensimmäisiä jälkijännitettyjä betonirakenteita Suomessa. Laattoja ei voinut rei’ittää noin vain, vaan piti miettiä, miten jännitykset poistetaan, Kankaanpää sanoo.
Käytännössä aukot tehtiin korkeapainevesipiikkauksella ja jännitys poistettiin tunkkaamalla, kun alue oli ensin tuettu. Sitten punokset katkaistiin ja asennettiin uudet ankkurit tilalle.
Ilmanvaihto modernisoitiin täysin
Rakennustöissä ilmanvaihdon ja rakennusautomaation sekä sähkön osuus oli suuri. Vanhan rakennuksen tekniikka oli täysin palvellutta ja piti vaihtaa suurelta osin.
Hannu Martikainen LVIA-suunnittelusta vastanneesta Projectus Team Oy:stä kertoo, että lämmitysjärjestelmäpuolella uudistettiin lämmönjakohuone. Runkoputkistoja ja pattereita hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan. Lämmitysremontin yhteydessä myös pääsisäänkäyntien tuulikaappien kiertoilmakoneita päivitettiin tehokkaammiksi. Näin estetään kylmän ilman tulo kauppakeskukseen, mikä parantaa energiatasetta ja sisätilan miellyttävyyttä.
Myös vesi- ja viemäripuolella uusittiin paljon putkistoja. Kantavan laatan alapuolella sijaitseva pohjaviemäri kuvattiin ja ongelmapaikat uusittiin. Vesijohtorungot muutettiin sen mukaan kuin liiketiloja uudistettiin. Kaikissa liiketiloissa johtoja ei uusittu. Pääsääntöisesti uudistettiin vesikalusteet.
Ilmanvaihtopuolella harkittiin ensin, kuinka paljon vanhaa ilmanvaihtoa voidaan hyödyntää. Tulimme siihen tulokseen, että koneet olivat tulleet käyttöikänsä päähän ja päätimme uusia ne kaikki.
Ilmanvaihdon pääpystykanavat ja runkokuilut pyrittiin säilyttämään, mutta lisääkin kanavia piti tehdä, kun taloon tuli uusia liiketiloja. Jäähdytysvesirunkoputkistoakin piti uudistaa jonkin verran. Myös rakennuksen savunpoisto uudistettiin aiemmasta painovoimaisesta koneelliseksi nykymääräysten mukaiseksi.
Energiatehokkuus parani
Kohteessa modernisoitiin kaikki järjestelmät ja putkia ja kanavia pyrittiin hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Haasteita rakentamiseen tuli vaiheistuksesta, sillä kauppakeskus oli koko ajan käytössä, minkä vuoksi myös ilmanvaihdon piti olla koko ajan käytössä.
Esimerkiksi ensin purettiin vanhat vedenjäähdytyskoneet, joiden paikalle asennettiin ensimmäiset uudet ilmanvaihtokoneet. Töiden aikana koneita kytkettiin tilapäisesti tarvittavien tilojen mukaan ja lopulliset kytkennät tehtiin vasta loppuvaiheessa.
Kaikissa uusissa ilmanvaihtokoneissa on roottorilämmöntalteenotto ja niiden hyötysuhde on yli 75 prosenttia. Ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutusta ohjataan taajuusmuuttajilla. Energiasäästöjä tulee myös siitä, että uudet moottorit ovat energiatehokkaampia. Nykyiset ilmanvaihtomäärät ovat tarkoituksenmukaisempia, kun puhaltimien toimintaa ohjaavat hiilidioksidianturit.
Toteutuneet säästöt näkee ensimmäisen vuoden jälkeen, kun säädöt on saatu kohdalleen. Isoissa hankkeissa puhutaan usein 10–15 prosentin säästöistä ilmanvaihdon energiakustannuksissa, Martikainen sanoo.
