JYK: 900 oppilaalle mitoitettu uudisrakennus
Järvenpään Yhteiskoulun (JYK) kehityshankkeen ensimmäisen vaiheen uudisrakennus valmistui maaliskuussa. Hankkeessa korostuivat kustannustehokkuus ja tiukka aikataulu. Tärkeä osa kokonaisuutta on kaupungin suurin liikuntasali. Jatkossa uudisrakennusta on tarkoitus laajentaa.
Rakennuttajana toimineen Mestaritoiminta Oy:n projektipäällikkö Teemu Jaakkola kertoo, että Järvenpään Yhteiskoulun ensimmäisen vaiheen suunnittelu käynnistyi kesällä 2018. Uudisrakennukseen oli päädytty, koska pahoin sisäilmaongelmaista vanhaa koulua ei ollut mahdollista korjata vastaamaan nykyisen toiminnan tarpeita.
– Alun perin oli tarkoitus toteuttaa iso uudisrakennus, mihin olisivat sijoittuneet koulun kaikki toiminnot ja muiden rakennusten koulukäytöstä olisi luovuttu. Hankkeen laajuutta jouduttiin kuitenkin säästösyistä pienentämään kaksi kertaa ennen kuin saatiin päätös sen toteuttamiseen nykyisessä laajuudessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin uudisrakennus ja toisessa vaiheessa tehdään uudisrakennuksen laajennus ja 1950-luvun kansakoulurakennuksen peruskorjaus.
Järvenpään Yhteiskoulu on mitoitettu ensimmäisen vaiheen valmistuessa 900 oppilaalle, ja henkilöstöä on noin sata. Nyt valmistuneessa rakennuksessa ovat keittiö ja ruokala, liikuntasali, kotitalousluokat, kädentaitojen tilat, yläkoulun aineluokat, 6. luokan opetustiloja ja hallinnon tiloja. Rakennuksen kokonaisala teknisine tiloineen on noin 5700 neliömetriä.
Tuhannen neliömetrin liikuntasali on kaupungin suurin, ja sillä odotetaan olevan paljon ilta- ja viikonloppukäyttöä. Myös muut tilat palvelevat esimerkiksi Järvenpään opiston ja musiikkiopiston toimintoja.
Hankkeen investointibudjetti on 22,06 miljoonaa euroa, joka sisältää suunnittelun ja rakentamisen lisäksi tilaajan kustannukset, hankevalmistelukustannukset ja irtaimistohankinnat.
Koulutyö alkoi uudisrakennuksessa irtokalustamisen ja varustamisen jälkeen maaliskuussa 2023. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu vaiheittain: tämän vuoden elokuussa ovat rakennuksen kaikki toiminnat käynnissä.
Järvenpään Yhteiskoulun viidestä rakennuksesta yksi puretaan tänä vuonna. Kehityshankkeen toisen vaiheen valmistuttua poistuu koulun käytöstä myös niin sanottu Juholan rakennus. Tulevaisuudessa koulunkäynti keskittyy nyt valmistuneeseen uudisrakennukseen ja sen laajennusosaan, peruskorjattavaan koulurakennukseen ja vuonna 2019 valmistuneeseen moduulirakennukseen.
Rakentaminen kesti puolitoista vuotta
Uudisrakennuksen paikalla oli aikaisemmin jääkiekkokaukalot sekä huonokuntoiset huolto- ja pukuhuonerakennukset, jotka purettiin kesällä 2021.
Rakennustyöt tontilla käynnistyivät syyskuussa 2021. Projektipäällikkö Teemu Jaakkola toteaa, että rakentamisen aikataulu oli kireä, koska vanhan sisäilmaongelmaisen ja huonokuntoisen koulurakennuksen käyttöaika oli päättymässä. Oman lisänsä tähän toi vallitseva maailmantilanne, minkä vuoksi joidenkin rakennusmateriaalien saatavuudessa oli vaikeuksia.
Projektinjohtourakoitsijana toimi Consti Korjausrakentaminen Oy. Alue- ja asiakkuusjohtaja Yianni Charalambousin mukaan Järvenpään Yhteiskoulu on yrityksen ensimmäisiä uudishankkeita.
– Consti lähti mukaan hankkeeseen vuoden 2021 keväällä voitettuaan tarjouskilpailun. Tämän jälkeen alkoi lyhyt kehitysvaihe, jonka rinnalla valmisteltiin maanrakennukseen ja paalutukseen liittyviä hankintoja.
Charalambous toteaa, että tontilla on melko haastavat pohjavesiolosuhteet. Korkealla olevan pohjaveden tasoa ei voitu alentaa rakentamisen aikanakaan, jotta viereisten rakennusten perustukset eivät häiriintyisi. Tilanteen ratkaisemiseksi tehtiin työmaan aikaisia pumppauksia.
Uudisrakennus on kokonaan paalutettu. Liikuntasaliosassa on paalulaatta ja nauha-anturat. Kouluosan alla on ryömimistila.
– Liikuntasalissa on teräsrunko, ja kouluosan rungon muodostavat teräksiset WQ-palkit, betonipilarit ja betonielementtijulkisivu. Välipohjissa on ontelolaattarakenne. Vesikaton rakenteena on puuelementtiristikko ja katteena bitumikermi, Charalambous kertoo.
Koska kyseessä oli projektinjohtourakka, piti varmistaa koko ketjun toimivuus suunnittelusta toteutukseen.
– Suurin hankaluus liittyi kuitenkin siihen, että rakentamisen markkina oli aika kuuma ja tuotteiden toimituksissa oli viiveitä, esimerkiksi betonielementit olivat pitkällä toimitusajalla, Charalambous sanoo.
Asiat ratkottiin yhdessä, mistä Charalambous antaa kiitosta suunnittelijoille ja tilaajalle. Yhteistyöllä löydettiin vaihtoehtoja eri materiaaleille niiden saatavuuden mukaan.
Koulun henkilökunta ja oppilaat pääsivät myös vaikuttamaan hankkeeseen muun muassa työpajoissa. Toimivaksi malliksi osoittautui lähes viikoittain kokoontunut käyttäjäfoorumi, josta välittyi tieto myös suunnittelijoille ja urakoitsijalle. Kokonaisuuteen kuuluivat myös Constin järjestämät virtuaaliset työmaakierrokset.
Vaaleaa ja kevyttä, tummaa ja raskasta
Kaksikerroksisen rakennuksen pääsuunnittelija on Eero Renell Arkkitehdit von Boehm-Renell Oy:stä. Toimisto aloitti hankkeen parissa vuoden 2019 syksyllä, ja Renellin lisäksi alkuvaiheen suunnittelussa oli aktiivisesti mukana arkkitehti Jonna Käppi.
Suunnittelun lähtökohdista Renell toteaa, että uudisrakennuksen sijainti lähellä betonibrutalismia edustavaa jykevärakenteista Järvenpään kirkkoa asetti hankkeelle korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteet ja määritti sen sijoittamisen Urheilukadun ja Kansakoulunkadun kulmaan.
– Rakennuksen isosta massasta haluttiin luoda kaupunkikuvallisesti toimiva yhdistämällä vaaleaa ja kevyttä sekä tummaa ja raskasta. Uudisrakennuksen ruokasali- ja opetustilaosan julkisivu on vaaleaa betonia, jossa on runsaasti ikkuna-aukotusta. Liikuntasalin massa on ikkunaton ja julkisivuverhoiluna ovat tummat alumiinikasetit.
Myös sisätiloissa on vaaleita ja tummia pintoja sekä puupintaa esimerkiksi aulassa ja liikuntasalissa. Hillityn perusarkkitehtuurin rinnalla väriä antavat irtokalusteet. Sisätilojen suunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Jenni Forsman Arkkitehdit von Boehm-Renell Oy:stä.
Uudisrakennuksen tilaohjelmaan vaikutti koulun toimiminen tulevaisuudessa kolmessa rakennuksessa.
– Nyt rakennettiin ne tilat, jotka olisivat olleet vaikeammin sijoitettavissa peruskorjattavaan koulurakennukseen. Näitä ovat ensimmäisen kerroksen iso liikuntasali, ruokasali, keittiötilat, kotitalouden tilat sekä taito- ja taideainetilojen kokonaisuus, Eero Renell toteaa.
Toisen kerroksen perusopetustilat ovat lähinnä yläkoululaisille ja kuudesluokkalaisille. Aineopetustilat ovat kooltaan ja muodoltaan perinteisiä opetustiloja, mutta ne ovat yhdistettävissä siirtoseinin toisiinsa. Luokkatilat voidaan avata myös soluaulaan, joka palvelee silloin isona opetustilana.
Esteettömyysnäkökulma oli vahvasti esillä.
– Koulussa opiskelee erityisen tuen oppilaita, ja he liikkuvat koulun alueella monen rakennuksen väliä. Pohdittuamme tilojen kengällisyyttä ja kengättömyyttä päädyimme kouluarjen sujuvuuden vuoksi siihen, että ensimmäisen kerroksen aulassa ja ruokasalissa saa kulkea kengillä. Lattiapinta on hiottua betonia, joka on turvallinen ja helppo ylläpitää. Toisen kerroksen opetustilat ovat puolestaan sukka-aluetta, jossa on osin tekstiilimattoa.
Renellin mukaan hankkeen aikataulu oli tiukkuudestaan huolimatta hallittavissa.
– Projektinjohtourakka oli onnistunut valinta tähän hankkeeseen, koska suunnittelua voitiin limittää rakentamisen kanssa. Vaikka hankkeessa oli kustannuspaineita, ei se heijastanut tekemiseen. Meillä oli hyvä ilmapiiri ja tekemisen henki, hän toteaa.
Perushyvää talotekniikkaa
A-energialuokan rakennuksen lvi- ja automatiikkasuunnittelusta vastannut Vikke Niskanen Granlundilta toteaa, että talotekniikkaratkaisuissa korostuvat perusvarmuus ja kosteudenhallinta.
– Ilmanvaihto on S2-luokan mukainen, ja lämmitys on kaukolämmöllä. Jäähdytys on toteutettu niihin tiloihin, jotka ovat kesäaikana käytössä.
Koska rakennus sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, ei maalämpökaivoja voitu porata. Uusiutuvaa sähköenergiaa tuottavat aurinkopaneelit.
Rakennuksen toisessa kerroksessa on kaksi ilmanvaihdon konehuonetta. Koneita on kymmenkunta. Kohteessa on tarpeenmukainen ilmanvaihto. Kaikissa ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenotto, myös ammattikeittiön rasvapoistossa. Taide- ja taitoainetiloissa on kohdepoistoja palautusilmaratkaisuineen, ettei rakennuksen vaipan yli muodostu haitallisia paine-eroja.
– Lämmönjakotapana on koulun puolella pääasiassa patterit. Liikuntasalissa on säteilypaneelilämmitys. Tähän päädyttiin olosuhdehallinnan vuoksi, koska sali palvelee paitsi liikuntatilana myös koulun juhlatilana. Muuttuvasta käytöstä johtuen olosuhteet hallitaan sekä säteilypaneeleilla että ilmanvaihdon ohjauksilla, Niskanen sanoo.
Pohjaveden korkeus tontilla vaikutti rakenteiden tuuletus- ja kosteudenpoistoratkaisuihin etenkin liikuntahalliosassa. Paalulaattarakenteen koneellisesta tuuletuksesta huolehtii absorptiokuivain. Myös rakennuksen väestönsuojelutilojen päällä olevissa täyttökerroksissa on koneellinen poistoilmanvaihto kosteudenpoistoa varten.
Ruokailu ilman tarjottimia
Järvenpään Yhteiskoulussa on palvelukeittiö, jossa keskuskeittiöltä toimitettava pääruoka kuumennetaan. Palvelukeittiössä kypsennetään lisäkkeet ja tehdään salaatit, lisäksi erityisruokavaliota varten on oma valmistus- ja kuumennuspisteensä. Keittiösuunnittelijana toimi Merja Salminen Design Lime Oy:stä.
– Ammattikeittiö on vaativa ja kallis kohde, joten sen suunnitteluun kannattaa panostaa. Puolueeton asiantuntija onkin hyvä ottaa hankkeeseen mukaan jo varhaisessa vaiheessa, Salminen toteaa.
Keittiösuunnittelija tekee yhteistyötä niin tilaajan, käyttäjien, arkkitehdin kuin erikoissuunnittelijoiden kanssa. Asioiden havainnollistamiseksi Design Lime käyttää 3D-mallinnusta.
– Hankkeeseen ryhdyttäessä määritellään lähtökohdat, kuten tehdäänkö ruuanvalmistuskeittiö vai palvelukeittiö, kuinka paljon on ruokailijoita ja kuinka monessa erässä he ruokailevat. Niiden perusteella mitoitetaan pinta-ala ja laitteisto.
Keittiötiloihin lukeutuvat myös kylmä- ja pakastehuoneet, kuiva-ainevarastot, kylmäkeittiö ja siivoustila.
Tämän päivän keittiökoneet ja -laitteet ovat mahdollisimman energiatehokkaita. Niiden oikea sijoittaminen on tärkeää keittiön toimivuuden sekä puhtaanapidon ja turvallisuuden kannalta.
– Keittiössä on paljon tekniikkaa. Sähkösuunnittelijan kanssa käydään läpi, mitä laitteita asennetaan ja mihin ne sijoitetaan. Korkean hygieniatason vuoksi puhtaanapidon pitää olla sujuvaa. Osa tätä on lattiakaivojen sijainti, eli ettei niitä jää esimerkiksi kalusteiden jalkojen alle, mikä vaikeuttaa puhdistusta. Lattiakaivot kuuluvat lvi-suunnitteluun, mutta keittiösuunnittelija tarkastaa lopulliset sijainnit ja lattiakaivotyypit, Merja Salminen toteaa.
Järvenpään Yhteiskoulun ruokasali on 300-paikkainen. Sen toteutuksessa on kiinnitetty huomiota muun muassa logistiikkaan, eli miten ihmiset kulkevat hakiessaan ruokaa ja palauttaessaan astioita.
– Salin puolella on kaksi linjastoa. Ne ovat korkeussäädettäviä, koska tiloissa ruokailee eri-ikäisiä lapsia. Linjastosta ruoka otetaan lautaselle, viedään pöytään ja sen jälkeen haetaan juoma ja leipä toiselta tarjoilupisteeltä, Salminen kertoo.
Keittiösuunnittelijan mukaan ruokailun järjestäminen ilman tarjottimia on osa ruokapalvelun vastuullista. Lisäksi ruokailijaa kannustetaan ottamaan lautaselle sen verran ruokaa kuin aikoo syödä. Astianpalautuspisteellä on biovaaka, jossa voi punnita lautasensa, mikäli jotain on jäänyt yli. Jätemääräykset velvoittavat ruokapalvelua punnitsemaan ja merkitsemään erikseen ruoanvalmistuksesta ja ruokahävikistä tulevan biojätteen.
Toisen vaiheen suunnittelu vauhdissa
Hankekokonaisuuteen sisältyvän toisen vaiheen suunnittelu on alkanut vuoden 2023 alussa. Hankkeen budjetti on 19,6 miljoonaa euroa.
Toisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2026, ja yhteiskoulussa tulee tuolloin olemaan tilat 1100 oppilaalle.
Alueella tapahtuu muutakin: koulurakennusten vieressä olevan keskusurheilukentän peruskorjaus alkaa syksyllä 2023 osana keskustan liikuntapuistohanketta.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
