Helsingin Osuuskauppa Elannon rakennuttama Hyvinkään Prisman laajennus on logistisesti erityisen vaativa työmaa. Samanaikaisesti naapuritontilla on ollut rakenteilla kahdessa vaiheessa toteutettava Kauppakeskus Willa. Lisäksi Prisman vanha osa on ollut jatkuvasti normaalissa asiointikäytössä. Kun tähän vielä lisää sen, että Prisma-työmaa sijaitsee osin naapurityömaiden takana, turvallinen ja sujuva pääsy työmaalle ja sieltä pois on vaatinut paljon mietittävää.
– Olemme pyrkineet ajoittamaan tavarakuljetukset työmaalle puolen tunnin tarkkuudella. Vastaavasti rakennusjäte, jota varsinkin sisätyövaiheessa on kertynyt kohtuullisen paljon, on hoidettu asianmukaisiin sijoituspaikkoihin tarkan suunnitelman mukaan, jätehuollon ammattilaisen myötävaikutuksella, kertoo työpäällikkö Jani Dementjeff YIT Rakennus Oy:stä.
Mitään yllättävää jätehuoltoon ei ole muutoin sisältynyt, onhan laajennettava alkuperäinen Prisma vasta runsaat kymmenen vuoden ikäinen. Talotekniikka on kuitenkin kehittynyt roimin harppauksin sitten alkuperäisen Prisman rakentamisen. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on tapahtunut muutoksia sekä säädöksissä että energiatalouden roolissa.
– Laajennuksen tultua maaliskuun lopusta lähtien käyttöön kiinteistön energiatehokkuus on kymmeniä prosentteja parempi kuin alkuperäisessä rakennuksessa. Tämä on ennen kaikkea tehostuneen lämmöntalteenoton vaikutusta, kertoo kohteen rakennuttajakonsultti Mikael Kaukoranta Miksei Oy:stä.
Sisäpuolelle uusi ilme
Arkkitehtisuunnittelun näkökulmasta Prisman laajennuksessa on pitänyt kiinnittää huomiota erityisesti siihen, miten saada lisäneliöt järkevimmin sijoitetuksi niin, että rakennuksen vanhaan osaan tarvitsee kajota mahdollisimman vähän.
– Vanhaa Prismaa kiertävä käytävä hahmottui ratkaisuksi alusta alkaen. Käytävän varrelle saatiin lisätilaa myös erikoisliikkeille. Oma haasteensa oli myös yhtenäistää rakennuksen vanhan osan ja uudisosan sisustuksellinen ilme, mikä onnistui sopivilla värivalinnoilla ja valaistusta uusimalla, arkkitehti Timo Könönen Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:stä kertoo.
Myös maanalaisen paikoitushallin interiööri on teettänyt arkkitehdilla töitä. Tärkeimpiä näkökohtia on Könösen mukaan ollut se, ettei parkkihalli saa liiaksi muistuttaa tyypillistä parkkihallia. Tärkeää oli myös estää viisikerroksisen parkkihallin kerroksissa ajavien autojen valojen osuminen vastapäiseen rakennukseen. Ratkaisuksi valittiin säleikkörakenteinen julkisivu, koska parkkihallin julkisivu oli ilmanvaihtosyistä rakennettava mahdollisimman avoimeksi.
Koko runsaan 30 miljoonan euron hanke valmistui pääosin jo tammikuussa, minkä jälkeen kahden avajaispäivää edeltäneiden kahden kuukauden aikana on keskitytty vanhan Prisman ’kasvojen pesuun’. Aikataulu on ollut todella tiukka, sillä työmaa käynnistyi vain puolitoista vuotta aikaisemmin, heinäkuussa 2010.
– Aikataulupaineita on luonut myös se, että parkkihallin jälkijännitetyt rakenteet oli valettava talvisaikaan. Työsuorite on talvella viidenneksen pienempi kuin kesällä, vaikka työt tehdään sääsuojan alla, kuten tälläkin työmaalla, Jani Dementjeff kertoo.
Tiukat välitavoitteet ja mitoituskriteerit
Kauppiaiden ja asiakkaiden näkökulmasta vanhojen myymälätilojen laajentaminen on aina erityinen haaste. Prisman laajennus ei ole ollut poikkeus tästä. Työmaan ahtauden ja siellä tehtävien rakennustöiden takia ensimmäisen vuoden aikana suuri osa olemassa olevista parkkipaikoista jouduttiin poistamaan käytöstä. Tämä tilanne jatkui noin vuoden ajan työmaan käynnistymisestä.
– Viime vuodenkaan joulumyyntiä ei saanut missään tapauksessa riskeerata. Tästä syystä meidän oli asetettava tiukka parkkihallin valmistumista koskeva välitavoite, kauppakeskusjohtaja Kaj Grahn kertoo.
Urakoitsija onnistui välitavoitteessa, ja myös talotekniikka paikoitushallissa oli suunnitellusti toiminnassa viime syyskuun loppuun mennessä. Talotekniikkatöiden projektipäällikkö Timo Kouvo YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä pitää onnistuneesti noudatettua aikataulua erityisen tiukkana myös siksi, että työmaan alkuvaiheessa rakennustöiden käynnistämistä viivytti vanhan
paloaseman purku sekä sen alta löytyneiden pilaantuneiden maiden poisto.
Talotekniikan työläyttä lisäsi myös se, että mitoituskriteerit olivat nyt tiukemmat kuin alkuperäistä Prismaa rakennettaessa.
– Paloturvallisuusvaatimukset ovat tiukentuneet. Esimerkiksi savunpoiston ilmamäärät ovat nyt nelinkertaiset aiemmin rakennettuun Prisma-siipeen verrattuna, kertoo Prisman laajennuksen talotekniikkasuunnittelun projektipäällikkö Markku Sinisalo Suomen Talokeskus Oy:stä.
Myös paloturvallisuustekniikka on kehittynyt, mistä esimerkkinä on vanhojen painovoimaisten savunpoistoluukkujen korvautuminen koneellisilla savunpoistopuhaltimilla. Niiden hankinta ja asennus sisältyy YIT Kiinteistötekniikan LVIS Prisman urakkaan.
Lauhdelämmön osuus huomattava
Edellä mainittu energiatehokkuuden kohentuminen on ennen kaikkea uudistettavan talotekniikan ansiota. Ilmanvaihdossa tulee käyttöön läsnäolotunnistukseen perustuva tekniikka, jossa anturit mittaavat sisäilman lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta.
– Ilmanvaihtokoneiden hyötysuhde on mahdollisimman korkea, sillä koneet on varustettu taajuusmuuttajilla, kertoo talotekniikan työpäällikkö Jukka Riisiö YIT:ltä. Ilmanvaihdon perusratkaisujen lisäksi myös lämmitysenergiatekniikka on ratkaistu sitovasti jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Oleellinen perusasia on se, että kaupan kylmän lauhdelämpöä hyödynnetään
mahdollisimman tehokkaasti. Tästä syystä ratkaisuksi valittiin täysliuosjärjestelmä, jossa eteeni-glykoli-liuos siirretään lämmönsiirtimien avulla kylmäkoneista ilmanvaihtojärjestelmään.
Kokonaan ilman ulkoista lämmönlähdettä ei silti selvitä, vaan lauhdelämmön osuutta on täydennettävä kaukolämmöllä. Lauhdelämmön osuus Prisman iv-koneiden lämmitysenergian kulutuksesta tulee olemaan noin 50 prosenttia.
Muuntojoustavuus ehdoton lähtökohta
Liikekiinteistöjen rakennuttamisen ikuinen haaste on se, miten saada optimoiduksi rakentamisaikataulu ja vuokralaisten valinta. Kun käyttötarkoitus on koko kiinteistössä suurin piirtein sama, alhainen vuokrausaste työmaan alussa ei aiheuta kohtuuttomia riskejä rakenne- ja taloteknisiä perusratkaisuja valittaessa. Talotekniikan kannalta käyttötarkoituksen vähäinenkin muutos tietää toisinaan isoja muutostöitä jo työmaan aikana.
– Onneksi tässä tapauksessa 95 prosenttia tiloista oli jo vuokrattu, kun työt alkoivat. Monilla työmailla vuokrasopimusten teon keskeneräisyys on iso ongelma nimenomaan talotekniikan näkökulmasta, Jukka Riisiö toteaa.
Mikael Kaukoranta pitää vajaata vuokrausastetta pulmallisena vain siinä tapauksessa, että kiinteistö on tulossa vaihtelevaan käyttöön.
– Jos kauppakeskuskiinteistöön sijoitettaisiin vaikkapa pesula, vesitekniset perusratkaisut täytyisi muuttaa, Kaukoranta toteaa.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
