Hakaniemen kauppahalli: Valoisaa ja vanhaa ilmettä
Helsingin Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus valmistui vapuksi 2023. Remontissa hallin sisätilat kunnostettiin lähelle alkuperäistä asuaan, talotekniikka nykyaikaistettiin ja kellarikerrokseen rakennettiin uudet sosiaali- ja varastotilat. Iso muutos on maanalainen huoltopiha, jonne siirtyi kauppahallin tavara- ja huoltoliikenne. Vanhan huoltopihan paikalle rakennettiin torin suuntaan avautuva terassi.
Kauppahallin remontin rakennuttajana toimi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala. Hankkeen projektipäällikkö Mika Kontkanen toteaa, että Hakaniemen alueen kehittäminen on yksi kaupungin kärkihankkeista, mihin pohjautuen kauppahallin fasiliteetti haluttiin tuoda tähän päivään. Hallin edellinen iso remontti oli toteutettu 1970-luvun alussa.
– Hakaniemen hallin peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2018. Remontin oli tarkoitus valmistua muutamassa vuodessa, mutta hanke laajeni, mikä vaikutti aikatauluun ja budjettiin. Suurin muutos oli huoltopiha hissikuiluineen ja kulkuyhteyksineen, Kontkanen kertoo.
Muutosten myötä hankkeen kustannukset tuplaantuivat noin 40 miljoonaan euroon. Peruskorjatun kauppahallin kokonaispinta-ala on noin 4200 neliömetriä.
– Hallimyynnin olosuhteet on nyt nostettu täysin uudelle tasolle. Sisätiloihin on palautettu vanhan ajan ilmettä, ja valo pääsee tulvimaan ikkunoista vapaasti. Hakaniemen hallin ja torin synergia on toimiva, kun terassi tulee osaksi torielämää. Metroasemalta on esteetön kulkuyhteys, mikä lisää hallin saavutettavuutta, Kontkanen kertoo.
Pääurakoitsijana toimi Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara.
– Rakennustyömaalle oli kirjattuna 1780 työntekijää, jotka edustivat 48:aa eri kansalaisuutta ja 460:tä aliurakoitsijaa, Staran vastaava työjohtaja Riku Koponen sanoo.
Hankkeessa viiden vuoden ajan mukana ollut Koponen on hyvillä mielin urakan valmistuttua.
– Parasta on ollut, että on saanut osallistua tällaiseen hankkeeseen. Yhteispeli on toiminut loistavasti niin viranomaisten kuin urakoitsijoiden kanssa, mikä on ensiarvoisen tärkeää näin vaativassa kohteessa.
Hallin remontti sisätiloineen ja julkisivuineen on toteutettu kaupunginmuseon ja Helsingin rakennusvalvonnan tarkassa ohjauksessa.
4 erilaista hankesuunnitelmaa
Hakaniemen hallin peruskorjauksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jyrki Iso-Aho ja projektiarkkitehtina aluksi Päivi Vaheri ja myöhemmin Minna Vuorenpää.
Iso-Aho kertoo aloittaneensa hankkeen parissa vuonna 2012. Hän toteaakin olevansa alkuperäisestä porukasta lähes ainoa, joka on edelleen mukana. Ensimmäisten suunnitelmien mukaan hallin remontin piti valmistua vuonna 2014, mutta tilanteet muuttuivat.
– Peruskorjauksesta tehtiin vuosien mittaan neljä eri hankesuunnitelmaa. Aluksi mukana olivat hallin maanpäälliset osat. Sitten hankkeeseen liitettiin uusi kellari talotekniikkaa varten ja myöhemmin päätettiin syventää olevaa kellaria, ja viimeisenä isona muutoksena tuli mukaan maanalainen huoltopiha. Hallihankkeen rahoitus pyöri kaupungin päätöksenteossa nelisen vuotta ennen kuin päästiin toteutukseen, Iso-Aho kertoo.
Maanalaisen huoltopihan suunnittelu käynnistettiin siinä vaiheessa, kun torin alle oli toteutumassa pysäköintihalli. Asemakaava nimittäin edellyttää huoltopihan rakentamisen siinä tapauksessa, että pysäköintilaitos toteutuu. Vaikka tämä hanke sittemmin raukesi, päätettiin uusi huoltopiha silti rakentaa suunnitelmien ollessa jo pitkällä.
Vuonna 1914 valmistuneen Hakaniemen kauppahallin on suunnitellut Karl Hård af Segerstad, joka oli Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti. Kauppahallin lisäksi hänen suunnittelemiinsa kohteisiin lukeutuu muun muassa Kallion kirjasto. Hallin toisena suunnittelijana on mainittu Einar Flinckenberg.
Hakaniemen halli on betonirakenteisena ja kaksikerroksena Jyrki Iso-Ahon mukaan poikkeuksellinen Helsingin vanhojen kauppahallien joukossa. Ensimmäinen kerros oli varattu elintarvikemyynnille ja toinen kerros lyhyttavaralle.
Hallille uusi pohjarakenne
Staran Riku Koposen mukaan remontin haastavimpiin vaiheisiin lukeutuivat perustusten vahvistaminen ja kellarin syventäminen. Pohjan pinta-ala on noin 1000 neliömetriä.
– Hallin tyhjennyttyä keväällä 2018 tehtiin niin sanottu kevyt purku. Tämän jälkeen alkoivat haitta-ainepurut, koska vanhoissa rakenteissa oli asbestia ja kreosoottia. Seuraavaksi ryhdyttiin vahvistamaan perustuksia.
Pohjarakennesuunnittelijana toimi Mikko Sarasjärvi ja vastaavana rakennesuunnittelijana Juhani Sorasalmi DraCon Oy:stä. Sarasjärvi toteaa tutkineensa hallin pohjarakenteita yli kymmenen vuotta sitten, jolloin arvioitiin alkuperäisten puupaalujen kestoikää.
– Nyt toteutuneessa remontissa puupaaluista katkaistiin pois huonokuntoinen osa eli noin metrin verran. Ne korvattiin teräsputkipaaluilla ja lisäksi perustusten vahvistukseen käytettiin porapaaluja. Vanhat betonirakenteet purettiin ja tilalle valettiin uudet anturat, pilarit, pohjalaatta ja holvit, Sarasjärvi kertoo.
– Hallin pohjarakenteeseen käytettiin 3018 metriä teräspaaluja ja 2000 metriä porapaaluja. Betonia valettiin noin 2000 kuutiota ja suihkuinjektointiin tarvittiin noin 1600 tonnia sementtiä, Koponen kertoo.
– Pohjarakennustyöt vaativat melkoista taiturointia, koska hallin kakkoskerros ja vesikatto oli tuettava ja pidettävä vakaana. Tämä ratkaistiin työnaikaisilla terästukirakenteilla. Työ onnistui hyvin, mistä kiitos hyvälle suunnittelulle ja ohjeistukselle, Riku Koponen toteaa.
Hallin kellari syvennettiin 3,5 metriin. Tiloihin toteutettiin uudet ajanmukaiset sosiaalitilat, jotka sijaitsivat aikaisemmin kakkoskerroksessa. Kellarissa ovat kylmä- ja kuivavarastot. Tavarat kuljetetaan huoltopihan kautta kellarikerrokseen hissillä ja sieltä edelleen yläkerroksiin.
Ensimmäiseen kerrokseen lisää valoa
Kauppahallin ensimmäinen kerros on kokenut täydellisen muutoksen.
– Ykköskerroksesta purettiin kaikki irtain, kuten 1970-luvun myyntiloosit ja 1980-luvun isot ilmanvaihtokanavat. Ilmastointi saatiin piilotettua kellariin ja yläpohjan rakenteisiin. Nyt tiloissa on jälleen valoa ja avaruutta, arkkitehdit Jyrki Iso-Aho ja Minna Vuorenpää toteavat.
Jokaisessa uudessa loosissa on vakioasennuksena talotekniikkanousu. Kaiken muun voi purkaa, ja esimerkiksi loosien seinät ovat irrotettavissa, mikäli kauppias haluaa käyttöönsä useamman loosin.
Esteettömyyttä on parannettu merkittävästi, ja rakennuksessa on kolme hissiä. Ensimmäisen kerroksen kaarevan leipäosaston portaisiin on asennettu nostolaite. Hallin uudet liukuportaat ovat leveydeltään 80-senttiset.
Valoisuutta halliin tuovat valkoiset, alkuperäisen värityksen mukaiset seinäpinnat. Porrashuoneiden halliin suuntaan olevat ikkunat on kunnostettu, ja ne ovat kirkasta lasia.
Hallin kunnostetuissa ikkunoissa on auringonsuoja, joten pimentäviä mattakalvoja enää tarvita. Ikkunakarmit on uusittu 1970-luvun remontissa alkuperäisen mallin mukaan.
Katosta riippuvissa valaisimissa on samaa henkeä kuin vanhoissa valaisimissa, jotka olivat hallissa ennen loisteputkia.
Torin puolella olevan ensimmäisen kerroksen ravintolatoiminnalle rakennettiin tarjoilualue ja terassi. Sen kaari-ikkunat ulottuvat nyt lattiarajaan asti, ja terassille on kaksi ovea.
Hallin julkisivu on asemakaavassa suojeltu, mutta kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa käydyissä neuvotteluissa saatiin lupa suurentaa kaari-ikkunoiden aukotusta. Ulkopuolella ne ovat lähes maanpinnan tasolla, kun pintaa nostettiin puolisen metriä.
Arkkitehti Minna Vuorenpää toteaa, että kaupungin selkeä tahtotila on elvyttää Hakaniemen torielämää. Kauppahalli yhdistyy nyt ilta-auringon suuntaan avautuvine terassialueineen aikaisempaa paremmin toriympäristöön.
Kakkoskerroksen myymäläloosit entisöitiin
Kauppahallin toisen kerroksen loosit on suojeltu, ja kaupungin puusepänverstas kunnosti ne paikalla. Arkkitehti Jyrki Iso-Aho kiittelee verstaan todella hyvää kädenjälkeä. Mäntypuusta rakennettujen loosien lisäksi kunnostettiin hallin alkuperäiset ulko- ja sisäovet.
Iso muutos aikaisempaan verrattuna on toisen kerroksen ravintola, joka rakennettiin 1970-luvun sosiaalitilojen paikalle näiden siirryttyä kellarikerrokseen.
– Ravintolan tarvitsemalle keittiölle saatiin nipistettyä tilaa toisen kerroksen suojellulta alueelta. Sen julkisivu on samanlainen kuin looseissa, arkkitehdit kertovat.
Kakkoskerroksessa on entisellä paikallaan myös kahvila, jolle saatiin reuna-alueilta lisää asiakaspaikkatilaa.
Hallin tiilijulkisivu puhdistettiin ja sen saumat, yhteensä 17 kilometriä, uusittiin. Julkisivun vuolukivikoristeet olivat pääosin säilyneet hyvin ajan saatossa, eikä niille tarvinnut puhdistuksen lisäksi tehdä juuri muuta.
Rakennuksen mansardimaista saumapeltikattoa uusittaessa sen värisävyä pohdittiin pitkään.
– Päädyimme vihreään väriin. Vanhoista mustavalkokuvista nimittäin selvisi, että hallin katto on ollut vaaleampi kuin ympäröivien rakennusten mustat katot. Lisäksi löytyi 50-luvun valokuvia, joissa katto on selvästi vihreä, Jyrki Iso-Aho kertoo.
Hallin tekniikka uudelle tasolle
RE-Group Oy vastasi Hakaniemen hallin laajasta tekniikkasuunnittelusta hankkeen alusta lähtien aina kevääseen 2023 asti. LVIA-suunnittelijana toteutusvaiheessa toiminut Matias Virtanen kertoo hankesuunnittelun alkaneen vuonna 2012, minkä jälkeen siirryttiin toteutussuunnitteluun 2015. Huoltopihan osalta suunnittelu käynnistyi vuonna 2020.
RE-Groupin kokonaisuuteen kuuluivat ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytys-, vesi-, viemäri-, automaatio- ja kylmäsuunnittelut sekä huoltopihan sprinklerisuunnittelu.
– Vanhassa ja suojellussa rakennuksessa tila oli niin sanotusti kortilla, mikä teki muun muassa kanavareittien suunnittelusta haastavaa. Apuna suunnittelijoilla oli mallinnus, Virtanen kertoo.
Kauppahallissa on yhdeksän ilmanvaihdon pääkonetta ja useampi erillispoisto. Tarpeenmukainen ilmanvaihto toimii automaattisesti reagoiden hiilidioksidiin ja lämpötilaan. Ilmanvaihtokoneiden sijoittamista helpotti uusi kellari, jonka tekniseen tilaan saatiin sopimaan osa koneista. Lisäksi koneita sijoitettiin ullakon ahtaisiin konehuoneisiin haalamalla koneet vesikaton kautta.
Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja -jäähdytykseen. Tilojen jäähdytys on toteutettu pääsääntöisesti jäähdytetyn tuloilman ilmanvaihdon avulla. Ykköskerroksen lämmitys on muutettu vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi, muilta osin lämpöä jaetaan lämmityspattereilla.
Myymäläkerroksissa tekniikka kulkee katseilta piilossa koteloituna.
– Looseihin on tuotu käyttövesi- ja lauhdevaraukset. Kauppiaiden kylmälaitteiston tulee olla nestelauhdutteisia, jonka ansiosta kylmälaitteet eivät enää puske lämpökuormaa tai aiheuta ylimääräistä melua hallitilaan. Lauhdeverkostoon on lisäksi liitetty kellarikerroksen kylmävarastojen kompressorikoneikot. Ylimääräinen lauhdelämpö voidaan täten hyödyntää tuloilman lämmityksessä.
Ilmanvaihto-, jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmät linkittyvät keskenään toimivaksi kokonaisuudeksi optimoiden energiatehokkuutta älykkään nestekiertoisen lämmöntalteenoton avulla.
Huoltopiha 12 metrin syvyyteen
Hallin maanalaisen huoltopihan rakentamiseen sisältyi pohjarakennesuunnittelija Mikko Sarasjärven mukaan monia haasteita. Huoltopihan laajuus on 1700 neliömetriä.
– Kaivanto tehtiin 12 metrin syvyyteen. Koska työnaikaisiin teräsponttiseiniin kohdistui lähes 10 metrin vedenpaine, porattiin sementillä injektoidut kallioankkurit 20 metriin. Näiden suuntaus ja sijoittaminen oli tarkkaa työtä muun muassa viereisen metrotunnelin vuoksi. Vedenpaineen lisäksi teräsponttiseinien oli kestettävä liikenteen, raitiovaunujen ja metroradan aiheuttama tärinä. Kauppahallin kyljessä tuenta toteutettiin porapaaluseinällä, Sarasjärvi kertoo.
Pohjarakennesuunnitelmien tarkentaminen oli mahdollista vasta kaivutöiden edetessä. Maa-ainesten alta paljastui ruhjeinen kallio, joka syöksyy alaspäin kohti hallia ja tämän alla olevaa savimaata. Vaikeuskerrointa lisäsivät poikkeuksellisesti pystysuunnassa olevat ruhjeen lustot.
– Jos ruhjetta olisi ollut koko huoltopihan alalla, olisi se ollut lähes tekemätön paikka, koska kustannukset olisivat kohonneet huomattavasti, Sarasjärvi arvioi.
Huoltopihan laatta toteutettiin kallion puolella maanvaraisena ja savimaalla porapaaluilla, ja näiden väliin asennettiin tiivistyssauma. Vaalea betonilattia on maanvarainen ja tummempi lattia on porapaalulaatalla.
Huoltopihan ajoyhteys on Miina Sillanpään kadulta, josta tullaan myös viereiseen paikoitushalliin. Kalliotunnelin louhinta ajorampille toteutettiin vaijerisahauksella.
Hallin ja huoltopihan välille rakennettiin yli kymmenen metriä syvä betonirakenteinen kuilu kulkuyhteyttä varten.
Staran Riku Koponen kertoo, että pihalle valettiin betonia noin 5000 kuutiota ja harjaterästä tarvittiin noin 500 000 kiloa.
– Holvi toteutettiin yhtenä valuna. Työ aloitettiin iltapäivällä neljältä ja saatiin päätökseen seuraavana aamuna viiden aikoihin. Betonia valettiin noin 840 kuutiota. Massa ajettiin kahdelta asemalta ja kuormat tuotiin vartin välein, Koponen sanoo.
Huoltopihan kannen pääpalkit ovat kaksi metriä korkeita ja kannen vahvuus on 0,4 metriä. Ajorampin kohdalla kansi on 1,5 metriä paksu. Torin pinnassa on katukiveys bitumisaumoin.
Hakaniemen hallia hallinnoi Helsingin Kaupunkitilat Oy. Uudistunut kauppahalli avautui asiakkaille 27. huhtikuuta ja avajaisia vietetään toukokuussa.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
