Tontti on, suunnitelmat on, rakentaminen odottaa asuntojen kysynnän virkoamista. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Danske Bank: Ensi vuonna pula uudisasunnoista?

Danske Bank laskee ennustettaan asuntojen hinta­kehityksestä kuluvalle ja ensi vuodelle. Ennuste muuttuu, koska asuntojen hinnat laskivat kesällä odotettua enemmän ja loppu­vuoden suhdanne­tilanne on vaisu. Asunto­rakentamisen alamäki voi aiheuttaa pulaa uudis­asunnoista jo ensi vuonna.

Tontti on, suunnitelmat on, rakentaminen odottaa asuntojen kysynnän virkoamista. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat halpenevat Suomessa kuluvana vuonna 6,0 % (aiempi ennuste 5,5 %). Ensi vuonna Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen nousevan 2,5 % (aiempi ennuste 4,0 %). 

Danske Bank laskee ennustetta, koska kohonnut korko­taso painaa edelleen asunto­markkinaa, uusista asunnoista on yli­tarjontaa ja kuluttajien asunnon­osto­aikeet ovat matalat. Asunto­kauppojen määrä oli alkuvuonna karkeasti kolmanneksen alle vuoden takaisen tason. Käytettyjen osake­asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa 8 % verrattuna vuodentakaiseen.  

– Asuntovelalliset pystyvät kuitenkin pääosin edelleen hoitamaan asunto­lainoja, eikä pakko­myyntien määrä näyttäisi kasvavan merkittävästi. Siksi suuremmat muutokset hinta­tasossa näyttävät epä­todennäköiseltä. Talous­kasvun piristyminen, ennustettu korkojen lasku ja patoutuneen kysynnän purkautuminen elvyttävät markkinaa melko nopeasti ensi vuonna, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.  

Danske Bank ennustaa, että vuoden euribor laskee vähitellen nyky­tasoltaan. Korko­tason tuoma rasitus kuluttajille ja yrityksille nousee silti yhä viiveellä myös vuoden lopussa, koska korko on edellis­vuotta korkeampi. EKP:n ennustetaan laskevan ohjaus­korkoa ensi kesänä. Vuoden euribor voi painua 2024 loppu­vuonna liki prosentti­yksikön nykyistä alemmas.

– Korkojen lasku helpottaisi velallisten tilannetta ja tukisi asunto­markkinaa. Arvioimme, että markkinassa alkaa olla jo patoutunutta kysyntää, Kuoppamäki toteaa.

Vaisu kysyntä, kohonneet rakennus­kustannukset ja kohonnut korko­taso ovat painaneet asunto­rakentamisen huomattavaan alamäkeen. Rakennus­lupien määrän vähäisyys tarkoittaa, että uudis­tuotanto pysyttelee tavan­omaista huomattavasti matalammalla tasolla koko ensi vuoden.  

Myymättömien uusien asuntojen varanto nousee tila­päisesti, mikä painaa hinta­tasoa ja vähentää kannusteita lisä­rakentamiseen. Patoutuneen kysynnän purkautuminen kääntää uudis­tuotannon maltilliseen nousuun 2024 jälkipuoliskolla. 

– Uudistuotannossa ensi vuosi on paikoin menetetty. Koska asuin­kiinteistöjen valmistuminen vie aikaa, voi uudis­asunnoista tulla asunto­rakentamisen hiljenemisen vuoksi pulaa lähi­vuosina, Pasi Kuoppamäki sanoo.