CivilCity nousi rivakasti Turun tiedepuistoon
Turun tiedepuisto on täydentynyt CivilCity-toimistorakennuksella. Turun Teknologiakiinteistöjen omistama rakennus muodostaa samalla tontilla sijaitsevan sairaalarakennuksen kanssa kokonaisuuden, jossa terrakotan sävyinen CivilCity toimii vastaparina vaalealle naapurille.
CivilCity on jatkumoa Skanskan kiinteistökehityshankkeelle Joukahaisenkadun ja Untamonkadun risteyksessä. Kupittaan alueella sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 2018 sairaalarakennus ja parkkihalli, joiden toteutuksessa otettiin huomioon myös tuleva toimistorakennus.
Turun Teknologiakiinteistöjen omistukseen valmistuneen CivilCityn kerrosala on 8500 neliömetriä. Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta.
Uudisrakennuksen KVR-urakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Hankkeen rakennustyöt alkoivat syyskuussa 2020, ja rakennus luovutettiin tilaajalle huhtikuussa 2022.
– Teknologiakiinteistöjen hankkeissa rakentamisen laatu on yleensäkin erittäin korkea, mutta tällä kertaa saimme vastaanottaa täysin virheettömän rakennuksen ihan aikataulussa, rakennuttajapäällikkö Anniina Savisalo Turun Teknologiakiinteistöistä kertoo.
– Hanke sujui erityisen hyvin. Kaikkien osapuolten välinen yhteistyö ja kommunikointi ansaitsevat kiitoksen. Vaikka matkan varrella oli monta vaihetta, saatiin kaikki palaset hienosti kohdilleen, hän toteaa.
Vastaava työnjohtaja Tero Aaltonen Skanskalta sanoo hankkeen edenneen sujuvasti.
– Työt pääsivät rivakasti vauhtiin, koska parkkihallin päälle rakennetulle talolle olivat perustukset jo valmiina.
Rakennustöiden edetessä vastaan ei tullut isoja haasteita.
– Esimerkiksi elementtitoimitukset ja rungon pystytys menivät sovitusti, mistä kiitos kuuluu myös yhteistyökumppaneille. Toki logistiikka piti suunnitella hyvin etukäteen, koska tontti sijaitsee tiiviisti rakennetussa ympäristössä, Aaltonen kertoo.
Aaltonen toteaa aikataulutuksen olleen muutenkin avainasemassa.
– Töiden edetessä suunnitelmien mukaan jäi sopivasti aikaa viimeistelylle sekä tarkastuksille ja luovuttamiselle. Näin päästiin hyvään lopputulokseen.
Hankkeen työmaavahvuus oli parhaimmillaan noin 60 henkilöä. Vaikka rakentaminen ajoittui korona-aikaan, ei se tuottanut juurikaan ongelmia. Aaltonen toteaa rakentamisen osuneen siinä mielessä hyvään saumaan, että kevään mittaan esille tulleet materiaalipula ja hintojen nousu eivät ehtineet vaikuttaa.
CivilCity naapurinsa kaltainen
CivilCityn pääsuunnittelijana toimi Kalevi Näkki Aihio Arkkitehdeistä, joka on nyt osa ARCO Architecture Companya. Näkin käsialaa on myös vieressä sijaitseva sairaalarakennus, joka aikoinaan tehtiin Pohjola Sairaalalle.
– Kupittaan alue on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. CivilCity on osa tiedepuistoa, joka on yksi Turun kärkihankkeista. Kaupungin suunnitelmiin kuuluu muun muassa ratikkalinjan rakentaminen Helsingintien yli, mikä entisestään lisää alueen vetovoimaisuutta, hän toteaa.
CivilCity on rungoltaan hyvin pitkälti samanlainen kuin viereinen sairaalarakennus, jonka ylimmissä kerroksissa on myös toimistotiloja. Molemmat rakennukset ovat kahdeksankerroksisia, mutta koska CivilCity on tehty kaksikerroksisen parkkihallin maanpäällisen kerroksen päälle, nousee se naapuriaan korkeammalle.
CivilCityn julkisivuelementeissä on ikkuna-aukot elementtien nurkassa. Ikkunapielien ollessa samassa linjassa saumojen kanssa on saumat saatu häivytettyä. Tämä antaa rakennukselle myös vertikaalista ilmettä.
CivilCityn erottaa viereisestä rakennuksesta väri.
– Haluamme, että rakennuksilla on oma identiteetti, joten CivilCitystä ei haluttu tehdä naapurinsa tavoin valkoista. Julkisivun väriksi valikoitui terrakotta, Anniina Savisalo toteaa.
Kalevi Näkki kertoo, että elävyyttä uudisrakennuksen julkisivuun on saatu elementtien kolmella eri pintakäsittelyllä. Vaikka kaikissa elementeissä on sama pigmentti, näyttää pinta erilaiselta sen mukaan, miten se on käsitelty.
Uudisrakennus ennakoitu perustuksissa
CivilCityn vastaavana rakennesuunnittelijana toimi Aki Luntamo Swecolta. Hän on tehnyt ensimmäiset suunnitelmat tiedepuistoon jo vuosituhannen vaihteessa, joten alue on hänelle hyvinkin tuttu. Luntamo toimi rakennesuunnittelijana myös sairaalarakennushankkeessa.
– Parkkihallin ja pihakannen rakenteita suunniteltaessa oli tiedossa, että päälle tehdään toimistorakennus. Näin tämä voitiin ottaa perustuksien ja kansirakenteiden kantavuudessa huomioon.
Kaksikerroksisessa parkkihallissa on paikalla valettu teräsbetonirunko. Parkkihallin maanpäällä olevan kerroksen päälle valettiin uuden toimistorakennuksen runkoa varten tasauskerros.
– Rakennuksessa on toimistorakennukselle tyypillinen elementtirakenteinen teräsbetonirunko, joka on selkeä ja toimiva. Ulkoseinät ovat kantavia sandwich-elementtejä ja sisällä on pilari-palkki-ontelolaattarunko. Rakennuksen muuntojoustavuus on otettu huomioon: sen keskellä ei ole muita kantavia rakenteita kuin pilarit. Lisäksi kaksi porrashuonetta ja hissikuilut ovat kantavia.
CivilCityn rakennesuunnittelun rinnalla kulki elementtisuunnittelu.
– Työtämme auttoi, että vastaavanlainen rakennus oli tehty naapuriin, joten ideat ja ratkaisut oli kutakuinkin valmiiksi pureskeltu.
Aki Luntamon mielestä hanke sujui kaiken kaikkiaan kiitettävästi.
– Hankkeesta jäi hyvä ja mukava kuva, tämänkaltaisia saisi olla enemmän.
Monitilaympäristö räätälöity käyttäjille
CivilCityn ankkurivuokralaisina ovat Kela, Wärtsilä ja Nordea, jotka muuttavat uusiin tiloihin alkusyksyyn mennessä. Näistä suurimpana on Kela, jonka käytössä on rakennuksesta neljä kerrosta eli noin 4200 kerrosneliömetriä.
– Toimistotilat on räätälöity käyttäjien tarpeiden mukaisesti muuntojoustaviksi monitilaympäristöiksi. Keskittymistä vaativaa työtä tehdään hiljaisilla vyöhykkeillä, kun yhteistyöhön ja kohtaamisiin on varattu omat tilansa, Anniina Savisalo kertoo.
– Työpistealueet kiertävät koko rakennuksen, joten niihin tulee hyvin valoa. Rungon keskiosassa on yksittäisiä huoneita sekä neuvottelu-, projekti- ja tukitiloja.
Muuntojoustavuutta silmällä pitäen myös rakennuksen tekniset järjestelmät on suunniteltu siten, että tiloja on helppo muuttaa tulevaisuudessa kulloisenkin tarpeen mukaan.
Toimistorakennuksen katutasossa sijaitsee käyttäjien yhteisiä neuvottelutiloja sekä suihkut ja pukutilat. CivilCityssä ei ole aulapalvelua. Lähin aulapalvelupiste löytyy BioCity-rakennuksesta. CivilCityn tilojen sisustus- ja irtokalustussuunnitelmasta vastasivat arkkitehtitoimisto Sigge ja sisustusarkkitehtitoimisto Fyra.
Kärkenä kestävä kehitys
Turun Teknologiakiinteistön strategian mukaisesti kaikki uudisrakennukset sertifioidaan korkeimpaan ympäristöluokkaan. CivilCity on toteutettu ympäristösertifikaatti Leedin neljännen version Gold-tason mukaisesti. Tavoitteena on minimoida toimistorakennuksen aiheuttama ympäristökuormitus ja energiakulutus koko sen elinkaaren ajan.
– Sertifikaatin vaatimukset huomioitiin muun muassa nykyaikaisilla energiaratkaisuilla ja käyttämällä kestävän kehityksen mukaisia rakennusmateriaaleja. Painoarvoa on niin sisäilmaolosuhteilla kuin rakennuksen sijainnilla lähellä palveluja ja julkisia liikenneyhteyksiä, Anniina Savisalo kertoo.
Toimistorakennuksen katolla tuotetaan tulevaisuudessa osa kiinteistön tarvitsemasta sähköenergiasta. Aurinkopaneeleille on varaukset valmiina, ja niiden asentaminen on jatkosuunnittelun alla.
Tiedepuistoa kehitetään kokonaisuutena
Turun tiedepuistoa on Anniina Savisalon mukaan kehitetty kokonaisuutena, jossa on kiinnitetty huomiota myös rakennusten välisiin kulkuyhteyksiin. Esimerkiksi CivilCitystä ja naapurirakennuksesta on hyvät yhteydet vieressä sijaitsevaan EduCityyn, jossa toimii ammattikorkeakoulu. Pysäköintihallien sisään- ja ulosajo on keskitetty Joukahaisenkadun puolelle.
CivilCityn valmistuttua tiedepuiston vanha puoli alkaa olla käytännössä rakennettua. Teknologiakiinteistöjen katse siirtyykin moottoritien yli eli uuden tiedepuiston ja alueet yhdistävän kannen rakentamiseen.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro
