Ara-tuotannon osuus asuntorakentamisesta oli yli 40 prosenttia vuonna 2023
Valtion tukeman ara-tuotannon osuus kaikesta uudisrakentamisesta nousi viime vuonna 43 prosenttiin edellisvuoden 15 prosentista. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon romahdettua ara-tuotannolla on ollut selkeästi elvyttävä vaikutus.
Ara-tuotanto lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna yli 50 prosenttia, kun taas vapaarahoitteinen asuntotuotanto supistui yli 60 prosenttia heikon kysynnän ja korkojen nousun seurauksena. Ara-tuotanto tarkoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa. Lainoituksen määrästä ja painotuksista päättää eduskunta vuosittain.
Vuonna 2023 aloitettiin vain noin 20 000 uuden asunnon rakentaminen. Luvussa ovat mukana sekä vapaarahoitteinen että valtion tukema ara-tuotanto. Määrä on 2000-luvun pienin. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon romahdettua ara-tuotannolla on ollut selkeästi elvyttävä vaikutus.
Aran rahoituksella käynnistettiin viime vuonna yli 8 600 uuden asunnon rakentaminen. Uusista asunnoista yli puolet tulee Helsingin seudulle. Lisäksi vuonna 2023 aloitettiin lähes 4 500 vanhan ara-asunnon perusparantaminen. Erityisryhmien asumiseen tarkoitettu 120 miljoonan euron avustusvaltuus käytettiin kokonaan. Avustuksella rakennetaan hieman vajaa 3 000 uutta erityisasuntoa ja peruskorjataan lähes 750.
Ara-vuokrien ja markkinavuokrien ero tasoittui
Korkojen jyrkkä nousu kohotti selvästi uusien ara-asuntojen alkuvuokria ja käyttövastikkeita vuonna 2023. Pääkaupunkiseudulla pitkän korkotuen alkuvuokra- ja asumisoikeusasuntojen käyttövastike olivat keskimäärin 18 euroa neliöltä. Kevyemmin tuetun lyhyen korkotuen asuntojen vuokra oli keskimäärin 21 euroa neliöltä.
Markkinavuokrat pääkaupunkiseudun uusissa vuokrasuhteissa olivat 21,5 euroa neliöltä. Ara-vuokrien kallistuminen ja markkinavuokrien lasku kavensivat asumiskustannusten laskennallista eroa merkittävästi.
Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) julkaisemasta Ara-tuotanto 2023 -selvityksestä.
