Akkuasetus vauhdittamaan akkujen ja paristojen kiertotaloutta
EU:n uudesta akkuasetuksesta on päästy sopuun. Asetus tuo paljon muutoksia paristoja ja akkuja koskevaan sääntelyyn. Esimerkiksi käytettyjen akkujen keräystavoitteita nostetaan portaittain, ja osaan akuista liitetään akkupassi helpottamaan akkujen korjaamista ja kierrättämistä.
Euroopan parlamentin neuvottelijat, jäsenmaiden puolesta neuvotteleva EU:n puheenjohtajamaa Tshekki ja Euroopan unionin komission edustajat saavuttivat 9.12.2022 sovun uudesta akkuasetuksesta, joka korvaa voimassa olevan paristo- ja akkudirektiivin. Sopu valmiiksi neuvotellusta akkuasetuksesta on vielä hyväksyttävä europarlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa.
Akkusääntelyn uudistamisella EU edistää kiertotalouden mukaista akkumateriaalitaloutta ja pyrkii vastaamaan lainsäädännölliseen tarpeeseen, jonka liikenteen ja muun yhteiskunnan sähköistyminen aiheuttaa lähivuosina. Maailman talousfoorumin mukaan akkutuotanto on lähivuosina 19-kertaistettava.
Uusi akkuasetus nostaa käytettyjen akkujen keräystavoitetta portaittain nykyisestä 45 %:sta 73 %:iin vuosikymmenen loppuun mennessä. Isommista, esimerkiksi autojen käyttövoima-akuista, puolestaan pyritään kierrättämään jokainen akku. Akkuihin liitetyn tuotetiedon määrä tulee myös kasvamaan merkittävästi muun muassa sähköauton akkuihin liitettävän digitaalisen tuote- ja käyttöhistoriaselosteen eli akkupassin myötä. Akkupassi seuraa akkua koko elinkaaren ajan, ja sen on tarkoitus helpottaa akun korjaamista ja kierrätystä.
Lisäksi ehdotuksessa on materiaalikohtaisia talteenottotavoitteita sekä käyttöosuusvelvoitteita akkujätteestä otettujen kierrätysraaka-aineiden uudelleenkäytölle uusien akkujen tuotannossa. Myös raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu, minkä odotetaan olevan eduksi suomalaiselle akku- ja raaka-ainetuotannolle. Kännykkä- ja vastaavien pienakkujen vaihtaminen ja asentaminen tuotteeseen helpottuu. Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren
hiilijalanjälki.
Akkuasetus on EU:n asetuksena sellaisenaan sovellettavaa sääntelyä. Asetus jättää kuitenkin kansallista liikkumavaraa muun muassa tuottajavastuuta koskevien toimien osalta ja edellyttää joitakin muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön kuten jätelakiin.
