Helsingin keskustan huoltotunnelin kehittäminen etenee
Helsingin keskustan alla kulkevaa maanalaista huoltotunnelia suunnitellaan jatkettavaksi Hakaniemeen, minkä lisäksi selvitetään tunnelin hyödyntämistä uusiutuvan energian tuotannossa.
SRV:n, Kevan ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen muodostama yhteenliittymä jätti syksyllä kaupungille kehittämisvarausehdotuksen keskustan huoltotunnelin kehittämistä varten. Kehitystyön tavoitteena on keskustan elävöittäminen ja samalla keskustan rakennusten käytönaikaisten ilmastovaikutusten pienentäminen. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kehittämisvarausta kokouksessaan tiistaina 30. tammikuuta. Varauksen saaminen edellyttää myönteistä päätöstä myös kaupunginhallitukselta.
Jos varaus myönnetään, se olisi voimassa huhtikuuhun 2026 saakka. Sen jälkeen on mahdollista päättää hankkeen varsinaisesta toteuttamisesta.
Keskustan huoltotunnelikokonaisuus sijaitsee nykyisin Kampin ja Kaisaniemen välillä. Kehittämishankkeessa on tarkoitus tutkia nykyisen tunneliyhteyden jatkumista Aleksanterinkadulta Hakaniementorille. Uuden tunneliyhteyden reitti ei ole tiedossa, vaan vaihtoehdot kartoitetaan kehittämisvarauksen aikana. Hankkeen tarkoituksena ei ole sallia keskustan läpiajoa tunnelikokonaisuudessa, vaan tavoitteena on kehittää alueen asiointi-, jakelu- ja huoltoliikennettä.
Uuden ajoyhteyden lisäksi selvitetään olemassa olevan tunnelin kehittämismahdollisuuksia sekä huoltotunneliratkaisuun liittyviä maanalaisia huolto-, logistiikka- ja pysäköintiratkaisuja. Tämän lisäksi selvitetään maalämmön- ja lämmöntalteenoton hyödyntämistä. Hankkeessa tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevaa ja uutta tunneliyhteyttä uusiutuvan energian tuotannossa.
– Kehitystyön tavoitteena on tutkia ratkaisuja, jotka tuovat mahdollisuuksia Helsingin keskustan elävöittämiseen, keskustan liikenteen sujuvoittamiseen sekä keskustan saavutettavuuden parantamiseen osana ydinkeskustan uutta, valmisteilla olevaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, yhteenliittymää edustava SRV:n strategisen hankekehityksen johtaja Hannu Lokka kertoo.
– Lisäksi tavoitteena on tukea Helsingin kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita, kuten Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitetta. Tätä varten tutkitaan maalämmön ja hukkalämmön talteenoton hyödyntämistä. Uusilla älykkäillä energiantuotannon ratkaisuilla pienennettäisiin merkittävästi ydinkeskustan rakennusten käytönaikaista ilmastovaikutusta. Tämä on yksi tapa, jolla olemme elinkaariviisaana rakentajana aktiivisesti mukana hillitsemässä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa ilmastonmuutosta.
Suunnittelu on tarkoitus tehdä tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin, nykyistä tunnelia hallinnoivan Helsingin Väylä Oy:n sekä muiden sidosryhmien kanssa.
– Nykyinen tunneli on ollut Helsingille merkittävä investointi, ja kaupungin pitkäaikainen tavoite on ollut, että sen käyttö jakelu- ja huoltoliikenteeseen lisääntyisi. Jos nykyistä suurempi osuus keskustaan saapuvasta autoliikenteestä ohjautuisi maan alle, pystyisimme paremmin edistämään ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisän kävelykeskustan toteutumista. Nämä ovat kaupungille tärkeitä tavoitteita, kertoo Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.
– Kiinteistönomistajina olemme huolissamme ydinkeskustan elinvoimaisuudesta ja haluamme pohtia konkreettisia tekoja keskustan vetovoiman turvaamiseksi. Keskustan huoltotunnelin kehitys lisäisi liiketilojen ja toimistojen saavutettavuutta sekä parantaisi huoltologistiikkaa. Hankkeessa pyritään mahdollistamaan myös huoltotunnelin varrella olevien pysäköintilaitosten parempi saavutettavuus sekä idästä että lännestä ajettaessa. Hankkeen mielenkiintoa lisää mahdollisuus selvittää sen yhteydessä uusiutuvan energian tuottamista aivan Helsingin ytimessä. Toistaiseksi kiinteistöomistajan mahdollisuudet hyödyntää maalämpöä tai aurinkoenergiaa keskusta-alueilla ovat olleet varsin rajalliset, sanovat Ilmarisen kiinteistösijoitusjohtaja Tomi Aimonen ja Kevan kiinteistösijoitusjohtaja Calle Roselius.
Uusi tunneliyhteys ja sen mahdollistama maanalaisen pysäköinnin ja keskustan huoltotunnelin käytön tehostaminen parantaisivat osaltaan ydinkeskustan saavutettavuutta ja vähentäisivät maanpäällistä liikennettä keskustan katuverkossa. Tällä tavoin kehittämishankkeella on tarkoitus tukea liikenteen sujuvuutta sekä parantaa keskusta-alueen saavutettavuutta ja kävely- ja pyöräilykeskustan kehittämismahdollisuuksia sekä tukea kaupungin päästövähennystavoitteita. Kehitystyön aikana tutkitaan myös mahdollisuudet parantaa keskustan nykyistä huolto- ja jakelulogistiikkaa sekä pysäköintilaitosten saavutettavuutta että keskustan huoltovarmuutta.
