Break Sokos Hotel Koli Kylä: Punainen piste maailman laidalla
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kolin kansallispuisto on yksi maan suosituimmista luontokohteista. Alueelle on jo pitkään kaivattu lisää majoituskapasiteettia. Kolin kylän maisemiin noussut persoonallisen näköinen Break Sokos Hotel Koli Kylä tukee Pielisen alueen matkailun kehittämistä.
Kolin majoitustoiminnalla on pitkät perinteet. Ukko-Kolille nousi vuonna 1896 matkailumaja ja vuonna 1930 hirsihuvila. Sen jatkoksi tehtiin vuonna 1967 kivirakenteinen hotellisiipi ja vuonna 1970 kokonaisuus uudistettiin nykyiseksi Ukko-Kolin hotelliksi, jossa on 79 huonetta. Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna 1991, minkä jälkeen lisärakentaminen vanhan hotellin yhteyteen ei enää ollut mahdollista.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) ylläpitämä Break Sokos Hotel Koli sijaitsee Kolin huippujen vieressä. Hotellinjohtaja Pasi Ripatti kertoo, että keskustelua hotellin laajentamisesta on käyty useiden vuosien ajan.
– Hotellin vuotuinen käyttöaste on ollut useana kuukautena yli 90 prosenttia, ja sesonkiaikoina olemme joutuneet myymään ei-oota. Koska kansallispuiston alueelle ei voi rakentaa lisää, lähdimme kolmisen vuotta sitten suunnittelemaan uutta hotellia Kolin kylälle, Ripatti kertoo.
– Rakentamalla Kolin kylän alueelle pystymme vähentämään kansallispuiston kuormitusta. Hotelli tuo asiakasvirtaa myös kylän yrityksille, PKO:n kiinteistöpäällikkö Jani Lehikoinen sanoo.
PKO on mukana Kolin Matkailu Oy:ssä, joka kehittää koko Pielisen alueen matkailua. Yhtiössä ovat mukana myös Juuan kunta, Lieksan kaupunki sekä joukko yrityksiä. Matkailustrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa maakunnassa majoittuvien matkailijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2022 Kolin kansallispuistossa vieraili noin 251 000 ihmistä. Ennätysvuosi oli 2021, jolloin matkailu painottui koronan vuoksi kotimaan kohteisiin. Tuolloin Kolilla kirjattiin 280 000 kävijää.
Kansallisromantiikka ei ollut naurun aihe
Uutta hotellia ryhdyttiin suunnittelemaan keskelle Kolin kylää PKO:n Salen ja paloaseman välissä sijaitsevalle noin kahden hehtaarin tontille. Arkkitehtuurikilpailun voitti Arco Architecture Company Oy:n (ARCO) ja Schauman & Nordgren Architects Ab:n ehdotus, joka pohjautuu pitkälti arkkitehti Janne Helinin visioon T-mallisesta massasta.
– Me emme pitäneet asiakkaan toivetta kansallisromantiikasta vitsinä. Kolin maisemissa ovat aikoinaan astelleet monet kuuluisat taiteilijat ja kirjailijat, jotka edustivat kansallistunteen heräämisen aikakautta, Helin sanoo.
Kylähotelli on yksinkertaisesti kuvailtuna punainen ja harjakattoinen.
– Rakennuksen muodossa on vaikutteita harjakattoisista kirkoista ja suomalaisista pientaloista. Punaisen sävy on perinteisen punamultapunaisen ja faluninpunaisen väliltä. Uskon, että värisävy on optimaalinen, kun se on ehtinyt päivettyä muutaman vuoden. Punainen tupa ja harjakatto edustavat suomalaisille kansallisromanttisuutta ja tuttua maisemaa, Helin sanoo.
Vaikutteita suunnitteluun on otettu myös hotellin vieressä olevasta PKO:n Salen rakennuksesta, jonka arkkitehtuurissa on kansallisromanttisia piirteitä. Punaisen värin suhteen ei ole tehty kompromisseja: julkisivulaudoitus ja peltikatto ovat punaiset ja sama väri esiintyy myös pohjakerroksen betonijulkisivussa sekä pääsisäänkäynnin edustan pihakiveyksessä
– Kattokulman valinta osui oikeaan. Se ei ole liian jyrkkä eikä liian loiva, minkä vuoksi uskon rakennuksen näyttävän katsojan silmiin sopusuhtaiselta, Helin toteaa.
Helinin mukaan rakennus kohoaa kutsuvana maisemassa, jossa aika tuntuu ikään kuin pysähtyneen.
– Kun keskelle ”ei mitään” nousee näyttävä rakennus, kuin pieni piste maailman laidalle, kontrasti on suuri. Tämä on uniikki hotelli Suomessa, sillä samankaltaisia ratkaisuja ei ole muualla. Rakennuksessa on silti mietitty huolellisesti sen toimivuutta käytännössä, Janne Helin kertoo.
– Meillä oli tavoitteena se, että uudisrakennus sopii hyvin olemassa oleviin rakennuksiin ja lähimaisemaan, mutta on myönteisellä tavalla erottuva, PKO:n Jani Lehikoinen toteaa.
Julkisivun puuverhous käsityönä
Rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2022. Paikalla oli aikaisemmin pääasiassa peltoa ja jonkin verran puustoa.
– Maaperä oli pehmeä, ja paikoin tontilla oli parin metrin turvekerros, joten massoja oli joillakin tontin osilla vaihdettava lähes kolmeen metriin asti, kertoo vastaava työnjohtaja Juha Kaskinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:stä.
Hankkeen urakkamuotona oli jaettu urakka, ja töissä käytettiin niin paljon paikallisia urakoitsijoita kuin mahdollista. Työllisyysvaikutus oli noin 340 henkilötyövuotta. Itse hotelli tarjoaa töitä noin 50 hotelli- ja ravintola-alan ammattilaiselle.
Maan alla on vesitiiviinä rakenteena toteutettu kellarikerros, joka käsittää noin kolmasosan rakennuksen pohja-alasta. Paikallavaletussa kellarikerroksessa on väestönsuoja ja teknisiä tiloja, muun muassa lämmönjakohuone ja sähkökeskus. Myös pihan korkeuserojen vuoksi tehdyt tukimuurit on valettu paikan päällä. Maanpinnan tasosta ylöspäin rakentamisessa on käytetty teräsbetonielementtejä. T:n muotoisen rakennuksen toteutus jaettiin kahteen osaan. Pitkä osa ja lyhyempi sakara tehtiin eri vaiheissa, jotta töitä pystyttiin porrastamaan. Osien välissä on liikuntasauma, mikä mahdollisti töiden vaiheistuksen.
– Ulkoseinäkierrossa on 150 millimetrin paksuinen polyuretaanieriste ja sen päällä käsityönä asennetut koolaukset ja puuverhous. Kaikki julkisivumateriaalit ovat palosuojattuja, Kaskinen kertoo.
Työläs vesikatto
Hotellin perusrunko edustaa tavanomaista elementtirakentamista, jossa kantavia ja jäykistävä rakenteita ovat väliseinät ja ontelolaatat. Jyrkän kattokulman ja ullakkotilan toimintojen vuoksi vesikaton rakenne oli haasteellinen niin rakennesuunnittelun kuin itse rakentamisen näkökulmasta. Liimapuukehät tehtiin paikan päällä ja nostettiin ylös lohko kerrallaan.
Rakennuksen 45 asteen kulmassa olevien kattolappeiden alle jää suuri ullakkotila. Ullakkotilasta löytyvät asiakas- ja tilaussauna sekä takkahuoneet, joissa on oikeat takat. Rakennuksen lyhyen sakaran päätykolmiossa on iso avoterassi, jonne pääsee vilvoittelemaan saunaosastoilta. Jyrkän katon alla on korkeimmillaan tilaa kahdeksan metriä. Sauna- ja takkahuoneosastojen sekä ilmanvaihdon konehuoneiden yläpuolella on ontelolaatat, joita kantavat deltapalkit. Niiden yläpuolelle jää vielä neljä metriä varsinaista ullakkotilaa.
Pelkästään konehuoneille on käytetty rakennuksen pidemmän osan ullakkokerroksesta tilaa noin 500 neliötä. Toisen huoneen koneilla hoidetaan majoitustilojen ilmanvaihto, toisen koneilla aulatilat, ravintola ja keittiö.
– Eniten miettimistä oli kattorakenteissa, joissa on käytetty sekä puukehä- että naulalevyristikkorakenteita. Rakennuksen pitkän sakaran alueella sijaitsee kaksi ilmanvaihdon konehuonetta, joiden vesikattorakenne on toteutettu ontelolaatan yläpuolisilla puuristikoilla, kertoo päärakennesuunnittelija Jarmo Turunen Ko-Rak Palvelut Oy:stä.
Turusen mukaan myös ullakon eri tilojen välinen palo-osastointi aiheutti haastetta rakenteiden valinnassa.
– Kattokaltevuus on jyrkkä. Katolle on asennettu massiiviset lumiesteet. Tulevat talvet näyttävät, miten lumi käyttäytyy jyrkällä katolla, työnjohtaja Juha Kaskinen miettii.
Ykköskerroksessa sijaitsevat vastaanotto, ravintola ja suuri keittiö. Lisäksi kerroksessa on liiketiloja, suksivarastoja ja hotellin suurin liinavaatehuone. Kerroksessa on myös seitsemän hotellihuonetta, jotka on tarkoitettu niille vieraille, joilla on lemmikkieläimiä mukanaan.
– Vesikattorakenteen lisäksi pohjakerroksen elementtisuunnittelu oli haastava. Elementeissä on punasävyinen erikoispinnoite ja julkisivun saumajako poikkeaa ylempien kerrosten betonisesta sisäkuoresta, Jarmo Turunen sanoo.
Kerrokset 2–4 on varattu hotellihuoneille. Sisätiloissa on näkyvissä paljon puuta, muun muassa puuviilulevyä ja -rimaa. Majoituskerroksissa huonekorkeus on 2,6 metriä. Ykköskerroksessa korkeus on noin kolme metriä, koska alakaton yläpuolella on runsaasti talotekniikkaa.
Rakennus sulautuu Kolin luontoon
Pihasuunnittelusta vastannut maisema-arkkitehti Outi Palosaari VSU maisema-arkkitehdit Oy:stä sanoo, että kohteessa on erämaahotellin henkeä. Sen sulautuminen olemassa olevaan maisemaan ja kasvillisuuteen olivat suunnittelun lähtökohtia.
– Pääsisäänkäynnin piha-alueella on huomioitu monenlaisia toimintoja saattoliikenteestä huoltoon. Piha-alueella on kiveyksillä rajattuja viheralueita, eräänlaisia mikrometsiä, joissa on kunttaa ja Kolin luonnossa kasvavia havu- ja lehtipuita. Ajatus on, että mikrometsiin syntyy biotooppeja, jotka tukevat eliöstön monimuotoisuutta, Palosaari sanoo. Mikrometsät saavat kasvaa omassa tahdissaan, sillä ne ovat käytännössä huollottomia. Ne muuttuvat koko ajan ja elävät luonnon rytmissä.
– Kolin ympäristössä oli järkevää käyttää kasveja, jotka viihtyvät alueen luonnossa. Liian eksoottiset kasvit ja puut eivät tähän ympäristöön sovi, koska ne eivät menestyisi talvien vaihtelevissa olosuhteissa.
Tontilla 200 kilowatin aurinkopaneelikenttä
Ensimmäiset vieraat saapuivat uuteen hotelliin 23. kesäkuuta 2023, juhannusaattona. Kolin molemmat hotellit kuuluvat Break-ketjuun. Kolin hotellien johtajana toimiva Pasi Ripatti sanoo, että kylähotelli on suunnattu erityisesti perheille, aktiiviliikkujille ja ryhmille. Tasoltaan kylähotelli on standard-tasoa, Ukko-Kolin huipulla oleva hotelli superior-tasoa.
– Uuden hotellin huoneissa on esimerkiksi kuivauskaapit. Kylähotellissa on ajateltu erityisesti asiakkaita, jotka tulevat Kolille liikkumaan luonnossa ja lataamaan akkuja.
Suunnittelussa on on otettu huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet; osa huoneista on esteettömiä. Lisävuoteet on upotettu seinään, josta ne voidaan tarpeen mukaan laskea, jolloin kahden hengen huone muuntuu 3–4 majoittujalle.
– Standard-huoneen koko on 22,5 neliömetriä, liikuntaesteisille suunnatun huoneen 27,5 neliötä. Lisäksi suuremmalle porukalle on tarjolla kahden huoneen kokonaisuuksia yhteisellä eteisellä, PKO:n kiinteistöpäällikkö Jani Lehikoinen kertoo.
Kansallispuisto näkyy myös uuden hotellin sisällä: sisustuksessa on käytetty kiveä, puuta ja viherseiniä. Suunnittelu on PKO:n ja ARCO:n sisustusarkkitehdin Nina Ahlroosin yhteistyötä.
– Uusiutuvaa energiaa saadaan maantasolle asennetussa 200 kW:n aurinkovoimalasta. Lämpö ostetaan lähellä olevasta lämpölaitoksesta, jossa energiaa tuotetaan hakkuujätteellä, Lehikoinen toteaa. Lehikoisen mukaan laajan aurinkopaneelikentän asentaminen optimaalisesti ei olisi onnistunut rakennuksen katon lappeille, minkä vuoksi päädyttiin maanpäälliseen aurinkopaneelikenttään.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Jarno Artika
