Urheiluhalli metsän siimeksessä
Kesäkuussa valmistunut monitoimihalli istuu mainiosti Pirkkolan urheilupuiston ilmeeseen, jonka arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren loi jo 1960-luvulla.
Sirenien piirtämät urheilukentät valmistuivat Helsinkiin Keskuspuiston kupeeseen vuosina 1965–1967, uima- ja palloiluhalli vuonna 1968. Betoninen uimahalli metsään aukeavine ulkoterasseineen on tuttu monille helsinkiläisille.
Nyt uimahallin viereen on noussut Pirkkolahalli, joka tarjoaa kauan kaivattua harjoitustilaa niin eri urheiluseuroille kuin läheisen Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilaille. Hallin rakennuttaja on Pirkkolan liikuntahalli Oy, jonka taustayhteisönä toimii Lattiaa Liikkujille ry.
Hillitty ja toimiva
Uusi halli sijaitsee vain muutaman metrin etäisyydellä uimahallista, joten oli luonnollista, että suunnitteluryhmä otti työssään huomioon sekä uimahallin että koko laajan, 66 hehtaaria käsittävän liikuntapuiston, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Jouni Pohto Siren Arkkitehdit Oy:stä.
– Halusimme kunnioittaa Sirenien työtä ja luoda jotain, joka istuu hengeltään tähän ympäristöön mutta on kuitenkin itsenäinen osa kokonaisuutta. Uudessa hallissa on esimerkiksi sama räystäslinja kuin uimahallissa ja samantyyppinen sisäänvedetty sadekatos, Pohto sanoo.
Uudisrakennus antaa huomaavaisesti tilaa uimahallille, sillä sen julkisivu on vedetty hieman sisemmäksi uimahallin julkisivulinjasta metsään päin. Metalliverhottu julkisivu ei suoraan kopioi naapurinsa materiaalimaailmaa, mutta on värisävynsä ja muotokielensä ansiosta sen sukulainen.
Hallin pääoville johtaa laattakäytävä, jota reunustavat lipputangot ja valaisinpylväät. Vaikutelma on juhlava. Rakennuksen edustalla on pieni, sadevesien hidastuksena toimiva kivipuutarha ja muutama korkea haapa. Parkkipaikalta katsottaessa suuren hallin ääriviivat katoavat mäntymetsän suojiin. Sadekatos ja toisen kerroksen isot lasilankkuikkunat keventävät rakennuksen massaa.
– Lähtökohtanamme suunnittelussa oli suuren 10 000 bruttoneliön rakennusmassan sovittaminen sulavasti Keskuspuistoon. Pyrimme samalla noudattamaan toimistomme esteettistä linjaa ja tekemään hillittyjä ja toimivia, pitkälle kantavia ratkaisuja, Pohto toteaa.
Uusia tiloja kaivattiin
– Uuden hallin rakentamisen lähtökohtana oli yksinkertaisesti tilan tarve, kertoo Pirkkolan liikuntahalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja hankkeessa alusta asti mukana ollut Kirsi Eräkangas.
– Sopivien harjoitustilojen saatavuus on suuri haaste pääkaupunkiseudun urheiluseuroille. Koulujen liikuntatilat ovat poissa käytöstä lomien ja ylioppilaskirjoitusten aikaan, eivätkä kaupungit tai kunnat rakenna tiloja tarpeeksi. Monen nuoren urheiluharrastus saattaa kaatua, koska salivuoroja ei ole tarpeeksi, Eräkangas sanoo.
Yksityishenkilöistä koostuva porukka, monet heistä urheilevien lasten ja nuorten vanhempia, päätti tehdä asialle jotain. Ryhmä perusti Lattiaa Liikkujille -yhdistyksen ja lähti viemään hallihanketta eteenpäin. Alun perin oli tarkoitus kunnostaa jokin vanha halli liikuntakäyttöön, mutta sopivaa tilaa ei tahtonut löytyä. Lopulta löytyi urheiluhallille kaavoitettu tontti Pirkkolasta, ja vuonna 2018 Helsingin kaupunki myönsi hallille suunnitteluvarauksen vajaan hehtaarin tontille. Yksityisen rahoituksen lisäksi hankkeelle saatiin lainaa pankilta sekä kaupungin liikuntarahastosta.
Mutta ennen kuin päästiin rakentamaan oli ylitettävä muutama este tai pikemminkin juostava esteradan läpi. Luvat rakentamiselle olivat kunnossa jo vuonna 2019, mutta hanke viivästyi, kun joukko kaupunkilaisia asettui vastustamaan rakentamista ympäristöseikkoihin vedoten. Monien käänteiden ja oikeusprosessien jälkeen kaikki tehdyt valitukset hylättiin tammikuussa 2021, ja rakentaminen aloitettiin saman vuoden maaliskuussa.
Halli kalliolle
Pirkkolahallin KVR-urakasta vastasi Jatke Toimitilat Oy.
– Projekti Pirkkolassa alkoi meidän osaltamme tarjouskilpailusta vuonna 2018, jonka jälkeen kehitimme suunnitelmaa yhdessä tilaajan kanssa. Viivästyksiä oli matkalla, mutta kiitos tilaajan jaksamisen pääsimme aloittamaan maatyöt keväällä 2021, kertoo yksikönjohtaja Esa Rautanen Jatkeelta.
Hehtaarin tontti oli pääosin avokalliota. Louhintatyöt olivat haasteelliset, koska sekä ympäröivä luonto että läheinen uimahalli haluttiin ottaa mahdollisimman hyvin huomioon.
Tontilla ei ollut ylimääräistä tilaa varastoinnille, mutta hyvien naapuruussuhteiden ansiosta saatiin varasto- ja työmaaparakit sijoitettua uimahallin taakse.
Betonirunkoinen halli on tavanomainen hallirakennus, jonka julkisivut ovat pääosin pelti-villa-pelti -elementtejä.
– Suurin osa töistä tehtiin aliurakoinnilla. Urheilutilan rakentamiseen liittyy paljon erikoisosaamista kuten erilaisten kenttien lattiapinnoitteiden asentamista. Ne vaativat tarkkaa työsuunnittelua jo kosteudenhallinnan takia. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan, Rautanen toteaa.
Suuria ilmamääriä tarvitaan
Pirkkolahallin talotekniikan yhtenä LVI-suunnittelijana toimi Tommi Karhu ALL-Talotekniikka Oy:stä. Urheilupaikan talotekninen suunnittelu ei hänen mielestään ole vaativampaa kuin asuintalon, ainoastaan erilaista.
– Esimerkiksi vedenkäyttö urheilutilassa poikkeaa normaalista: on paljon suihkuja, jotka ovat yhtä aikaa käytössä. Ilmanvaihdon suunnittelussa on otettava huomioon tilojen korkeus ja isot ihmismäärät, kun tilaan tulee katsojia, Karhu sanoo.
Halli on liitetty kaukolämpöön. Lämpöä jaetaan tiloihin patteri-, ilma- ja lattialämmityksellä.
Pirkkolahallissa on yhdeksän ilmanvaihtokonetta: jokaisella liikuntatilalla on oma ilmanvaihtojärjestelmänsä, ja joitakin pienempiä tiloja, kuten pukuhuoneet, on yhdistetty samaan järjestelmään.
– Energiaa on pyritty säästämään järjestelmien tarkalla suunnittelulle, ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenotolla, kiertoilmaosilla ja niiden automaatiolla. Kun hallissa on ajoittain paljon ihmisiä ja välillä vain yksi joukkue harjoittelemassa, niin automaation avulla voidaan säätää ilmanvaihtoa olosuhteiden mukaan, Karhu kertoo.
Urheilijoiden toiveet otettu huomioon
Tilatarpeet selvitettiin yhteistyössä rakennuttajan ja arkkitehdin kanssa. Tilaajan tiimissä on paljon kokemusta siitä, mitä eri lajien pelaajat tiloilta toivovat ja vaativat, Pohto puolestaan on erikoistunut liikuntahallien suunnitteluun.
Uudessa hallissa on kentät koripallon, lentopallon ja salibandyn pelaamiseen, padel-kenttiä, rytmisen voimistelun kanveesi, voimistelu- ja tanssisaleja, kunto- ja taitosalit sekä juoksurata.
Hallin pääovista tullaan matalahkoon aulaan. Vasemmalla seinustalla on pieni kioskikahvila sekä kulku neuvottelutiloihin ja valmentajien taukotiloihin. Kaikki hallin huonekalut, aulassa olevat pöydät, tuolit ja sohva mukaan lukien, on hankittu käytettyinä.
Voimistelijoiden tiloissa harjoittelee voimisteluseura Elise Gymnastics. Käytävän varrelle sijoitetut pukuhuoneet ovat vaatimattomia, mutta sitäkin vaikuttavampi on valoisa, 12 metrin korkeuteen ulottuva harjoitussali. Harjoitussalin joustavassa kanveesissa on kaksi kumikerrosta, vaneri ja matto. Viereisen tanssisalin kiiltävä lattia on lakattua koivuvaneria.
Aula johtavat portaat toiseen kerrokseen, palloilijoiden maailmaan. Avarista tiloista löytyy kolme täysimittaista koripallokenttää, kenttä salibandyn, käsipallon ja futsalin pelaamiseen sekä kahdeksan padel-kenttää.
Koripallosalissa on puinen katsomo, jonka voi kätevästi laskea alas seinältä. Katsomoon mahtuu noin 300 katsojaa. Salin lattia on kanadanvaahteraa. Saliin saadaan päivänvaloa korkeista, valoa hajottavista lasilankkuikkunoista. Normaaleja ikkunoita tiloihin ei haluttu, sillä aina jostain kulmasta sisään paistava aurinko häiritsee pelaajia.
Pirkkolahallin alakerran aulasta on pääsy rakennuksen takaosaan, josta löytyy tiloja oheis- ja fysiikkaharjoitteluun. Siellä on 67-metrinen sisäjuoksurata, korkeatasoinen kuntosali sekä taito- ja kamppailusali. Juoksuradan pinta kestää piikkaritkin.
Kuntosalin vieressä on tilat valmiina myös hierojalle ja fysioterapeutille.
Tyytyväisiä käyttäjiä
Elokuisena aamuna Pirkkolahallissa tulee vastaan verryttelyasuisia koululaisia ja heidän opettajansa Lea Hakala, Suomen kaikkien aikojen menestynein naiskoripalloilija sekä Pohjois-Haagan yhteiskoulun (PHYK) liikunnanopettaja. Hakala iloitsee Pirkkolahallin uusista upeista tiloista.
– Urheilukoulussa on aina puute tilasta. PHYK:ssä harrastetaan yli 30:tä eri lajia. Koulussamme on vain kaksi salia, joten uudet tilat ovat todella tarpeen. Aikaisemmin olemme käyttäneet halleja eri puolilla kaupunkia, mutta nyt oppilaat voivat kävellä tänne 10–15 minuutissa, Hakala sanoo.
Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
