Savilahden kampus: Ammattiopintoja modernissa ympäristössä
Savon ammattiopiston uusi kampus Kuopion Savilahdessa on esimerkki julkisesta rakentamisesta, jossa rakennuttaja on halunnut kestäviä materiaaleja ja toteutustapoja. Savon koulutuskuntayhtymä aikoo hakea kampukselle Joutsenmerkkiä, mikä on tarkoittanut huolellista dokumentaatiota ja materiaalivalintoja koko hankkeen ajan.
Savon ammattiopiston Savilahden kampuksen rakentamisen taustalla on tuttu tarina. 1950-luvulla Kuopion Presidentinkadulle rakennetut oppilaitostilat eivät enää palvelleet uudistunutta ammatillista koulutusta. Sisäilmaongelmistakin oli kärsitty.
– Ammattiopiston vanhat rakennukset Presidentinkadulta puretaan ensi vuonna, kertoo Savon koulutuskuntayhtymän eli Sakkyn vastaava tilapalvelupäällikkö Milla Lompola.
Sakky on aikaisemmin uudistanut kampuksiaan Iisalmessa ja Varkaudessa. Savilahden kampukselle haetaan ympäristövastuuta korostavaa Joutsenmerkkiä, joka Iisalmen ja Varkauden kampuksille myönnettiin jo muutama vuosi sitten. Myös Siilinjärvellä sijaitsevan Toivalan kampuksen uuden osan Joutsenmerkki-hakemus on vireillä.
Lähtökohtana uuden suunnittelussa ovat olleet käyttäjälähtöisyys ja tilojen suunnittelu monimuotoisesti siten, että ylläpidettävien tilojen neliömäärä vähenee.
– Kuopiossa Savilahden kampus merkitsee karkeasti sitä, että tilojen määrä vähenee noin 60 000 neliöstä alle 30 000 neliöön. Tämä onnistuu, kun suunnittelun lähtökohdiksi otetaan tilojen monimuotoisuus ja muunneltavuus. Tavoitteena on myös, että tilojen käyttöaste on mahdollisimman korkea, Lompola sanoo.
Käyttäjälähtöisestä suunnittelusta kertoo Lompolan mukaan hyvin se, että suunnitteluvaiheessa järjestettiin 144 työpajaa rakennuksen tulevien käyttäjien kanssa.
– Käyttäjätyöpajoissa oli esillä myös 3D-malleja, joiden avulla suunnitteluratkaisuja pääsi tarkastelemaan havainnollisesti ja esittämään niihin muutosehdotuksia. Jokainen koulutusala valitsi oman käyttäjäkoordinaattorin, joka kokosi yhteen alan tila-, kaluste- ja välinetarpeet suunnittelun lähtötiedoiksi. Käyttäjäkoordinaattorit toimivat viestinviejinä suunnitteluorganisaation ja käyttäjien välillä.
Savilahden kampuksen Virta- ja Valo-rakennukset (rakennusvaiheen B ja C) valmistuivat syyslukukauden alkuun mennessä. Näissä tiloissa opiskellaan hyvinvointia ja matkailua, ravitsemista ja elintarvikealaa sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluja. Voima-rakennus (A) luovutetaan tilaajalle syyskuun lopussa. Siellä on tilat autoalan, kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatioalan sekä laboratorio- ja prosessialan koulutuksille.
Valmistumisaikataulua venyttivät jonkin verran koronapandemian ja Ukrainan sodan vuoksi viivästyneet materiaalitoimitukset, jotka koskivat erityisesti sähköön ja elektroniikkaan liittyviä komponentteja.
– Toiminnot siirtyvät Presidentinkadulta Savilahteen vaiheittain syksyn aikana. Kun kaikki toiminta on siirtynyt Savilahteen, kampuksella on 3500 opiskelijaa ja 450 henkilökunnan edustajaa. Savilahti on voimakkaasti kehittyvä alue, jossa on Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun ja yritysten tiloja. Alueelle on suunnitteilla myös asuinrakentamista, Lompola kertoo.
Rakennusalan ja luonnonvara-alan koulutus jatkaa Siilinjärvellä Toivalan kampuksella ja logistiikan koulutus Schenkerin logistiikkaterminaalin yhteydessä Kuopion eteläpuolella.
Kampuksesta haluttiin erottuva
Sakky päätyi pääsuunnittelijan valinnan jälkeen projektinjohtourakkaan, jossa kilpailutus hoidettiin neuvottelumenettelyn kautta. Kaikissa valinnoissa lähtökohtana on ollut laatu, ei hinta.
Kampuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut kuopiolaisen Arkkitehtitoimisto ON Oy:n ja oululaisen Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n työyhteenliittymä LUON Savilahti.
– Kolmen uudisrakennuksen jatkeeksi Novapolikselta on vuokrattu tilaa noin 6000 neliötä. Näissä toimii muun muassa kuntayhtymän hallinto. Uudisrakennukset ja Novapolis kytkeytyvät toisiinsa yhdyskäytävillä ja muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden, sanoo arkkitehti Olli Nieminen Arkkitehtitoimisto ON Oy:stä.
Ensimmäiset rakennusluvat kohteelle saatiin alkuvuodesta 2020, mitä ennen kokonaisuutta oli suunniteltu noin kahden vuoden ajan. Yhteistyössä näyttävän Savilahden kaupunginosan porttirakennuksen suunnittelussa oli mukana myös Kuopion kaupunki.
– Alusta lähtien oli selvää, että nyt tehdään kiinnostusta herättäviä rakennuksia. Tiivis ja kiilamainen tontti vaikutti paljon suunnitteluun. Virta- ja Valo-rakennukset ovat hieman S-kirjaimen muotoisia, Voima-rakennus kaarimainen, kertoo arkkitehti Laura Sorri Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:stä.
Taipuvat rakennusten muodot jättävät tilaa sisäänkäynneille ja ulko-oleskelualeille ja samalla sulkevat näkyvistä huoltoalueita. Pysäköintialueet on sijoitettu viereiseen kortteliin.
Tilaajan toiveen mukaisesti rakennusten päädyt ovat lasia. Lisäksi lasiseiniä on käytetty paljon myös sisätiloissa, muun muassa Virta-rakennukseen sijoittuvassa näyttävässä ravintolatilassa sekä oppimistiloissa.
– Julkisivumuuraukseen tiilivalmistaja päätyi valmistamaan kohteelle oman tiilen, jonka keltaharmaan kirjava sävy vastaa arkkitehtien tavoitteita. Julkisivua hallitsevat tiiliverhoilu ja suuret ikkunapinnat. Alimmissa kerroksissa on jonkin verran myös graafista betonia, Sorri sanoo.
Sisätilojen sävyt ovat murrettuja ja hillittyjä. Niiden vastapainona on lähes mustia ovenkarmeja ja palkkeja. Ravintolan sisäseinillä näkyy sama tiili kuin julkisivussa. Lattioissa on runsaasti hiottua betonipintaa sekä betonimaista puristelaattaa.
Olli Nieminen korostaa, että tiloissa näkyy selkeästi ammatillisen pedagogiikan muutos.
– Enää ei puhuta luokista, vaan oppimistiloista ja työsaleista. Aulatiloissa on Learning corner -nurkkauksia, joissa esimerkiksi pienryhmät voivat opiskella. Lisäksi ajatuksena on ollut, että kaikki rakennuksen tilat ovat mahdollisimman monipuolisessa käytössä. Rakennuksen ravintola on esimerkiksi varusteltu niin, että siellä voidaan tarvittaessa opettaa vaikkapa ruotsin kieltä, Nieminen sanoo.
Tämän päivän ajattelua edustaa myös se, ettei henkilökunnalla ole työhuoneita eikä edes nimettyjä työpöytiä. Ei edes kuntayhtymän johtajalla. Avotoimistojen työtilat on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan – on hiljaisia tiloja ja keskusteluun soveltuvia tiloja. Poikkeuksena ovat opinto-ohjaajat, jotka työnsä luonteen vuoksi tarvitsevat omat huoneet.
Arkkitehdit korostavat, että kampus on paitsi oppimisympäristö myös ympäröivään kaupunkiin avautuva asiakaspalveluympäristö. Lounasravintola on kaikille avoin. Lisäksi rakennuksesta löytyy iltaisin ja viikonloppuisin palveleva bistro sekä muun muassa kampaamo, hierontaklinikka ja kauneushoitola.
– Laadukas arkkitehtuuri tähtää siihen, että kampukselle saataisiin ulkopuolisten toimijoiden tapahtumakäyttöä, Sorri sanoo.
Valo luo tunnelmaa ja hyvinvointia
Valolla on Savilahden erityinen rooli alueen ”Valon kaava – alueen luova yhtälö” -ajattelun ansiosta. Nimensä mukaisesti tämä nostaa valon merkitystä esille muun muassa valaistussuunnittelun ja valotaiteen muodossa.
Savilahden kampuksella Valon kaava -ajattelu näkyy esimerkiksi piha-alueen valaistuksen suunnittelussa.
– Pimeänä aikana valaisemme rakennusten lasipäätyjä, joiden kautta näkyvät niin ilmanvaihtokonehuoneet kuin oppimistilat. Lienee myös aika poikkeuksellista, että ilmanvaihtokoneita valaistaan spottivaloilla. Ajattelu perustuu siihen, että rakennuksen sisällä olevat asiat saavat näkyä ulkopuolelle. Ja onhan yksi ilmanvaihdon konehuone oppimisympäristö alan opiskelijoille, Milla Lompola kertoo.
Pääsisäänkäynnin yhteydessä on rgb-valoilla toteutettu valokineettinen teos, joka reagoi ympärillä olevaan liikkeeseen ja ääneen. Myös piha-alueella olevan peliareenan ulkovalot saadaan sykkimään musiikin tahdissa.
Sisätilan valaistusratkaisuilla on haettu hyvinvointia ja toisaalta pyritty vastaamaan Joutsenmerkin vaatimuksiin, joihin kuuluu runsas luonnonvalo sisätiloissa. Valaistuksen suunnittelussa on tähdätty myös energiansäästöön.
– Tilaaja on ollut ajan hermolla halutessaan kampukselle HCL-valaistusjärjestelmän (Human Centric Lighting, ihmiskeskeinen valaistus). Sisävalaistuksen värilämpötila ja voimakkuus muuttuvat automaattisesti päivänvalon vaihteluiden mukaan. Kun ulkona on hämärää, sisätilojen valot ovat automaattisesti kirkkaammat, kertoo talotekniikan projektipäällikkö Pekka Ullgren Swecosta.
Ihmiskeskeisellä valaistuksella on todettu olevan vaikutuksia ihmisen vireystilaan.
Ullgren on ollut mukana yli 30 oppilaitoksen talotekniikan suunnittelussa. Hänen mukaansa Savilahden kampuksen talotekniset ratkaisut edustavat Suomen huipputasoa. Talotekniikan suunnittelun vaativuutta lisäsi se, että rakennuksissa on hyvin erilaisia toimintoja opetuskeittiöstä auto- ja konehalleihin.
– Kampuksella on kymmeniä sähkönkulutuksen alamittareita, mikä mahdollistaa koulutusalakohtaisen kulutuksen seurannan. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntayhtymän sisäisessä laskutuksessa ja budjetoinnissa.
Haasteellisia ratkaisuja ja dokumentaatiota
Maarakennustyöt tontilla aloitettiin syksyllä 2019 ja itse rakentaminen alkuvuodesta 2020. Nimensä mukaisesti Savilahden maaperä on pehmeää ja savista. Tontilla tehtiin mittavat massanvaihdot ja osa Voima-rakennuksen pohjasta jouduttiin paaluttamaan.
– Keskeiset rakenneratkaisut pohjautuvat pilari-palkkirunkoon, välipohjat on tehty pääosin ontelolaatoista. Pilarien lisäksi jäykistävinä rakenteina toimivat porraskuilut, tuotantopäällikkö Jari Huttunen YIT Suomi Oy:stä sanoo.
– Nyt ei kuitenkaan rakennettu suorakaiteen muotoisia rakennuksia, mikä merkitsi tarvetta välipohjissa täydentäviin paikallaanvalukaistoihin. Rakennuksen monimuotoinen arkkitehtuuri on vaatinut huomattavasti enemmän työtä, jos verrataan suorakulmaisiin rakennuksiin. Lisäksi jokainen rakennus on erilainen niin toiminnoiltaan kuin arkkitehtuuriltaan.
Rakennukseen tuotiin noin 6500 betonielementtiä, noin 700 rekka-autollista. Tämä merkitsi Huttusen mukaan logistisia järjestelyjä. Myös epäsäännöllisten rakennusten julkisivun muuraus paikallaan oli työlästä muun muassa telinetöiden järjestelyjen vuoksi.
Poikkeuksellisiakin rakenneratkaisuja on jouduttu tekemään vaativan arkkitehtuurin vuoksi.
– Esimerkiksi päätyjen lasijulkisivujen kuormaa kannattavat niiden yläpuolella olevat palkit. Näin lasijulkisivun ulokkeen alaosaan ei tarvinnut tehdä kantavia pilareita, Huttunen toteaa.
– Korkea ravintolatila oli haastava. Tila on kahden kerroksen korkuinen ja kantavuudesta huolehtivat V:n malliset pilarit, jotka toimivat myös sisustuselementtinä. Lisäksi korkeassa tilassa on erillinen parviravintola ja rakennusosat yhdistävä kulkusilta, joka tuli paikalle kokonaisena elementtinä.
Suurena esivalmisteisena osana toimitettiin myös ravintola- ja aulatilojen korkeat teräsportaat.
Koko rakennusajan ratkaisuissa on pitänyt ottaa huomioon tilaajan tavoite hakea kohteelle Joutsenmerkkiä.
– Joutsenmerkki määrittelee, millaisia rakennusmateriaaleja voidaan käyttää hyvän sisäilman takaamiseksi. Myös akustiset ratkaisut on tehtävä Joutsenmerkin ehdoilla. Yksi työmaainsinööri on tehnyt Joutsenmerkkiin liittyvää työtä, kuten dokumentaatiota, koko hankkeen ajan.
Tavoite laadukkaasta sisäilmasta merkitsi huolellista rakennusaikaista siivousta, jotta pölyjä ei jää leijailemaan valmiiseen kohteeseen.
– Käyttäjien ensimmäiset kokemukset viestivät siitä, että monimutkaisen ja laajan hankkeen lopputulos on odotetun mukainen, Jari Huttunen toteaa.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Akseli Muraja
