Harjulan kampus: Alakoulu ja päiväkoti samassa kiinteistössä
Järvenpäähän valmistunut Harjulan kampus yhdistää suojellun 1930-luvun koulurakennuksen nykyaikaiseen, mutta vanhaa ilmettä kunnioittavaan uudisrakennukseen. Elokuusta alkaen kampuksen katon alla toimii kolme kyläkoulumaista alakoulusolua sekä päiväkoti. Päiväkodin ja koulutien välinen kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi.
Harjulan kampus yhdistää Järvenpäässä saman katon alle päiväkodin, esikoulun ja perusopetuksen luokat 1–6 eli alakoulun. Modernit ja muunneltavat tilat on suunniteltu noin 450 alakoululaiselle, 150 päiväkoti- ja esikouluikäiselle ja 50 aikuiselle.
Vanhan Harjulan koulun 1950- ja 1980-luvuilla rakennettu laajennusosa purettiin keväällä 2020 merkittävien sisäilmaongelmien vuoksi. Vanhin 1930-luvulla rakennettu rakennus suojeltiin julkisivuiltaan ja peruskorjattiin sekä liitettiin yhdyskäytävällä uudisosaan. Myös piha-alueet uusittiin. Hyväkuntoisia pihakalusteita kierrätettiin jatkokäyttöön, ja pihalle on lisäksi tulossa Järvenpään taidemuseon tilaama taideteos.
Kolme pientä solua
– Olemme huomanneet, että pienessä koulussa yhteisöllisyyden ja rauhan rakentaminen on helpompaa. Harjulan koulussa on tavallaan kolme pientä alakoulua sisällä omassa solussaan, ja jokaisessa solussa on luokkatasoja eskareista kuudenteen luokkaan saakka. Oppilas pysyy samassa solussa koko seitsemän vuoden ajan, ja opettajakunta pysyy myös samana. Meillä on yhteisopettajuus eri luokkien oppilaille, ja samanaikaisopetusta tehdään myös paljon. Meillä on myös jaettu johtajuus, mitä ei varmaan ole muualla Suomessa. Eli koulussa on kolme vararehtoria, jokaisella solulla on omansa, Harjulan koulun rehtori Tarja Edry kertoo.
Tilat ovat helposti muunneltavissa väliseinien avulla. Millään luokalla ei ole kiinteää omaa tilaa, vaan kaikki tilat ovat kaikkien käytössä. Jos soluissa laitetaan kaikki mahdolliset ovet kiinni, siellä on 11 erikokoista tilaa käytössä. Kun ovet aukaistaan, kaikki solun oppilaan mahtuvat yhteen isoon tilaan.
– Hankkeessa on lähdetty koulun toiminnallisesta kulttuurista liikkeelle ja suunnittelua saatiin vietyä eteenpäin hyvällä yhteishengellä, Järvenpään kaupungin edustajana rakennuttajana toimineen Mestaritoiminta Oy:n projektipäällikkö Niko Rinne kertoo.
Myös iltakäyttö on otettu huomioon ratkaisuissa ja kulunvalvonnassa.
– Olen ihan koko kolmen vuoden ajan ollut mukana suunnittelussa tuomassa toiminnallista näkökulmaa ja pystynyt paljon vaikuttamaan lopputulokseen. Toisaalta olen jatkuvasti koulun henkilökunnan kanssa pohtinut asioita. Lopputuloksesta tuli sellainen kuin halusimme, Edry toteaa.
Yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana toteutettua hanketta on viety tavoitehinnalla eteenpäin, ja Fira on Rinteen mukaan ottanut hyvän kopin hankkeesta.
– Tarjousvaiheessa emme oikein saaneet hintaa kohdilleen tarjoajien kanssa, joten lähdimme kehittämään suunnitelmia Firan kanssa. Uudisrakennuksesta pudotettiin tällöin yksi kerros ja turhia neliöitä pois, Rinne kertoo.
– Tämä oli projektinjohtourakka tilaajan suunnittelijoilla. Yhteistyössä suunnittelimme, ja suunnittelun ohjaus sekä toteutus kuului meille. Rakentaminen tapahtui suunnitellussa aikataulussa ja budjetti piti, hankkeen vastaavana mestarina toiminut Fira Oy:n Teemu Häyrinen kertoo.
– Korona-aika oli haastavaa, varsinkin, kun suunnittelua vietiin eteenpäin rakentamisen aikana. Suunnittelupalavereiden ja kokousten pitäminen Teamsin kautta on tuonut aika paljon haastetta hankkeeseen. Kaikki small-talkit ja muut oheiskeskustelut ja ideoinnit ovat jääneet vähemmälle, mikä toi tiettyjä haasteita, Rinne toteaa.
Uudisosa vanhaa kunnioittaen
– Uudisosa on tehty vanhaa kunnioittaen, ja lopulta uudisosassa on aika lailla samat ratkaisut kuin vanhassa, eli aumakatto ja kivirakenne, olkoonkin puhtaaksimuurattu. Tavallaan se on vähän modernilla twistillä tehty vanha 30-luvun rakennusosa, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Vepe Erikkilä Innovarch Oy:stä kertoo.
Uudisosa on laajuudeltaan noin 4500 bruttoneliömetriä. Muunneltavuus näkyy kaikissa tiloissa. Toinen kerros on pohjoisosaltaan kahteen osaan jaettua avointa tilaa päästä päähän, ja sitä voidaan jakaa siirto-ovilla pienempiin tiloihin. Keskellä on yksi palo-osastoiva seinä, joka toimii samalla koulusolujen väliseinänä. Eteläreunustalle on tehty kipsilevyseinäisiä pienryhmätiloja. Jokaisella eri solulla on oma tunnusvärinsä, joka näkyy esimerkiksi lattiapinnoissa. Kaksikerroksinen päiväkoti muodostaa oman valoisan solunsa uudisrakennukseen.
Käytävien lattioissa on erilaisia opetuskuvioita, muun muassa mallineliömetri ja ilmansuunnat. Portaisiin on kirjoitettu kuukaudet englanniksi ja suomeksi.
Ensimmäisen kerroksen ruokasali yhdistyy aulatiloihin ja toimii tarvittaessa myös näyttämön yleisötilana. Näyttämö voidaan avata molempiin suuntiin eli ruokasaliin ja vastapäiseen liikuntasaliin. Hallinnon ja kouluhuollon tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa.
Uudisrakennus on kytketty vanhaan rakennusosaan lasiseinäisellä, toisen kerroksen tasolla olevalla yhdyskäytävällä, joka sekin on kalustettu avoimeksi oppimisympäristöksi.
Rakennuspaikka oli haastava perustustöiden kannalta, koska alue on entistä järvenpohjaa ja savimaata, minkä lisäksi pohjavesi on lähellä maanpintaa.
– Rakennuspohja paalutettiin. Viereinen nouseva mäki on soraa, joten vanha rakennus on osittain hiekan ja kiviladelmien päälle rakennettu. Uudisrakennuksessa on tuulettuva alapohja. Rakennusten välinen, pilareille perustettu lasiseinäinen yhdyskäytävä on tässä tilanteessa hyvä, koska se sallii pientä elämistä eri tavoin perustetuille rakennuksille, Vepe Erikkilä toteaa.
Liitos uuteen rakennusosaan toi muutoksia vanhan rakennuksen poistumisteihin. Vanhan puolen ovikaariaukot on avattu ja tuotu esiin yhdyskäytävän kulkuaukoiksi.
Suojeltu rakennus sisältä uusiksi
Kummallakin rakennusosalla on oma konehuoneensa. Lämmönjakohuone on yhteinen, ja se on sijoitettu uudisosaan.
Kohteen päälämmitysmuotona on maalämpö, jota varten on tehty 24 maalämpökaivoa. Varalla on lisäksi sähkölämmitysmahdollisuus. Vanhalla puolella lämmönjako tapahtuu pattereiden kautta. Uudispuolella päiväkodin ensimmäisessä kerroksessa on lattialämmitys, muualla patterilämmitys. Liikuntahallissa on säteilypaneelit katossa.
Vanha 1930-luvun koulurakennusosa oli sekin kärsinyt sisäilmaongelmista, joten rakennus purettiin kantavalle tiilirungolle saakka ja vanhat täyteaineet poistettiin. Välipohjia jouduttiin tekemään uusiksi, kuten LVI-järjestelmätkin. Vanhat palkistot jätettiin paikoilleen.
– Matalat kerroskorkeudet olivat haasteena suojellussa rakennuksessa, jonne piti saada ilmanvaihtokoneet ja -kanavat sijoitettua. Kohtuullisen hyvin ne kuitenkin saatiin mahtumaan, vanhan rakennusosan LVI-suunnittelusta vastannut Jukka Issakainen Äyräväinen Oy:stä toteaa.
– Konehuone siirrettiin ullakolta ykköskerrokseen puolittain maan alle, koska kolmas kerros haluttiin opetuskäyttöön. Ykköskerroksen lattiaa kaivettiin vähän alaspäin vanhoja anturoita varoen. Näin saatiin lisää kerroskorkeutta, projektiarkkitehtina toiminut Marko Voho Innovarch Oy:stä kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
