Matinkylän uusi uimahalli
Espoon Matinkylän uusi uimahalli helpottaa suuren kaupungin uimahallipulaa. Hallissa on viisi allasta, pääallas on 8-ratainen ja 50-metrinen. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys ja energiatehokkuus ovat olleet hallinhankkeen keskeisiä tavoitteita.
Uusi uimahalli sijaitsee tehokkaasti rakennetussa ympäristössä kauppakeskus Ison Omenan välittömässä tuntumassa. Paviljonkimainen uimahallirakennus näyttää korkeampien kerrostalojen vieressä kokoaan pienemmältä.
Tiukka rakennustontti on hyödynnetty pääosin reunojaan myöten. Uimahalli käyttää myös naapurikiinteistön autohallia, josta on maanalainen kulkuyhteys Ison Omenan pysäköintihalliin.
– Kyseessä on selkeästi julkinen rakennus, jossa kattokin on tavallaan oma julkisivunsa, koska sinne on näkymät viereisistä kerrostaloista. Betoni, puu ja lasi ovat pääosassa julkisivuissa. Mittakaavaan on valittu isoja ja pienempiä aiheita, mutta keskikokoisia ei ole. Näin on luotu mittakaavaltaan vähän pienemmän näköistä ympäristöä, kohteen arkkitehtisuunnittelijana toiminut Arto Aho Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:stä kertoo.
Hyvin kosteutta kestävä Accoya-puu on isossa roolissa sekä sisällä että ulkona julkisivuissa. Accoya on etikkaliuoksella kyllästettyä mäntypuuta.
– Accoyalla on toteutettu julkisivun pystysäleikkö, joka estää auringon heijastuksia vedestä ja ylimääräistä lämpökuormaa, koska uimahallissa on paljon läpinäkyvyyttä ja lasia, Aho sanoo.
Kaikki isot kiinteät ikkunarakenteet on lisäksi varustettu auringonsuojakalvoin.
Hallin betoniseiniä elävöittää ornamenttibetonielementeistä toteutettu, ikään kuin aaltojen tekemä hiekkarantakuvio, jota on käytetty sisätilojen lisäksi myös julkisivuissa.
Kaksikerroksinen ratkaisu
Hallin yleisötilat ovat ahtaan tontin vuoksi sijoitettu rinnetontilla kahteen kerrokseen: sisääntuloaula ja kahvila sekä kuntoliikuntatilat katutasoon, uimahallitoiminnot kerrosta alemmaksi.
Uimahallissa on kisamitat täyttävä kahdeksanratainen 50 metrin allas, opetusallas, monitoimikuntoutusallas poreineen, kahluuallas ja kylmävesiallas. Esteettömyyteen on myös panostettu: liikuntavammaisille kävijöille on omat hyvin varustetut pukuhuone- ja saunatilat.
Kohde toteutettiin jaettuna urakkana. Kaikki talotekniset sivu-urakat alistettiin pääurakoitsija Lujatalo Oy:lle, jolle myös siirtyi aikataulutusvastuu ja vastuu siitä, että alistetut sivu-urakoitsijat noudattavat yhteisesti hyväksyttyä aikataulua.
Altaat haponkestävästä teräksestä
– Kaikki altaat ovat haponkestävää terästä ja siten rakennettu, että mahdolliset allasvuodot ovat helposti ajoissa havaittavissa ja helposti myös korjattavissa, Espoon Tilapalvelujen hankepäällikkönä toiminut Risto Suonio kertoo.
Arkkitehti Ahon mukaan teräsaltaiden luonne on ihan erilainen kuin laattapintaisten altaiden. Teräs on hyvin hallitseva materiaali, siksi altaan reunojen muut pintamateriaalit valittiin hyvin rauhallisiksi ja lattiamateriaaliin sovitetuiksi.
Altaat on tehty betoniholvin päälle asennettujen teräskiskojen päälle, johon pohjalevyt hitsattiin. Altaiden laidat tulivat valmiina elementteinä, joista suurimmilla on painoa 500–600 kiloa.
– Haponkestävät teräsaltaat jopa tavallaan helpottivat rakentamista, kun ei ollut perinteisiä altaita vedeneristysdetaljeineen. Levyt toimitettiin sijoituspaikasta riippuen joko 1,5:n tai 2,5 millimetrin paksuisina ja suurimmillaan 8–10 neliömetrin laajuisina. Nyt piti vain kiinnittää huomiota teräsaltaan liitoksiin, lattialaatoituksiin ja -eristyksiin, urakoitsijana toimineen Lujatalo Oy:n vastaava mestari Tatu Heikkinen kertoo.
Espoossa on aiempaa kokemusta jaloteräsaltaista muun muassa Leppävaaran uimahallista, jossa niiden määrä on huomattavasti suurempi. Siellä on jaloteräsaltaita myös ulkotiloissa maauimalan puolella.
– Meillä on käyttökokemuksia jaloteräsaltaista noin 5–6 vuoden ajalta. Niissä ei ole ollut tähän mennessä vuoto-ongelmia eikä luonnollisesti mitään laatoitettujen altaiden ongelmia, kuten laattojen irtoamisia ja rikkoontumisia tai saumalaastin irtoamisia. Altaiden hoidon osalta pitää toki jatkuvasti seurata uimaveden kloridipitoisuutta, jotta ruostevaurioilta vältytään, Suonio toteaa.
Espoon uimahalliasiantuntija Ari Jaakkola muistuttaa lisäksi, että teräsallas on tarkka metallisten vierasesineiden suhteen.
– Jos pohjalle putoaa kolikko tai hiuspinni, se pitää poistaa sieltä mahdollisimman äkkiä. Erilaiset metallit reagoivat keskenään ja pohjalle syntyy hyvin nopeasti ruosteläikkä.
Jaloteräsaltaiden hankintakustannukset ovat hieman korkeammat kuin tavallisilla laatoitetuilla betonialtailla, mutta teräsaltaiden huoltotarve on paljon pienempi.
– Tulee myös muistaa, että kun allaslaatoituksia joudutaan korjaamaan ja uusimaan, niin aina yleensä halli joudutaan ottamaan pois käytöstä tai tekemään työ kesällä huoltotauon aikana, Suonio sanoo.
Uimaveden suodatus perustuu kalvosuodatukseen, mikä on poikkeuksellista.
– Suomessa on yksittäisiä altaita, joissa on kalvosuodatus, mutta tämä on ensimmäinen uimahalli, jossa kaikki altaat ovat kalvosuodatuksessa, lukuun ottamatta hallin pientä kylmävesiallasta, jossa on perinteinen painehiekkasuodatus, Jaakkola kertoo.
Rakenneteknisesti vaativa
– Rakennussuunnittelun kannalta tämä on ollut haastava kohde sekä rakennusfysikaalisen että rakennussuunnittelun osalta, joista vastasimme. Uimahallissa rakennusfysiikka korostuu, koska rakenteiden pitää olla tiiviitä ja koska pitää olla hyvin tarkka sen suhteen, minkälaista betonia kohteessa käytetään. Betonin täytyy sietää hallin ilmassakin olevaa kloridirasitusta vedestä tulevan kloridin lisäksi, rakennesuunnittelusta vastannut Yrjö Lietzen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo.
Rakennuksen runko on teräsbetonielementtirakenteinen. Kosteissa uimahalli- ja aputiloissa välipohja- ja yläpohjarakenteet ovat massiivisia eli kuorilaattapintaisia valurakenteita. Ontelolaattoja ei ole käytetty, koska onteloihin voisi päästä tiivistymään kosteutta. Rakennuksen ilmatiiveyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
– Hallin pääkannattajina ovat 27 metriä pitkät, 40 tonnin painoiset betonielementtipalkit, joita on kevennetty palkin sisälle lisätyllä EPS-eristeellä. Näin palkkien painosta saatiin noin kolmasosa pois ja massiivisia palkkeja oli helpompi käsitellä työmaalla. Tämä ei ole ihan tavanomainen ratkaisu, Lietzen toteaa.
Uusiutuvaa energiaa
Matinkylän uimahallin ympäristöystävällisyys ja elinkaaritaloudellisuus on otettu huomioon energiaratkaisuja valittaessa. Hallin allasvedet lämpiävät pääosin 30 maalämpökaivon tuottamalla maalämmöllä. Lämmöntarpeesta noin 60–70 prosenttia katetaan maalämmöllä ja loput kaukolämmöllä.
Noin 300 metrin syvyisten maalämpökaivojen avulla hoidetaan myös aulan ja liikuntasalitilojen jäähdytystä kesällä. Ilmastoinnin lämmitys sekä lattialämmitys tapahtuvat kaukolämmöllä.
Vesikatosta kattaa kaksi kolmasosaa viherkatto, jonka tehtävä on viivyttää sadevesikuormia. Katolla on myös 400 neliön laajuinen aurinkovoimala, jossa on 222 aurinkopaneelia.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén