Ainutlaatuinen Pikku-Finlandia
Finlandia-talossa alkaa perusteellinen kahden ja puolen vuoden mittainen perusparannus, jonka ajaksi koko talo suljetaan yleisöltä. Väistötilaksi rakennettiin Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijatyöstä lähtöisin oleva Pikku-Finlandia, ainutlaatuinen paviljonkimainen puurakennus Finlandia-talon hengessä.
Pikku-Finlandia on Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Wood Programin ja Building Design Studion opiskelijoiden suunnittelema. Kaksivaiheisen opiskelijakilpailun voittajatyön toteutuksen tarkemmat suunnitelmat tekivät arkkitehtiopiskelijat Jaakko Torvinen, Elli Wendelin ja Havu Järvelä yhteistyössä professori Pekka Heikkisen sekä Arkkitehdit NRT Oy:n kanssa. Wendelin ja Torvinen tekivät lopputyönsä Pikku-Finlandiasta, ja Torvinen on jatkanut keskeisessä roolissa arkkitehtinä Pikku-Finlandian projektissa.
Viitesuunnitelmavaiheessa oli tukena pääsuunnittelijana Arkkitehdit NRT:n Susanna Anttila. Toteutusvaiheessa professori Pekka Heikkinen on toiminut hankkeen virallisena pääsuunnittelijana ja ohjaajana. Molemmat pääsuunnittelijat ovat antaneet nuorelle arkkitehdille tilaa näyttää kyntensä. Urakoitsijan arkkitehtina on toiminut toteutusvaiheessa edellisten lisäksi Arkitekturum Oy.
Pikku-Finlandian pinta-ala on noin 2000 neliötä. Tilat on jaettu kolmeen peräkkäiseen yhdistettävissä olevaan saliin, joihin on kulku koko salin mittaiselta lämpiökäytävältä silloin, kun salien väliseinät ovat käytössä. Eteläpäädyssä on erillinen sali, jossa on lasijulkisivut Oodin ja Sanomatalon suuntaan sekä itään. Lisäksi Töölönlahden puolella on upealla terassilla varustettu kahvila ja kabinetti. Yhdistämällä salit rakennukseen mahtuu noin tuhat asiakasta.
Poikkeuksellisen hieno väistörakennus
– Onhan tämä väistötilana järkyttävän hieno, hankkeen rakennuttajakonsulttina toiminut Indepron Antero Hönö sanoo.
Myös käyttäjät ovat tyytyväisiä rakennukseen.
– Rakennuksessa yhdistyi kivasti moderni puurakentaminen ja meidän toiveidemme mukaisesti suunnitellut lasiseinät merelle ja puistoon päin. Rakennuksen kierrätettävyys on myös meille tärkeätä. Rakennus on vuoden 2024 loppuun asti meidän käytössämme, Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen kertoo.
Pikku-Finlandia muuntuu Finlandia-talon perusparannuksen jälkeen todennäköisesti koulurakennukseksi, ja se siirretään kokonaan uuteen paikkaan. Rakennuksen käyttöiäksi on arvioitu noin 30 vuotta.
Väistötilan ansiosta Finlandia-talon perusparannuksen kesto lyhenee noin 1,5 vuodella ja asiakkaita pystytään palvelemaan koko perusparannuksen ajan.
– Alun perin toivoimme, että voisimme siirtyä Finlandia-talossa rakennusosasta toiseen remontin edetessä. Tämä olisi kuitenkin pitkittänyt rakentamista ja kaupungin puolelta ehdotettiin tätä väistörakennusratkaisua. Olemme kaikki olleet tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Pandemiasta huolimatta Pikku-Finlandian varauskalenteri näyttää todella täydeltä; rakennus on upealla paikalla, Tolonen kertoo.
Pilareina kuoritut männyt oksineen
Pikku-Finlandian erikoisin ja näyttävin ratkaisu on kuorittujen männynrunkojen käyttäminen oksineen rakennuksen kantavina pilareina.
– Ajatuksena oli tuoda metsä kaupunkiin. Halusin myös muistuttaa, että havupuuta pystyy käyttämään rakenteellisesti myös sellaisenaan, Jaakko Torvinen toteaa.
Puut ovat peräisin kahdelta eri metsäalueelta Loviisasta. Paikallinen Timberpoint oli mukana puiden hankinnassa.
– Valitsimme noin 150 puuta, jotka kaadettiin metsurin kanssa niin, että oksat säilyivät mahdollisimman ehjinä. Niistä valittiin 95 puuta pilareiksi, joista 36 on ulkona ja 59 sisällä rakennuksessa. Puiden kaarna- ja nilakerros on poistettu painepesurilla, mikä jättää puupinnan tietyllä tavalla koskemattomaksi, Torvinen kertoo.
Puut dokumentoitiin, ja Torvinen piirsi yksityiskohtaiset kaaviot siitä, kuinka monta oksaa kussakin puussa on ja mihin ne osoittavat. Oksaisimmat puut sijoitettiin terassille ja aulaan. Puut kävivät tehdaskäsittelyssä, jossa liitokset tehtiin millilleen oikeaan kohtaan.
Rakennesuunnittelija Asko Keronen määritteli, minkä paksuinen mänty tarvitaan mihinkin kohtaan.
– Mitoitin tarvittavat luonnonpuupilarien paksuudet, ja arkkitehti sai valita puut oksien mukaan, Keronen sanoo.
Kokonainen puunrunko halkeilee kuivuessaan, ja näin on tapahtunut Pikku-Finlandiassakin. Lähtökohtaisesti puiden olisi pitänyt kuivua vuoden verran ennen paikoilleen asennusta, mutta nyt puut kaadettiin tammikuussa ja niitä alettiin asentaa paikoilleen toukokuussa hankkeen aikataulun vuoksi. Puut ovat kuivuneet rakennuspaikalla siitä eteenpäin.
– Massiivipuurakenne kestää kyllä pienet halkeamat, se tutkittiin. Hankkeen rakennesuunnittelijan lisäksi emeritusprofessori Ralf Lindberg oli vielä ulkopuolisena varmistajana rakennesuunnitelmissa, koska tällaista rakennetta ei ole Suomessa ennen käytetty, Hönö kertoo.
Puiden pinnassa on väritön hirsisuojakäsittely. Näin puihin saatiin luonnollinen ja kaunis pinta.
Logistiikka haastoi moduulirakenteen
Pikku-Finlandian urakoitsijaksi valittiin kilpailulla puurakenteisia tilaelementtejä valmistava FM-Haus Oy, joka tulee vastaamaan myös Pikku-Finlandian siirtämisestä ja käyttötarpeen muutoksista Finlandia-talon peruskorjauksen jälkeen. Urakkamuotona oli TR, eli teknisten ratkaisujen urakka.
Pikku-Finlandia valmistettiin puisista moduuleista FM-Hausin tehtaalla Jokioisilla. Osa männyistä asennettiin valmiiksi jo tehtaalla ja osa asennettiin paikan päällä. Moduulit kuljetettiin yökuljetuksina normaaleja liikenneväyliä pitkin Töölönlahdelle, jossa ne koottiin yhtenäiseksi rakennukseksi.
– Emme pystyneet tässä kohteessa hyödyntämään moduulitekniikkaa täysmoduulilla logistisista syistä, vaan jouduimme jakamaan moduulit vähän pienempiin lohkoihin. Raitiovaunujen sähkövaijerit vaikuttivat kuljetuksiin. Lohkoja oli 38, joista tehtiin noin 70 pienempää murikkaa. Tiukimmillaan kuljetuksen mahtuminen kadulle oli ihan sentistä kiinni, FM-Haus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Sjöman kertoo.
Kuljetusmoduuleissa oli suurelta osin ilmastointilaitteetkin mukana ja tietyiltä osin paikoilleen valmiiksi asennettuina.
– Aika paljon työmaalla piti kuitenkin tehdä vielä LVI-asennuksia. Jouduimme paljon miettimään, miten rakennemoduulijako ja meidän talotekniikkasuunnitelmamme saadaan yhdistettyä, kohteen LVI-suunnittelusta vastannut Niina Erkkilä Granlundilta kertoo.
Tiukat rakennevaatimukset
Lattian tukevuuteen kiinnitettiin Jaakko Torvisen mukaan paljon huomiota, koska tiloihin mahtuu maksimissaan tuhat ihmistä. Jatkokäyttökohdetta ei ole vielä päätetty, joten rakenteissa piti senkin osalta varautua kaikkein vaativimpaan käyttöön rakenteiden osalta.
– Kohteen alkuvaiheessa oli tehty tosi tiukat määritteet rakenteille. Siellä on käytetty korotettuja lumikuormia ja ulkopuolista tarkastusta. Rakennus on porapaaluilla perustettu ja teräspaalut piti vielä määritteiden mukaan betonoida sisäpuolelta, Keronen kertoo.
Porapaalujen päälle asennettiin teräspalkisto ja sen varaan tilaelementit.
– Poikkeuksellista oli se, että tilaelementit ovat varsin suuria, yli 17 metriä pitkiä, viisi metriä leveitä ja neljä metriä korkeita. Rakenteissa on käytetty oikeastaan kaikkia puurakenteita: liimapuuta, CLT:tä, kertopuuta, kotelolaattaa, ripalaattaa ja vielä luonnon mäntypuuta olevia pilareita kantavana rakenteena, Keronen toteaa.
Kattorakenteissa oli pitkät jännevälit, jopa 17 metriä, mutta niitä saatiin vähän lyhennettyä arinarakenteilla.
– Liimapuupalkit olivat ainoa mahdollisuus suurissa salitiloissa. CLT tuli kilpailun tilamäärittelyistä. CLT oli sikäli hyvä materiaali, että sillä saatiin helposti jäykistettyä rakenteet, Keronen toteaa.
Sisätilojen rankarakenteiset väliseinät on verhottu kuusipaneeleilla. Lattiat ovat korkkilankkua ja rakennuksen pitkät terassilattiat Siperian lehtikuusta. Rakennuksen ympärillä on yhteensä noin 500 neliötä terassialuetta, jossa on luonnonpuut pilareina.
Ilmalämmitys
Rakennuksen katolla on kaksi ilmanvaihdon konehuonetta, ja joka salilla on oma ilmanvaihtokone. Ilmanvaihtoa ohjataan tilakohtaisesti hiilidioksidin ja lämmön mukaan. Yhdessä salissa voi kerrallaan olla maksimissaan 250–270 henkeä.
– Salien lämmitys tapahtuu ilmalämmityksenä, näin esimerkiksi salien ikkunoiden edustoille ei tarvittu lämpöpattereita. Salit myös jäähtyvät ilmalla. Salien ilmanvaihtokoneissa on integroitu jäähdytys, Niina Erkkilä kertoo.
Joissakin pienemmissä tiloissa kuten kabinetissa ja sähkötiloissa on erillisiä split-tyyppisiä kompressorijäähdytysyksiköitä. Kahvila- ja kabinettitiloissa Töölönlahden puoleisessa päässä on lämmitys toteutettu kattosäteilijöillä.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén