Majakkasairaala rakennettiin radan ja tien päälle
Tyksin Majakkasairaala rakennettiin rautatien ja Helsinginkadun päälle. Mittavan rakennushankkeen kustannusarvio on noin 185 miljoonaa euroa. Uuteen sairaalaan sijoittuvat muun muassa lasten ja nuorten sairauksien sekä naistentautien ja synnytysten hoito. Nimensä uudisrakennus on saanut visuaalisesta ilmeestään ja tarinasta, joka johdattelee majakkasaareen hakemaan hoitoa ja hoivaa.
Majakkasairaala sijaitsee T-sairaalan ja Medisiina D -rakennuksen välissä Helsinki-Turku -junaradan ja Helsinginkadun päällä. Sairaalan rakennuttajana toimivan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rakentamisen hankejohtaja Timo Seppälä kertoo, että Majakkasairaala muodostaa viereisten rakennusten kanssa toiminnallisen kokonaisuuden.
– Haastavalle paikalle rakennetun ison sairaalan toteutus oli monivaiheinen projekti. Rakennuksen hankesuunnitelma valmistui joulukuussa 2014, ja sairaanhoitopiirin projektiorganisaatio aloitti elokuun alussa 2015.
Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin radan ja Helsinginkadun päälle massiivinen betonikansi, jonka laajuus on 9000 neliömetriä. Sen osuus hankkeen budjetista on 27 miljoonaa euroa.
Majakkasairaalan, jonka työnimenä oli T3-sairaala, toteutus käynnistyi elokuun alussa 2018, ja rakennus valmistui lokakuussa 2021. Kahdeksankerroksisen rakennuksen kokonaisala on noin 56 000 neliömetriä, josta 21 000 on toiminnallisia hyötyneliöitä.
Rakennushankkeen projektinjohtourakoitsijana toimi Hartela Länsi-Suomi Oy. Pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaavat Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Schauman Arkkitehdit Oy.
Rakennuspaikka erittäin haastava
Hankejohtaja Timo Seppälän mukaan rakennuspaikan vaativuus tiedettiin projektiin ryhdyttäessä.
– Sijaintia puolsi rakennusten muodostama kokonaisuus. Jos Majakkasairaala olisi rakennettu toisaalle, olisivat siitä syntyneet sairaalan toimintakulut olleet vuosittain noin neljä miljoonaa euroa suuremmat.
Tiukasta rakennuspaikasta kertoo myös se, että rakennuksen korkeuden määritti T-sairaalan katolla oleva helikopterikenttä ja toisaalta sairaalan alapuolelle jäävien liikenneväylien vaatima vapaa korkeus.
Hartelan projektipäällikkö Jouko Salonen kertoo, että työmaan sijainti teki hankkeesta erittäin haastavan logistisesti ja rakennusteknisesti. Logistiikalle rakennettiin läpikulkureitti Kätilöpolun suunnasta kannen päälle. Kannen päällä oli kaksi torninosturia ja kannessa aukot, joiden kautta muun muassa elementit nostettiin kannen läpi työmaalle, suoraan Hämeenrampilta.
Runko rakennettiin neljässä lohkossa, näin rakennustyöt etenivät portaittain ja päästiin nopeammin sisävalmistukseen. Toteutuksessa hyödynnettiin laajasti digitaalisia työkaluja muun muassa aikatauluhallinnassa ja yhteensovituksissa.
– Esimerkiksi tekniikka-asennuksissa oli tärkeätä niiden jaksottaminen pitemmälle aikavälille, koska kaikkea ei voitu toteuttaa yhtä aikaa. Näin saatiin asennusten oikea-aikaisuus ja kaikille riittävästi aikaa asennuksiin, Salonen sanoo.
Kohteessa kiinnitettiin erityistä huomiota pölynhallintaan. Työmaalla noudatettiin P1-tason puhtausluokkaa.
Lisähaastetta toi Majakkasairaalan kerroskorkeuksien yhteensovittaminen T2-sairaalan kanssa. Yhdyskäytävät sairaaloiden välissä ovat kellarikerroksessa, toisessa ja neljännessä kerroksessa, jossa yhdistyy kaksi leikkausosastoa. Medisiina D -rakennuksen puolella on Tiedonkolu, jonka kautta on kulkuyhteys ensimmäisestä ja viidennestä kerroksesta.
Mittava hanke onnistui yhteistyössä
Vaativa hanke eteni Timo Seppälän ja Jouko Salosen mukaan hyvin.
– Majakkasairaalan kaltaisessa isossa hankkeessa korostui yhteen hiileen puhaltaminen. Toinen tärkeä asia oli, että suunnitelmat saatiin riittävän ajoissa. Yhteistyö rakennuttajan ja suunnittelijoiden kanssa toimi erinomaisesti, Salonen sanoo.
Hän antaa kiitoksen myös osaavalle henkilöstölle.
– Saimme hankkeeseen mukaan motivoituneet tekijät. Samoin onnistuimme aliurakoitsijoiden hankinnassa. Työmaan vahvuus oli parhaimmillaan noin 450 henkilöä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kilpailutti tilaajana ison joukon sivu-urakoita ja hankintoja kuten elementtiurakan sekä ilmanvaihto-, automaatio- ja yleiskaapelointiurakat. Sairaanhoitopiiri teki myös 18 sopimusta erillisurakoista ja -hankinnoista kuten potilas- ja tavarahissit, ilmanvaihtokoneet ja RTS-kalusteet. Myös nämä alistettiin pääurakkaan.
Rakentamisen hankejohtaja Timo Seppälä kertoo, että isossa sairaalahankkeessa porrastettiin töiden vastaanottoa.
– Ensimmäinen tilojen vastaanotto oli vuoden 2020 joulukuussa ja sen jälkeen edettiin kuukausittain. Pääurakan ja alistettujen sivu-urakoiden vastaanotto oli 11. lokakuuta 2021, jonka jälkeen vastaanotot jatkuvat erillisurakoiden osalta.
Sairaalan tarinana majakkasaari
Majakkasairaalan pääsuunnittelija arkkitehti Susanna Kalkkinen Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä kertoo, että arkkitehtonisen konseptin punaisena lankana on tarina majakkasaaresta.
– Tarina majakkasaaresta sitoo rakennuskokonaisuuden ja antaa sille syvemmän tason, Kalkkinen toteaa.
Majakkasairaalan nauhajulkisivu on rakennettu valkobetonielementeistä. Julkisivun polttomaalattu alumiinireikälevy luo pitsimäisen ja keveän ilmeen. Värikkäät julkisivukasetit kuvaavat rantapyyhkeitä.
– Julkisivun ilme on samaan aikaan sekä edistyksellinen että pehmeä, ja siinä on pienipiirteisyyttä. Rakennus on helposti lähestyttävä, vaikka se on kooltaan iso. Pimeään aikaan katolla valaisevat majakkana lyhtymäiset konehuoneet osoittaen minne tulla, kun tarvitsee hoivaa ja hoitoa, Kalkkinen kertoo.
Rakennuksen sisätilat lävistää kaksi valopihaa, joiden lasikatoista tulee runsaasti luonnonvaloa. Ensimmäinen valopiha kuvaa kalliorantaa ja toinen vehreää saarta teemaan liittyvine taideteoksineen.
Keskeinen henkilö Majakkasaari-tarinan luomisessa on ollut arkkitehti Mikko Sinervo Arkkitehtiryhmä Reino Koivulasta. Sinervon suunnittelemat ja tekemät kuvat kertovat Varsinais-Suomen ja Turun saariston luonnosta ja eläimistä. Kuvat toistuvat sairaalan pinnoilla, ja jokaisella kerroksella on oma tunnusvärinsä ja eläimensä. Tiloja elävöittävät myös taidehankinnat, joista vastaa taiteen tohtori Matti Tainio.
Hyvä potilaskokemus tärkeä
Arkkitehti Susanna Kalkkinen kertoo, että sairaalarakentamista lähestytään tänä päivänä vahvasti potilaan ja hänen perheensä näkökulmasta.
– Hyvä potilaskokemus on tärkeä, koska siihen liittyvät positiiviset tuntemukset edistävät paranemista ja hoitoon sitoutumista.
Suunnittelun lähtökohtana oli potilaan tarpeiden mukainen, sujuva hoito. Keskeisimpiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys, potilasturvallisuus ja synergia.
– Potilashuoneet ovat tilavia, koska lapsella on oikeus vanhempien läsnäoloon sairaalassa. Tämä on mahdollista myös keskolan eli vastasyntyneiden teho-osaston tiloissa, jotka on suunniteltu perhehoidon näkökulmasta väljiksi, Kalkkinen sanoo.
Sairaalan on kyettävä palvelemaan myös tulevia terveydenhoidon tarpeita.
– Tilat ovat käyttöjoustavat ja mitoitettu niin, että ne sopivat myös muuhun toimintaan kuin mitä on alun perin ajateltu. Ne taipuvat nopeisiinkin muutoksiin helposti.
Susanna Kalkkinen työskenteli projektin parissa sen alkumetreiltä lähtien. Arkkitehtisuunnittelun käynnistystilaisuudesta tuli tänä syksynä kuluneeksi kymmenen vuotta. Aluksi rakennuspaikkakin oli toinen.
Hän kuvaa hanketta mielenkiintoiseksi ja innostavaksi.
– Sairaalasuunnittelu on palapelin kokoamista. Jotta kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, vaatii se työtä sekä suunnittelijoilta että tilaajalta. Majakkasairaala-hankkeessa onnistuttiin hienosti ja lopputuloksesta voi olla ylpeä.
Ilmanvaihdolla 40 konehuonetta
Majakkasairaalassa on mittavat talotekniikkajärjestelmät. LVIA-suunnittelun projektinjohtajana toimi Aila Puusaari ja projektipäällikkönä Jaakko Niemelä Granlund Oy:stä. Tietomallinnus oli alusta lähtien mukana suunnittelussa, joka käynnistyi vuoden 2015 kesällä.
– Tilaaja antoi tietomallinnukselle suuren painoarvon. Tietomallien yhteensovitus toteutettiin selkeän aikataulun mukaan kerros ja lohko kerrallaan. Tietomalli otettiin täysimääräisesti käyttöön työmaalla, mikä oli ilahduttavaa. Majakkasairaala on edistyksellinen hanke, jossa mallinnettiin myös palokatkot, Puusaari kertoo.
Majakkasairaalan ilmanvaihdosta huolehtii yli 100 ilmanvaihtokonetta. Ilmanvaihtokonehuoneet, joita on 40, sijaitsevat viidessä ilmanvaihtokonehuonetornissa, viidennessä kerroksessa ja katolla.
– Hajautetussa ilmanvaihdossa kerroskoneiden palvelualueet ovat melko pienet. Tämä helpottaa tilojen muunneltavuutta. Ilmanvaihtokoneissa on varauduttu myös suurempiin ilmavirtoihin. Niin ikään kanaviston mitoitus on väljä, Puusaari sanoo.
Sairaalan erikoistilat kuten leikkaus- ja sektiosalit sekä puhdas- ja ilmaeristystilat asettavat erittäin korkeat vaatimukset talotekniikalle.
– Esimerkiksi jokaisella ilmaeristystilalla on oma ilmanvaihtokoneensa. Majakkasairaalan erikoistiloihin lukeutuu myös fertiliteettilaboratorio. Puhdastila-alueella on huolehdittava painesuhteiden hallinnasta eri tilojen välillä. Yksi iso kokonaisuus on kuvantamistilat, jotka vaativat räätälöityä ilmanvaihdon suunnittelua, Puusaari toteaa.
Suunnitteluryhmässä oli mukana kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelija KSL.
– Sairaalahankkeessa yhteistyö KSL-suunnittelijan kanssa on välttämätöntä, että kaikki tarvittavat putket, kanavat ja viemärit osataan tuoda laitteilla ja sijoittaa ne oikeisiin kohtiin. Näitä suunnitelmia päivitettiin hankkeen edetessä, kun lukuisat laitehankinnat tarkentuivat.
Suunnittelijoiden palettiin kuuluivat myös sairaalakaasujärjestelmät kuten happi-, paineilma-, hiilidioksidi- ja ilokaasuverkostot.
Sairaalasuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä käyttäjien kanssa. Aila Puusaari antaa kiitoksen Tyksin toiminnallisen suunnittelun asiantuntijoille.
– Heillä on vahva kokemus toiminnallisesta suunnittelusta. Koko tilaajaorganisaatiolta tullut ohjaus oli hyvää ja selkeää, mikä tuki suunnittelijoiden työtä.
Energiatehokkuus ja energian kierrätys olivat vahvasti mukana hankkeessa luonnossuunnitteluvaiheesta lähtien.
– Rakennuksessa on korkea lämmön talteenoton hyötysuhde. Lämpöpumput ottavat ympärivuotisesta jäähdytyksestä tulevan lauhdelämmön energian talteen ja tämä viedään rakennuksen lämmitysverkostoihin ja lämpimään käyttöveteen, Puusaari kertoo.
Kaukolämmössä olevan rakennuksen lämmitysratkaisu on perinteinen eli huoneissa on patterit. Valtaosassa märkätiloja on sähköinen lattialämmitys, mikä todettiin elinkaarivertailussa järkevimmäksi ratkaisuksi tilojen hajanaisen sijoittumisen vuoksi. Ilmalämmitettäviä tiloja ovat muun muassa leikkaussalit ja kuvantamistilat.
Kannen alla tie- ja ratatunneli
Mittavaan sairaalahankkeeseen osallistui monen eri alan suunnittelijoita. Tiesuunnittelusta vastasi projektipäällikkö Petri Tuominen Ramboll Finland Oy:stä.
Kannen alla olevan maantie- ja rautatietunnelin pituus on noin 200 metriä.
– Projekti Helsinginkadun kattamiseksi, johon liittyi tunnelisuunnittelu, käynnistyi loppukesästä 2014 toimenpideselvityksellä. Tämä laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin, Liikenneviraston eli nykyisen Väyläviraston ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa.
– Selvityksessä tarkasteltiin kannen rakentamisen edellytyksiä ja vaikutuksia muun muassa maantie- ja junaliikenteeseen, maankäyttöön sekä ympäristöön, meluun ja ilmanlaatuun. Siihen sisältyivät myös tunnelin riskienhallinta sekä suunnitteluperusteiden laatiminen sekä tielle että radalle, Tuominen kertoo.
Samaan aikaan toimenpideselvityksen kanssa kaupunki laati asemakaavan muutosta. Tämän tultua lainvoimaiseksi Helsingintie muuttui Helsinginkaduksi ja tienpito siirtyi valtiolta kaupungille. Rata-alue jäi edelleen Väyläviraston hallintaan.
Rakennussuunnittelun käynnistyessä suunnittelu jaettiin kahteen osaan: sairaalarakennuksen suunnitteluun ja tunnelin suunnitteluun. Näillä molemmilla oli oma pääsuunnittelija ja projektiryhmä. Yhteistyö sujui Petri Tuomisen mukaan puolin ja toisin hyvässä yhteishengessä.
Suunnittelussa oli hänen mukaansa haastavinta rakentamisen jaksottaminen työnaikaisen liikenteen ja junaliikenteen kanssa.
– Vilkkaalla Helsinginkadulla kulkee noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä on valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä yhteys, joka toimii sisääntuloväylänä Turkuun saapuvalle liikenteelle. Lisäksi alueella sijaitsee Kupittaan rautatieasema, jolla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliset henkilöliikenteen junat.
Vastaanotolla 90 000 potilasta vuodesta
Uuden sairaalan avohoidon vastaanotoilla tulee käymään noin 90 000 potilasta vuodessa. Rakennuksessa on 178 sairaansijaa, joista 38 on tehohoitopaikkoja. Leikkaussaleja on 16, ja saman verran on synnytyshuoneita. Sairaalassa on arvion mukaan vuosittain noin 4000 synnytystä.
Rakennuksen sijainti kannen päällä määritti sen, että kellarikerrosta ei ole. Tämä oli myös iso haaste tekniselle suunnittelulle. Majakkasairaalan ensimmäisessä kerroksessa ovat pääsisäänkäynti, aula ja kahvio sekä äidinmaitokeskus, mutta muuten kerros on varattu tekniikalle ja huollolle.
Toisesta kahdeksanteen kerrokseen sijoittuvat lasten ja nuorten sairauksien, naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito. Näiden lisäksi uudisrakennuksessa on sairaanhoidollisia tukipalveluja kuten kliininen neurofysiologia, kuvantaminen, laboratorio ja välinehuolto.
Uudisrakennukseen siirtyvät pääosin toiminnot vuonna 1968 valmistuneesta U-sairaalasta, joka on tullut teknisen käyttöikänsä päähän.
– Yksiköiden muutto U-sairaalasta etenee niin, että viimeisimmät ovat muuttaneet Majakkasairaalaan helmikuun loppuun mennessä, rakentamisen hankejohtaja Timo Seppälä kertoo.
– Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilasuunnittelun ja kiinteistöstrategian mukaisesti U-sairaala tyhjenee kokonaan parin vuoden kuluttua, kun suunnitelmissa oleva T-sairaalaan uudisosa valmistuu. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on purkaa U-sairaala, jonka paikalle rakennetaan uudisrakennus korvaamaan muun muassa Kirurgisen sairaalan ja A-sairaalan tiloja.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro
