Ajaton ja moderni Hamburger Börs
Turun tunnusmerkkeihin kuuluu Hamburger Börs: hotellin ja hauskanpidon vaiheet ulottuvat 1800-luvulle. Uusimman Börsin alta purettiin 40-vuotias hotellirakennus. Hotellityömaa ahtaalla tontilla turkulaisella savipatjalla eteni aikataulun ja budjetin mukaan. Valmistumista vauhditti italialaiset kylpyhuone-elementit ja digitaaliset työkalut materiaalien ohjaukseen, aikataulutukseen ja johtamiseen.
Turun kauppatorin laidalle, Kauppiaskadun varteen valmistui vuonna 1885 Hamburger Bierhalle -ravintolan laajennus. Sen nimi muuttui Hamburger Börsiksi, ja sen pariksi valmistui Kauppiaskadun ja Eerikinkadun kulmaan Hamburger Börs -hotelli vuonna 1909. Jugend-tyylinen hotelli purettiin vuonna 1976, ja sen tilalle nousi uusi rakennus vuonna 1979. Sen rakennutti SOK, joka myi kiinteistön tuoreeltaan LähiTapiolalle. SOK jäi hotellin operaattoriksi.
– Vuokrasopimus osuuskaupan kanssa oli sovittu päättyväksi vuonna 2019, ja se oli luonteva kohta isommalle remontille, LähiTapiolan Kiinteistövarainhoidon kiinteistöpäällikkö Jussi Roine kertoo. Roineen mukaan 40-vuotiasta hotellirakennusta oli pidetty kunnossa, mutta isompia korjauksia ei ollut tehty.
– Asiakkaiden mukavuuden kannalta hotellin piti uudistua, halusimme nostaa laatutasoa. Ensin oli ajatus hotellirakennuksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta pihalle autopaikkojen sijalle. Lisäksi haluttiin irti hotellihuoneista, jotka oli rakennettu naapurikiinteistön puolelle, Roine sanoo.
Kun tiloja tutkittiin tarkemmin, todettiin, että ensimmäinen kerros on matalaa tilaa, hissit väärässä paikassa ja purkujen jälkeen vanhasta olisi jäänyt jäljelle betonirunko, joka olisi rajoittanut tekemistä ja vaikeuttanut nykyaikaisen talotekniikan asennusta. Ajatus korjaamisesta muuttui päätökseksi uudisrakentamisesta; hinnat olivat suunnilleen yhtä suuret.
– Ruvettiin etsimään hankesuunnitteluvaiheeseen kumppaniksi rakennusliikettä, josta saataisiin suunnittelun ohjausta ja kustannusten hallintaa. Finaalissa oli kolme rakennusliikettä, jotka kaikki olisivat olleet hankkeeseen kykeneviä. YIT valittiin, kun se uskalsi ottaa etunojaa hankekehitykseen, Jussi Roine kertoo.
Urakkavaihetta varten tehtiin uusi sopimus keväällä 2019. YIT sai vastuulleen tavoitehintaisen projektinjohtourakan sekä toteutussuunnittelun.
Ajattoman arvokas ja moderni
– Uuden hotellin rakentamisen yksi lähtökohta oli mahdollistaa maksimaalinen hotellihuoneiden määrä, ja se näkyy julkisivun runsaassa aukotuksessa, Schauman Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja ja hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Janne Helin sanoo.
Tärkeää oli myös uuden rakennuksen yhteensovittaminen naapurirakennuksiin.
– Riittävän korkea kivijalkakerros ja räystäslinja naapurirakennuksen räystäslinjan mukaan, se oli olennainen osa kaavoituksessakin, Helin toteaa. Arkkitehtuuriin vaikuttivat myös naapurin kattokulma ja vesikaton aiheet.
Räytäslinjan yläpuolella oli kuitenkin mahdollisuus luoda uutta kaupunkikuvaa. Kun sisäpihan siipirakennukseen sai tehdä kahdeksan sijaan yhdeksän maanpäällistä kerrosta, yhdeksänteen sijoitettiin suuri konehuone.
– Se mahdollisti, että torin laidan rakennukseen voitiin rakentaa ylimpään kerrokseen kattobaari suuren konehuoneen sijaan. Baari on kaikille turkulaisille mahdollisuus nähdä Turku uudesta perspektiivistä, Helin toteaa.
Uutta hotellirakennusta arkkitehti luonnehtii ajattoman arvokkaaksi, silti täysin moderniksi.
– Uudisrakennus on pystytty liittämään olemassa olevaan arvokkaaseen arkkitehtuuriin ilman disharmoniaa; uusi hotellirakennus tuo kauppatoria rajaavaan kokonaisuuteen lisäarvoa, Janne Helin sanoo.
Purkua ei vastustettu
– Hotellin purulle oli hyvät perustelut: se oli hieno aikakautensa monimuotoinen elementtirakennus, mutta 1979 ei puhuttu elinkaaresta eikä kestävästä kehityksestä. Monet yksityiskohdat olisivat vaatineet rakenteellista korjausta, vain runko olisi voitu säilyttää. Ei ollut yhtään järjellistä syytä säilyttää rakennusta, Janne Helin sanoo.
Purkupäätös toi monelle mieleen aiemmin paikalla olleen 1909 valmistuneen jugend-hotellin vaivihkaiseksi syytetyn purun 1970-luvun rakennuksen tieltä. Nyt asiassa edettiin toisin.
– Purkupäätös ja purkulupa uutisoitiin, havainnekuvat olivat nähtävillä. Turkulaiset olivat tyytyväisiä päätöksiin, LähiTapiolan Jussi Roine sanoo.
Purku kesti yhdeksän kuukautta, kesästä 2019 kevääseen 2020. Vanhat betonielementit kierrätettiin muun muassa teiden pohjiksi.
– Purku sujui hyvin, vaikka rakennuspaikka oli ahdas ja naapurit ihan vieressä. Melun ja pölyn hallinta mietittiin etukäteen, purusta ei aiheutunut juuri mitään häiriötä kenellekään, Roine toteaa.
Turkulainen maaperä
40-vuotiaan hotellin purusta jäi jäljelle vain perustusten yli metrin halkaisijaltaan olevat kaivinpaalut.
– Kaivinpaalujen kunnon tutki geosuunnittelija, ja paalut olivat kunnossa. Paaluille valettiin massiiviset alapohjalaatat, rakennesuunnittelija Aki Luntamo Swecolta kertoo. Uuden hotellin kellarilaatta on monessa tasossa, mistä syntyi paljon tavallista enemmän työvaiheita valuun, kun tasolta edettiin seuraavalle pystynousujen kautta.
Hotellin uuden, sisäpihalla olevan siiven alle juntattiin teräspaaluja 40–47 metrin syvyyteen; Turun keskusta on monikymmenmetrisen savipatjan päällä. Luntamon mukaan teräspaalutus oli tavallinen: painevahvuus mietittynä ja paalujen yläpäät korroosiosuojattuja. Perustukset suunniteltiin kestämään vähintään sata vuotta.
– Maaperä huolestutti, siksi kolmas osapuoli tarkisti pohjarakenteen suunnitelmat, LähiTapiolan Jussi Roine kertoo.
Purku- ja perustusvaiheessa ylimääräistä harmia aiheutti Eerikinkadun yllättävä häviäminen hotellin edestä. Operaation syynä oli viereisen Toriparkin rakentaminen.
– Kun katu lähti, lähti maan vastapaine pois. Torninosturi työmaamontussa tarvitsi alleen paalutusta, samoin tontilla ollut elementtivarasto. Aluksi oli tarkoitus säilyttää kaivinpaalujen lisäksi kellarin seinät, mutta kun katu vierestä hävisi, tehtiin uudet kellarin seinät, työmaan vastaava mestari Jyrki Rantapaju YIT:ltä kertoo.
Perustusvaihe piti suunnitella hyvin, kun työmaan kuopassa oli yhtä aikaa kaivinkone ja paalutuskone. Lisäksi tarvittiin jatkuvaa liikenteenohjausta.
– Aloitettiin pohjatyöt siinä päässä, josta vanha hotellirakennus oli saatu purettua. Toisessa päässä purku jatkui. Siinäkin oli tälle hankkeelle tyypillistä tarkkaa aikataulutusta, Rantapaju toteaa.
Yksi runko kolmena työmaana
Hotellissa on kymmenen kerrosta. Kellarikerroksessa on pysäköintitilaa, ensimmäisessä kerroksessa on hotellin aula, ravintoloita sekä liiketiloja. Hotellihuoneet ovat kerroksissa 2–8. Hotellin torinpuoleisen osan kahdeksannessa kerroksessa myös ilmanvaihdon konehuone, jonka päällä yhdeksännessä kerroksessa on kattobaari. Sisäpihan siipiosassa suuri konehuone on yhdeksännessä kerroksessa.
Hotellin runko on tehty pilari-palkki -betonielementeistä, myös porrashuoneet toteutettiin betonielementeillä. Runko on suunniteltu kestämään sata vuotta.
– Hotellin torin laidan runko ja sisäpihalle kaartuvan siiven runko muodostavat yhden kokonaisuuden, mutta työmaateknisistä syistä runkoa rakennettiin kolmena työmaana ja ne nousivat eri tahtiin: ensin sisäsiipi, sitten Eerikinkadun puoli kahtena työmaana, YIT:n Jyrki Rantapaju kertoo.
Hotellin torille päin näkyvässä osassa on vino katto suurine kattolyhtyineen. Peltikaton alla kattorakenne on tehty puuelementeistä.
– Kattoelementit tulivat YIT:n tehtaalta. Niissä oli kipsilevy ja pohjahuopa valmiina, me laitoimme työmaalla huovan liitososien päälle. Saatiin katto vesitiiviiksi neljässä päivässä, se oli supersuoritus asennusporukalta ja YIT:n elementtitehtaalta, Rantapaju sanoo.
– Vesikaton kattobaarissa oli rakennesuunnittelijoilla mietittävää, kun katoksen rakennepaksuus haluttiin mahdollisimman ohueksi, että kaupunkikuva näkyy virtaviivaisena, Aki Luntamo kertoo.
Hotellin päärungon, siipirakennuksen ja vanhan Börsin yhdistää korkea lasikattoinen aulatila.
– Sisäänmenossa on massiiviset lasiseinät ja sisääntulokatos. Aulan katto on tehty omalle rungolle. Vinon lasikaton osuus tukeutuu vanhaan Börsiin ja siipirakennuksen termorankaseinään, Luntamo sanoo. Jyrki Rantapajun mukaan vaativa rakenne oli hyvin suunniteltu, ja sen toteutus vaati urakoitsijalta huolellisuutta.
Kestävä ja pestävä travertiini
Torille päin olevassa pääjulkisivussa on saksalaista kalkkikiviin kuuluvaa travertiinia. Sisäpihan sakarassa on termoranka, joka verhoiltiin alumiinikaseteilla.
– Näimme paljon vaivaa julkisivukiven löytämiseksi. Tutkimme paljon eri vaihtoehtoja, että saadaan se ilme, mitä arkkitehti tavoitteli. Tilaajana me halusimme pestävän ja kestävän kiven, LähiTapiolan Jussi Roine sanoo.
Tutkittavana oli suomalaisiakin kiviä useasta louhoksesta, mutta saksalainen travertiini valittiin, koska siinä yhdistyy haluttu väri ja kestävyys.
– Teimme ison työn, komia tuli, Roine toteaa.
Iso työ oli myös urakoitsijalla.
– Travertiinilaatoissa on tappiliitokset, ja laatat ripustettiin elementtien kiskoihin. Laatoitus oli mitoitettu millintarkasti, ja julkisivussa on paljon pieniä paloja, siinä sai olla tarkkana. Se meni yllättävän hyvin, kun päästiin vauhtiin, Rantapaju sanoo.
Esivalmisteita ja tahtiaikataulutusta
Sisärakentamiseen kuului paljon esivalmisteita, muiden muassa 238 betonielementtikylpyhuonetta Italiasta.
– Kylpyhuoneita ei haluttu levyrakenteisina eikä peltielementeistä. Löytyi vaihtoehto: italialaiset betonirakenteiset kylpyhuoneet, jotka tulevat työmaalle pintamateriaaleineen ja kalusteineen, LähiTapiolan Jussi Roine kertoo.
– Se oli hyvä päätös, saatiin aikatauluhyötyjä, toteaa YIT:n Jyrki Rantapaju.
– Kylpyhuone-elementeistä saatiin tarvittavat tiedot etukäteen ja varmistettiin niiden asennettavuus kerros kerrokselta, rakennesuunnittelija Aki Luntamo sanoo.
Työmaalla elettiin jännittäviä aikoja keväällä 2020, kun Italiassa alkoi koronasulku, joka koski monia tehtaita. Kylpyhuone-elementtien valmistaja sai jatkaa tuotantoaan, mutta naapurissa ollut peilitehdas ei. Hotellityömaalle tuli kylpyhuoneet suunnitelman mukaan, mutta 60:stä puuttui peili.
– Rekka toi työmaalle neljä kylpyhuonetta kerrallaan, ja joka kuorma tuli Italiasta juuri oikeaan aikaan tunnilleen, Rantapaju sanoo.
Myös muita elementtejä oli työstetty asennuksen nopeuttamiseksi.
– Elementeissä oli yhteiskannakointijärjestelmä, mikä säästi talotekniikkaurakoitsijoiden aikaa. Samoin aikaa ja työmaalla tehtäviä työvaiheita saatiin vähennettyä, kun käytävän lattiaelementissä oli valmiina talotekniikalle palokatkoilla varustetut läpivientiosat, Rantapaju sanoo.
Hotellin tiukkaakin tiukemmalla tontilla työmaan tehokkuudelle oli ratkaisevaa tahtiaikataulutus. Sitä varten käytössä oli digitaalisia työkaluja materiaalien ohjaukseen, aikataulutukseen ja johtamiseen. Työkalupakin kokosivat YIT ja tuotanto- sekä toimitusketjuratkaisujen kehittäja Carinafour. Rakennusmateriaalit saapuivat täsmätoimituksina ja tarkkaan laskettuina asennuserinä, jotka toimitettiin mahdollisimman suoraan asennuspisteelle.
– Esimerkiksi väliseinistä laskettiin, montako tarviketta tarvitaan yhteen huoneeseen. Yhtään ylimääräistä osaa ei ollut huoneessa, joten hukka ja tavaransiirtely oli nolla, kun tuotteet olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Jyrki Rantapaju kertoo.
Hotellin kellarin autohallista oli puolet logistiikkakeskuksena, josta tavara siirtyi rivakasti asennukseen; läpikulkuaika oli enintään kaksi viikkoa.
– Tämä on ollut ainutlaatuista, tulevaisuuden juttu. YIT kehittää logistiikan ohjausta edelleen, ja ratkaisu on otettu käyttöön muissakin kohteissa, Rantapaju toteaa.
Hauska ja yllätyksellinen
Hankkeen pääsuunnittelija Janne Helin toteaa, että hotellin sisustus sopii yhteen rakennuksen ulkoisen hahmon kanssa, ja se on tärkeää asiakaskokemuksen kannalta.
– Rakennus ei ole anonyymi massa vaan jotain vanhan ja uuden välimaastossa. Puhutteleva ja intensiivinen ulkoarkkitehtuuri jatkuu sisälle ja jättää nälkää uusille vierailuille, Helin sanoo.
Sisustusarkkitehti, toimitusjohtaja Jaakko Puro Puroplan Oy:stä sanoo, että uuden hotellin sisustusarkkitehtuurissa keskeistä on kulkeminen ja kohtaaminen.
– Tänne voi kävellä sisään, täällä on paljon tilaa viihtyä ja olla. Ei tarvitse olla syytä tulla, tämä ei ole pelkkä hotelli, Puro toteaa.
Puro lupaa kävijöille hauskuutta, yllätyksellisyyttä, raikkautta ja valoisuutta.
– Valaistussuunnittelu on yksi tärkeimmistä sisustuksen asioista. Hotellin valaistuksella on monipuolinen ohjausjärjestelmä.
Sisääntulokerroksen sisustus on uusskandinaavinen: valoa, raikkautta ja lämpimiä nyansseja, joihin liittyy ravintolan espanjalaishenkisyys. Kattobaarin värimaailma on latinalaisen runsas. Huoneissa on rauhalliset värit, harmaiden sävyjen joukossa on kuitenkin myös rohkeita väripisaroita.
Puroplan vastasi myös italialaisten elementtikylpyhuoneiden lämpimänsävyisistä pintamateriaaleista ja kalusteista.
– Elementtikylpyhuoneiden toteutus oli huikean korkeatasoinen, hämmästyttävän samanlainen kuin suunnitelma, Jaakko Puro toteaa.
Puroplanilla oli hankkeessa mukana 3–5 suunnittelijaa, Jaakko Puron rinnalla suuri rooli oli Heli Sonkkilalla ja Pia Arolalla.
Vanha Börs sai parvekkeen
1880-luvun lopulla valmistuneeseen ja myöhemmin korotettuun vanhaan Börsiin oli tarkoitus tehdä pieni pintaremontti sekä uusia talotekniikka ja mahduttaa sen vaatima konehuone ylimpään kerrokseen.
– Toisen ja kolmannen kerroksen purkujen myötä paljastui haitta-aineita, jolloin pintojen korjaamistarve kasvoi, paljon meni uusiksi, YIT:n Jyrki Rantapaju kertoo.
LähiTapiolan Jussi Roine toteaa, että uuden hotellin rakentamisen ja vanhan osan korjaamisen kantavia asioita oli Hamburger Börsin maineen vaaliminen. Yksi tärkeistä vaalittavista oli vanhan Börsin vinot lattiat ja ikkuna-aukot. Vanha Börs oli vuosien myötä kallistunut torille päin. Kallistuminen pysäytettiin vuonna 2007 perustusten uudella paalutuksella. Ihan pienestä asiasta ei ole kysymys: vanhan Börsin torinpuoleinen pääty on puoli metriä toista päätyä alempana.
– Vinous kertoo historiasta ja Turun perustamisoloista, ne huomaa. Oikaisu olisi mahdollisesti romahduttanut koko rakennuksen, arkkitehti Janne Helin arvelee.
Julkisivun vanha rappauspinnoite purettiin ja julkisivu rapattiin uudestaan. Vanha lasitettu terassi maantasokerroksessa purettiin. Terassi nyt alkuperäisen kaltainen, kylmä, parvekemainen tila, jonka kaiteen koristeena on alkuperäisiä osia 1800-luvulta. Julkisivun toiseen kerrokseen palautettiin parveke.
– Vanha rakennus on täystiilitalo. Siihen asennettiin kiinnikkeet parveketta varten. Vanhasta parvekkeesta ei ollut suunnitelmia, mutta vuoden 2007 perustusten vahvistusta varten oli tehty hyvät kuvat. Niiden perusteella tiedettiin massiiviset kantavat tiiliseinät, rakennesuunnittelija Aki Luntamo kertoo.
Vanha Börs ei sprinklaamattomana sovi hotellihuoneiksi, vaan sinne sijoitettiin Scandicin tarvitsemat kokous- ja juhlatilat. Tilojen esteettömyyden parantamiseksi vanha Börs sai uuden hissin. Uutta hissikuilua varten tehtiin rakenneavauksia rakenteiden varmistamiseksi.
– Sisustusarkkitehtuurin tehtäviin kuului vanhan Börsin liittäminen osaksi uutta hotelliaulaa. Börs on nyt aulan taustaseinänä, ja se löydetään uudella tavalla: ennen sinne mentiin tilauksesta, nyt hieno jugend-rakennus nähdään selvästi, Jaakko Puro sanoo.
Hotellin sisäänkäynti on vanhan Börsin ja uuden hotellin siipirakennuksen kulmassa. Sisäänkäynnille kuljetaan kuuluisan Börsin pöheikön kautta. Pöheikkö on pienenpieni viherkeidas Turun keskustassa.
– Asemakaavassa pöheikköön kuuluu seitsemän suojeltua puuta. Puiden kuntoa tutkittiin ja kaksi niistä kaadettiin riskien arvioinnin jälkeen. Kaadetuista jalavasta ja lehmuksesta tehtiin Fiskarsissa muistokuutioita hotellin avajaisiin, Janne Helin kertoo.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Aki Aro
