Anttilan logistiikkakeskus
Kercan logistiikka-alueen yli lentäviä koneita riittää, sillä alue sijaitsee vain 15 kilometrin etäisyydellä Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Vuosaaren satamaan on matkaa 20 kilometriä ja Kehä III:lle kymmenen kilometriä.
– Kerca valittiin uuden varastomme paikaksi muun muassa sen hyvän logistisen sijainnin ja alueelle rakentuvan infrastruktuurin takia, vahvistaa Anttilan logistiikkapäällikkö Pasi Lähdemäki.
– Myös tavaratalojemme sijainnin kannalta tämä on maantieteellisesti hyvä paikka, sillä se mahdollistaa jakelukuljetusten ja sataman tuontiliikenteen kilometrimäärien optimoinnin.
Uudesta keskusvarastosta lähtevät toimitukset eri puolilla Suomea sijaitsevaan neljäänkymmeneen Anttila-tavarataloon ja Kodin Ykköseen. Logistiikkakeskuksesta kerätään päivittäin myös useita tuhansia tilauksia toimitettavaksi suoraan NetAnttilan ja Kodin1.com-asiakkaille.
– Joulun 2010 tavaratoimitukset hoidetaan vielä vanhasta Hämeenkylän varastosta, mutta vuodenvaihteen jälkeen toimintoja aletaan siirtää vähitellen Keravalle, Lähdemäki kertoo.
Hyllymeri
Marraskuussa 2010 varastotekniikan asennukset uudisrakennuksessa ovat jo hyvällä mallilla. Laiteasentajat testaavat kuljetinjärjestelmiä, robotteja ja rotaatioperiaatteella toimivia varastoautomaatteja eli paternostereita. Korkeavaraston näköalatasanteelta voi seurata ja kuulla miten hyllystökraanat suhahtelevat 30 metriä korkeiden, loppumattomalta näyttävien, hyllyrivien välissä.
– Varastoon mahtuu yli 55 000 kuormalavallista tavaraa. Tulevaisuudessa logistiikkakeskuksessa käy päivittäin noin 100 kuorma-autoa, Lähdemäki toteaa.
Mutta ennen kuin täyteen vauhtiin päästään, on henkilökuntaa koulutettava uusiin tiloihin ja laitteistoon. Päätelaitteet, kosketusnäytöt ja mobiililaitteet ovat osalle työntekijöistä uusia asioita.
Anttila korkkaa Kercan
Kerca on Keravan kaupungin ja SRV:n yhteistyössä kehittämä 160 hehtaarin alue Keravan ja Vantaan rajalla. Osapuolten tavoitteena on rakentaa tänne kilpailukykyinen ja kustannustehokas, tulevaisuuden tarpeisiin hyvin vastaava logistiikka- ja tuotantokeskus.
Anttilan tulo alueelle oli merkittävä päänavaus Kercalle, sillä sen myötä hanke konkretisoitui ja varsinainen rakentaminen voitiin aloittaa. Anttilan keskusvaraston rakennuttajana toimii Keskon Eläkekassa.
– Uusi varasto katsottiin tarpeelliseksi, sillä nykyisten varastojen 1970-luvulta peräisin olevaa tekniikkaa olisi ollut hankala uudistaa, rakennuttajaa edustava Risto Turunen toteaa.
Käyttäjän ja toimintojen ehdoilla
– Kerca on meille tuttu, sillä toimistomme vastaa alueen Masterplan-suunnittelusta, kertoo Design Teamin toimitusjohtaja, arkkitehti Stephen Kemppainen.
– Anttilan projekti oli haasteellinen, sillä varaston sisälle tulevat toiminnot ja laitteet asettivat meille tarkat ehdot. Meidän oli ikään kuin suunniteltava kuoret kaikelle sisällä tarvittavalle varastotekniikalle. Käyttäjällä oli lisäksi tarkat logistiset suunnitelmat tavaravirroista keskuksen sisällä sekä siitä, minne rekat tulevat ja mistä ne lähtevät.
Varaston korkeus asetti omat vaatimuksensa rungon mitoitukselle ja rakennesuunnittelulle. Varaston vapaakorkeus on 30 metriä. Teräksisen rungon betoniset tukipilarit ulottuvat 35 metriin. Koska pilareita ei voitu asettaa keskelle laajaa hyllystöä, vaadittiin kattorakenteelta pitkiä jännevälejä. Rautaruukin toimittaman teräksisen kattoristikon pisimmät jännevälit ovatkin noin 44 metriä.
Pitkät palkit asettivat tiukat mittatoleranssit myös talotekniikkaan suhteen. 5,5 metriseen kerroskorkeuteen oli mahduttava käyttäjän vaatima neljän metrin vapaakorkeus, välipohjan kantavat rakenteet sekä talotekniikka kuten sprinklerilaitteisto ja ilmanvaihto-, valaistus- ja säteilylämmityselementit.
– Suunnittelutyö edellytti runsaasti tietojen keräämistä etukäteen, tarkkuutta ja yhteensovittamista. Yhteistyössä onnistuttiin, sillä asiakas oli hyvin valmistautunut projektiin ja tarvittavat tiedot olivat aina nopeasti käytettävissä, Kemppainen toteaa tyytyväisenä.
Korkeavaraston lisäksi rakennuksessa on noin 2 500 neliömetriä toimistotiloja sekä työterveysasema Keskon työntekijöille. Uudessa keskusvarastossa tulee työskentelemään noin 200 henkilöä.
Harmaan kaksi sävyä
Arkkitehdin näkökulmasta myös palotekniset asiat olivat keskeinen asia suunnittelussa. Rakennuksen käyttötapa edellytti tavaran ja työntekijöiden vapaata liikkumista laitoksen sisällä ilman rajoittavia, paloa rajaavia väliseiniä.
– Tietokonetta avuksi käyttäen simuloimme erilaisia vaihtoehtoja. Yhteistyössä paloteknisen suunnittelijan kanssa löysimme ratkaisun, jolla taattiin henkilöturvallisuus, Kemppainen selvittää.
Valmiin rakennuksen kattoon ja hyllyrakenteisiin on sijoitettu 12 000 sprinkleriä. Kellarikerroksesta löytyy 600 kuutiometrin vesiallas ja pumppu sammutustilanteiden varalle.
Arkkitehdin haasteena oli myös suuri rakennusmassa. Miten saada valtava rakennus inhimilliseen mittakaavaan? Miten saada se sulautumaan ympäristöön?
Ratkaisu löytyi värityksen avulla. Ulkoseinässä on käytetty kahta harmaan eri sävyä. Suuria pintoja elävöitettiin punaisten pystysuorien värilistojen avulla. Näin on saatu aikaan tasapainoinen, maisemaan hyvin istuva ja helposti hahmotettavissa ole rakennus. Sekä arkkitehti että talon uudet isännät ovat tyytyväisiä kompaktiin lopputulokseen.
Suuren luokan hanke
Keskusvaraston rakentaminen toteutettiin projektijohtourakkana, josta vastasi logistiikkarakentamiseen erikoistunut SRV asiakkaan kanssa sovitun hinta-, aikataulu- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Rakentamisen aikana projektia luotsasi noin kymmenen SRV:n toimihenkilöä.
– Suunnittelu lähti alusta alkaen liikkeelle tulevista toiminnoista ja varastotekniikan vaatimuksista, korostaa projektipäällikkö Saku Kosonen SRV:ltä.
Ajankohta rakennusprojektille oli Kososen mukaan hyvä, sillä rakennusalan suhdanteen takia hanke kiinnosti monia ja tarjokkaita riitti. Alihankkijoita projektissa oli yhteensä noin 70, ja rakentamisen aikana työmaalla on ollut yli 1 000 eri työntekijää laiteasentajat mukaan lukien.
– Samaan aikaan rakennus- ja taloteknisen suunnittelun kanssa Anttila valitsi omia järjestelmätoimittajiaan. Yhteistyö rakennus- ja varastotekniikan suunnittelijoiden kesken sujui hyvin, sillä he kokoontuivat varta vasten säännöllisesti tarkistamaan, että missä mennään.
– Lopputulosta voidaan pitää onnistuneena, sillä suuremmilta ongelmilta on vältytty sekä rakentamisen että varastotekniikan asentamisen aikana, Kosonen toteaa.
– Uskon, että kaikkia projektin osapuolia innosti ja motivoi myös tietoisuus siitä, että kyseessä oli yksi Pohjois-Euroopan suurimmista logistiikkahankkeista, projektipäällikkö lisää.
Keskuksen kokonaisinvestoinnin arvo on 50 miljoonaa euroa, josta noin puolet kohdistuu rakennukseen ja puolet varastotekniikkaan.
Aikataulussa pysyttiin
Hankkeen aikataulu oli rakentamisen kannalta tiukka mutta riittävä. Ennen varsinaisia rakennustöitä tontilla tehtiin maanrakennus- ja louhintatöitä, jotka myös kuuluivat SRV:n urakkaan.
Louhintatöihin päästiin maaliskuussa 2009. Kalliota louhittiin rakennuspaikan alta noin 150 000 kuutiota. Perustustyöt alkoivat kesällä, ja runkoasennuksen vuoro koitti elokuussa. Tavoitteena oli saada runko ja ulkoseinät valmiiksi ennen talven tuloa. Tavoitteessa onnistuttiin, mikä olikin aikataulullisesti merkittävä asia, kun muistetaan viime talven olosuhteet.
Korkeavaraston katon kantavat profiilit ja teräksiset kattorakenteet toimitti Rautaruukki. Betonielementit tilattiin Lujabetonilta. Molemmat toimitukset toteutettiin ns. tuoteosakauppoina. Lisäksi Rautaruukki toimitti kohteen ulkoseinien peltivillapelti-elementit.
70 pitkän ja painavan pilarin kuljetus työmaalle oli Kososen mukaan massiivinen operaatio. Kuljetusta varten oli työmaan ympäristön liikenteeseen tehtävä erikoisjärjestelyjä.
– Yksi betonipilari painaa noin 55 tonnia. Vertailun vuoksi voisi mainita, että täysperärekka saa Suomessa painaa noin 60 000 kg.
Erikoissuunnittelua ja yhteistyötä suunnittelijoiden välillä tarvittiin myös lattian kantavuuden varmistamiseksi. Kun 30 metriä korkeisiin hyllyihin pinotaan kymmeniä, jopa 700 kiloa painavia kuormalavoja, aiheuttavat ne suuren pistekuormituksen lattiaan. Lattiaan kohdistuvaa kuormitusta lisäävät hyllyjen välissä kulkevat kraanat.
Varaston lattian materiaaliksi valittiin lopulta teräskuidulla vahvistettu betoni, jonka paksuus on noin 300 mm.
Talotekniset työt voitiin aloittaa joulukuussa 2009. Maaliskuun lopussa 2010 olivat korkeavaraston lattia, katto, seinät ja keräilytason rakenteet valmiina varastotekniikan laiteasennuksia varten. Laitetoimitukset pääsivät vauhtiin huhtikuussa, ja samaan aikaan päästiin viimeistelemään rakennuksen toimistotilat ja ulkopuolen työt. SRV luovutti valmiin kiinteistön asiakkaalle elokuussa 2010.
Varastotekniikan asennusten kuljetuksien ja nostojen ajaksi oli korkeaan varastoon jätetty haalausaukko, joka suljettiin laiteasennusten valmistuttua marraskuussa. Varastotekniikan asennukset ja testaukset jatkuvat kuluvan vuoden loppuun saakka, ja logistiikkakeskus otetaan käyttöön alkuvuodesta 2011.
