Vesivoimalan betonikorjaukset voi tehdä sukeltamatta
| Lukuaika 2 min
Kasuunikorjausta Iijoen Haapakosken voimalaitoksella. Kuva: Kai Tirkkonen
Omaisuudenhoidon asiantuntijat Pasi Eilola ja Matti Åman ovat tuoneet muualla käytössä olleen tekniikan vesivoiman luo. Lopputuloksena on monistettavissa oleva korjaustekniikka, joka Pohjolan Voiman mukaan nopeuttaa, säästää kustannuksia ja vähentää vesivoimalaitosten tuotantopysäytykset muutamaan tuntiin. Aiemmin sukellustyönä tehdyt korjaukset voidaan tehdä nyt kasuunin suojaamana kuivissa olosuhteissa.
Kasuunimenetelmän ansiosta voimalaitos tuottaa sähköä myös korjaustöiden aikana.
Kasuuni on vesitiivis suojarakenne. Se mahdollistaa vedenalaisen rakentamisen kuivissa olosuhteissa. Åmanin ja Eilolan ideoima kasuuni koostuu kahdesta yhteen liitettävästä lohkosta ja muotoillaan korjattavaan pilariin sopivaksi.
Työntekijät mahtuvat kasuunin sisälle piikkaamaan, asentamaan valua varten raudoitukset ja muotit. Betonin kovetuttua valumuotit poistetaan ja kasuuni nostetaan pois pilarin ympäriltä.
Kasuunia käytetään yleisesti muun muassa laitureita rakennettaessa, mutta vesivoimalaitoksiin sitä ei kukaan ennen Åmania ja Eilolaa ole tuonut.
– Tällaisia innovaatiota syntyy, kun kokonaisuuden näkevät asiantuntijat lyövät päänsä yhteen ja lähtevät ratkomaan työssään näkemäänsä epäkohtaa. Meille on Pohjolan Voimassa erittäin tärkeää, että yrityskulttuurimme tukee ideointia ja työn kehittämistä työyhteisössä, sanoo Tiina Nyström, Pohjolan Voiman laki- ja henkilöstöasioista vastaava johtaja.
Åmanin ja Eilolan suunnittelemaa kasuunia testattiin korjaustöissä PVO-Vesivoiman Kierikin voimalaitoksella viime talvena. Tänä syksynä kasuunitekniikka oli käytössä myös Iijoen Haapakosken voimalaitoksella tehdyissä korjaustöissä. Menetelmä on Pohjolan Voiman mukaan osoittanut toimivuutensa.
– Kasuuni on käytettävissä myöhemminkin samanlaisiin tarkoituksiin. Se on muokattavissa erilaisiin rakenteisiin ja sitä voidaan hyödyntää myös voimalaitoksen yläpuolen korjauksissa, Matti Åman kertoo.
