Kelluva liikuntahalli asuintalon katolla
Helsingin Arabianrannassa on toteutettu ainutlaatuinen rakennusprojekti, jossa viisikerroksisen asuintalon päälle rakennettiin jousituksen varassa kelluva kolmen kerroksen korkuinen liikuntahalli.
Opiskelija-asunnot ja liikuntahalli on rakennettu Ammattikorkeakoulu Arcadan käyttöön. Juridisesti opiskelija-asunnot omistaa Fastighets Ab Majsporten ja urheiluhallin Fastighets Ab Arcadahallen. Asunnot otettiin käyttöön helmikuun alussa. Halli valmistui helmikuun loppupuolella.
– Arkkitehdille ja muillekin suunnittelijoille kahden erillisen kiinteistön rakentamisen päällekkäin oli melkoinen haaste, mutta samalla mukana olijat kokivat iloa omasta ja muiden osaamisesta, kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkitektbyrå Stefan Ahlman Oy:n Stefan Ahlman sanoo.
Viidessä alimmassa kerroksessa sijaitsee 103 opiskelija-asuntoa. Koripallokentän kokoinen urheiluhalli kuntosaleineen ja testilaboratorioineen sijaitsee kerroksissa 6–8.
Pitkä prosessi
Liikuntahallin rakentamista käytössä olleelle tontille Arcadan ja alueen urheiluseurojen tarpeisiin oli mietitty ainakin kymmenen vuotta. Ajatus ei edennyt, koska perustamiskustannukset paalutuksineen olisivat nousseet liian korkeiksi.
– Rakennesuunnittelijan kanssa kehittyi lopulta ajatus urheiluhallin sijoittamisesta viisikerroksisen asuintalon päälle. Rakenne- ja ääniteknisesti se on täysin mahdollista, Ahlman sanoo.
Vastaavia ratkaisuja on Suomessa aikaisemmin toteutettu, joskin eri menetelmällä, toimistotalojen mutta ei asuintalojen päälle. Kaavoittaja ja rakennusvalvonta seurasivat hanketta mielenkiinnolla.
– Kaavoittaja asetti ratkaisulle vain yhden ehdon, jonka mukaan keskeisellä paikalla sijaitsevan rakennuksen tulee näyttää riittävän arvokkaalta.
Lopputulema on punatiilillä vuorattu kiinteistö, joka työntyy kiilamaisesti puistoon. Sillä ole varsinaista etu- tai takapuolta, vaan se on kuin ympyrää pyörivä laivan keula. Ratkaisu muistuttaa uusiokäyttöön saneerattua entistä teollisuusrakennusta.
Hormit katolle sisäseinän kautta
Tavallisesti kerrostaloasunnon hormit vedetään katolle, jossa konehuone sijaitsee. Urheiluhallin läpi niitä ei kuitenkaan voitu panna kulkemaan.
Ratkaisu on, että ylimmässä asuinkerroksessa ilmanvaihtokanavat ja muu tekniikka on koottu yhteen. Urheiluhalli on ohitettu vetämällä putket ylös sisäseinän kautta.
– Kanavat johtavat urheiluhallin viereen sijoitettuun konehuoneeseen. Vaakasuuntaisen valtavan kanaviston takia ylimmän eli viidennen asuinkerroksen kerroskorkeus muodostui huomattavan suureksi, Ahlman toteaa.
Asuinrakennuksen betoniulkoseinä ei jatku ylöspäin urheiluhallin puolelle. Siellä on erillinen kevytrakenteinen ulkoseinä, jonka kautta runkoäänet eivät etene alaspäin asuntoihin.
Kelluva liikuntahalli
Kohteen rakennesuunnittelusta on vastannut Swecon Jaakko Passinmäki. Hän kertoo, että kiinteistön asuinrakennusosa eli viisi ensimmäistä kerrosta ovat tavanomaista betonielementtirakentamista paitsi että rakennuksen toinen pääty on muodoltaan pyöreä.
Asuntojen päälle, betonielementtirakenteisten päätyosien väliin, rakennettiin kolmen kerroksen korkuinen liimapuurunkoinen liikuntahalli.
– Halliosan lattiana toimii kaksoislaattarakenteen ylempi ontelolaattataso, joka kelluu ääntä eristävien sylomeerikaistojen päällä. Tietojemme mukaan kyseinen rakenne kokonaisuus on ainutlaatuinen Suomessa, Passinmäki toteaa.
Ratkaisun tarkoitus on eliminoida pallopeleistä syntyvät runkoäänet. Sylomeerikerroksen paksuus ja laatu vaihtelee siihen kohdistuvan kuormituksen mukaan. Jäykin sylomeeri on liimapuupilareiden kohdalla. Rakenteet painuivat omasta painostaan alaspäin 6–10 millimetriä.
Vaahtomuovia muistuttava sylomeeri on huomattavasti sitä jäykempää ja kovempaa. Laskelmien mukaan materiaali säilyttää kimmoisuutensa noin sata vuotta; tähän mennessä käyttökokemusta on kertynyt 50 vuoden ajalta.
– Ääneneristävyyden parantamiseksi liikuntahalli erotettiin liitosdetaljien avulla ympäröivistä rakenteista. Sylomeerikaistojen päälle, kantavien rakenteiden kohdalle, on asennettu teräslevyt, joiden päällä ylempi ontelolaatasto lepää, Passinmäki kertoo.
Perustuksiin vinopaalutusta
Maapohjan heikon kantavuuden ja etenkin heikon sivustatuen takia perustukset oli suunniteltava huolella. Rakenteen riittävä jäykkyys ja paikallapysyvyys oli varmistettava.
– Anturalinjat muodostavat vaakatasossa jäykän ristikkorakenteen, jonka solmukohdat on tuettu vinopaalutuksella joka suuntaan, Passinmäki sanoo.
Perustamiseen tarvittiin yli 300 paalua. Lisäpaalutusta jouduttiin tekemään tilanteissa, joissa paalut törmäsivät oletettavasti kovan pohjan sijaan isoihin kiviin, eikä hyväksyttäviä loppulyöntejä saatu.
Työnohjaus Tahdissa
Kiinteistö Oy Arcada Novan toimitusjohtaja Jörgen Wiik kertoo, että budjetti ylittyi viidellä prosentilla, ja että loppulaskuksi tuli noin 19,5 miljoonaa euroa.
– Kustannuksia nostivat paitsi paalutukset, joita tuli arvioitua enemmän, myös esimerkiksi asuntojen vinyylilankkulattiat, jotka asennettiin, koska haluttiin välttää mahdolliset muovimattoihin liittyvät sisäilmaongelmat. Yksinomaan lattiaratkaisu nosti hintaa noin 26 000 euroa, Wiik toteaa.
Hanke oli puhdas kilpailu-urakka. Tilaajana Wiik osallistui kaikkiin tärkeimpiin neuvotteluihin. Hän kehuu päätoteuttaja Haahtelan aikataulutukseen ja työnohjaukseen käyttämää Tahti-työkalua.
– Käsittääkseni työkalu täytti tehtävänsä tiukkojen aikataulujen hallinnassa. Työn eri vaiheiden etenemistä voitiin seurata tarkasti ja synkronisoida kokonaisuutta sen mukaan, Wiik sanoo.
– Tahti-mallissa aikataulutus perustuu ajatukseen, että kommunikoinnin lisääminen mahdollistaa aikaisempaa pienemmät aikataulupuskurit eri työvaiheiden välillä, mikä lyhentää hankkeen läpimenoaikaa, hankkeen projektipäällikkö Johanna Kuusipuska Haahtelalta kertoo.
Myös arkkitehtisuunnittelussa tukeuduttiin Tahti-työkaluun. Suunnittelijoilla oli reaaliaikainen tieto siitä, miten tietyt ratkaisut vaikuttavat kustannusrakenteeseen. Stefan Ahlmanin mukaan työkalu on erinomainen etenkin tavanomaisesta poikkeavissa kohteissa.
– Hanke olisi ehkä jäänyt kokonaan toteutumatta, jos kaikki suunnitteluprosessin riskit olisivat sellaisenaan siirtyneet urakoitsijoiden laskentapöydälle, Ahlman pohtii.
Myös urakoitsijan tuotantopäällikkö Vesa Rantala on työkaluun tyytyväinen. Urakoitsijalle kuuluu omien töiden aikatauluttaminen ennen urakan aloittamista.
– Työmaalla käytössä olleen Tahti-mallin avulla aikataulutus voitiin helposti synkronoida yhteen muiden urakoitsijoiden töiden ja koko hankkeen aikataulun kanssa. Malli sitouttaa urakoitsijan toimimaan osana kokonaisuutta, Rantala pohtii.
Aikatauluissa pysymistä helpotti sekin, että työt tehtiin sääsuojan alla.
Tiiliverhous rungon päälle
Arcada-rakennuksen julkisivun kuorimuurauksesta on vastannut Oma Rakennus Oy. Julkisivuverhouksena käytetty poltettu tiili muurattiin valmiiksi asennetun elementtirungon päälle. Muurattavaa oli noin 3000 neliömetriä, ja urakka-ajaksi oli varattu neljä kuukautta. Eristeet elementeissä olivat valmiiksi paikoillaan.
– Ennen muurausta elementtirungon saumat tiivistettiin uretaanilla. Rakennuspeltityöt liityntöineen kuuluivat urakkaan. Urheiluhalliosuudella julkisivumuuraukselle tartunnat haettiin teräsrakenteista, Oma Rakennuksen tuotantopäällikkö Vesa Rantala kertoo.
Tiivis kaukolämpörakennus
Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin energialuokkaan C. Lämmönlähteenä kiinteistössä on kaukolämpö ja lämmön jakotapana vesikiertoinen radiaattoriverkosto koko rakennuksessa.
Jäähdytys on toteutettu kuntosali- ja testi tilassa paikallisella ilmalämpöpumppu tekniikkaan perustuvalla ratkaisulla. Asunnoissa jäähdytystä ei ole.
– Ilmanvaihto on toteutettu keskitetyllä järjestelmällä, jossa on viisi tulo- ja poistoilmakonetta. Ilmanvaihtokonehuoneita on kaksi, ja ne sijaitsevat rakennuksen ylimmän kerroksen vastakkaisissa päädyissä, Johanna Kuusipuska kertoo.
Rakennusvalvonta edellytti hankkeen lopussa tehtäviä tiiviysmittauksia. Nämä tehtiin, ja mittaukset osoittivat, että rakennus saavutti tiiveydessä parhaan A-luokan.
Teksti Matti Valli | Kuvat Mikael Lindén