Vähälä-Yhtiöiden logistiikkakeskus Jyväskylässä
Samanlaiset suunnitellut askeleet ovat seuranneet Vähälä-Yhtiöiden logistiikkakeskuksen rakennusprojektia aina tontin paikan valinnasta saakka. Selvitystyön jälkeen yritykselle löytyi sopiva paikka lähes neitseellisestä ympäristöstä metsän keskeltä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tontin hankkimisessa oli, että Vähälä-Yhtiöt aloitti keskustelut Vaajakoskella sijaitsevasta tontista Jyväskylän maalaiskunnan kanssa, mutta teki kaupat kuntaliitoksen tapahduttua Jyväskylän kaupungin kanssa.
– Meillä oli muitakin tontin paikkoja mietinnässä, mutta sijainti muotoutui melko nopeasti nykyiselle tontille. Nelostie on meille niin tärkeä väylä, Vähälä-Yhtiöiden toimitusjohtaja Ville Vähälä arvioi tonttia, joka sijaitsee lähellä valtateiden 4 ja 9 risteystä Kanavuoressa.
Ensin tuli vettä ja sitten iskivät pakkaset
Logistiikkakeskus rakennettiin lähes 11 hehtaarin tontille, joka oli käytännössä metsän peitossa. Tontilla oli kaksi korkeaa kalliota, toinen tontin pohjois- ja toinen eteläpäädyssä.
Aluerakennustöiden aikana tontilta louhittiin kalliota noin 275 000 kuutiometriä ja maan leikkauksia tehtiin noin 100 000 kuutiometriä. Räjäytys- ja louhintatyö oli tekijöilleen suuri haaste, mutta samalla lailla haastavaa oli saada kaikki louhittu materiaali pois rakentamisen alta.
– Kaikki ei mahtunut tontille louhepenkkoihin eikä murskattuna kenttien kantaviin kerroksiin. Louhetta piti saada markkinoitua ulos noin 450 000 tonnia. Mursketta ajettiin tontilta varastointialueelle Jyväskylän Seppälään kahdessa vuorossa, aluerakennustöistä vastanneen Maansiirtoliike Koivunen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Parviainen kertoo.
Aluerakennustöiden urakka oli sen verran suuri, että se edellytti ympäristöluvan hakemista. Louhinnassa pidettiin välillä taukoja, jottei häirittäisi lintujen pesintää tai kesämökkeilijöiden rauhaa.
Urakan aikataulu oli tiukka, mutta mahdollinen. Oman vaikeutensa aikataulussa pysymiseen tarjosivat luonnonvoimat. Tammikuussa 2010 vettä tuli taivaalta keskellä tammikuuta. Sen jälkeen iskivät kovat tammipakkaset.
– Moreeni pamahti saman tien jäähän. Meidän piti käyttää suunniteltua järeämpiä koneita, Parviainen sanoo.
Aluerakennusurakka valmistui aikataulun mukaisesti marraskuussa 2010. Jo ennen sitä logistiikkakeskuksen tontilla oli alettu nostaa pystyyn terminaalirakennuksen seiniä.
– Siinä vaiheessa olivat vielä viimeiset louhinnat tekemättä. Töitä soviteltiin yhteen ja aikataulutusta tehtiin tarkasti, Parviainen toteaa.
Rakennuksen molempia päitä voidaan jatkaa
KVR-urakan työt alkoivat Vähälä-Yhtiöiden tontilla kesäkuussa 2010. Tontille rakennettiin noin 14 000 neliömetrin kokoinen terminaalirakennus, jossa on tuotantotilaa noin 12 000 neliömetriä. Tuotantotiloista noin 2 700 neliömetriä on varattu temperoiduille tiloille eli kahdelle kylmiölle ja kahdelle pakastetilalle. Lisäksi rakennukseen kuuluu noin 1 000 neliötä toimistotiloja sekä saman verran aputiloja ja teknisiä tiloja.
Logistiikkakeskukseen rakennettiin lisäksi noin 3 000 neliömetrin kevytrakenteinen ulkohalli sekä pieni porttirakennus.
Logistiikkakeskus suunniteltiin ja rakennettiin sekä nykyisen että tulevan käytön näkökulmasta.
– Tavaran pitää kulkea terminaalin läpi mahdollisimman tehokkaasti. Toisaalta haluttiin myös luoda pohjaa toimintamme kasvulle, Vähälä korostaa.
– Terminaalirakennuksen molempia päätyjä voidaan tarvittaessa jatkaa. Lattiarakenteissa on huomioitu temperoitujen tilojen laajentamismahdollisuudet, rakennuttajakonsultti Timo Kuulasmaa Talohuolto Korpikannas Oy:stä täydentää.
Kohteen toiminnallisen pääperiaatteen on suunnitellut toimitusjohtaja Riku Aramo Arkkitehtiruutu Oy:stä. Hän sijoitti terminaalirakennuksen tontille pitkittäin juuri laajentamismahdollisuuksien vuoksi. Laajennuksen mahdollisuus huomioitiin myös perustuksissa, kantavissa rakenteissa ja talotekniikassa.
Terminaalihalli on selkeää yhtenäistä tilaa, jota voidaan muuttaa toiminnan tarpeen mukaan. Siellä on vain vähän väliseiniä, ja ainoastaan yksi pilarilinja kulkee pituussuuntaisesti keskellä terminaalihallia. Muut pilarit on sijoitettu ulkoseinille.
– Halli on avointa tilaa lukuun ottamatta osastoitua trukin lataustilaa ja matalampaa osaa, johon on sijoitettu temperoidut tilat, pääsuunnittelijana toiminut suunnittelija Päivi Mäntylä Arkkitehtiruutu Oy:stä sanoo.
Toimistoon pääsee helposti omasta portista
Mäntylän mukaan suunnittelun haasteena oli monikäyttöisten, hyvin erikokoisten tilojen yhteensovittaminen. Kohteessa oli myös erittäin korkeat palo- ja turvatekniset vaatimukset.
Kaiken aikaa oli lisäksi muistettava, että tavaran läpivirtaus on hallissa tehokasta ja siellä onnistuu nopea tavaran käsittely.
– Keskellä rakennusta on nopean liikkeen alue, jossa on poikkeuksellisesti kaksi kuormaustilaa jokaisessa moduulivälissä, Mäntylä kertoo.
Toimisto-osa sijoitettiin keskeiselle näkyvälle paikalle saavutettavuuden vuoksi. Sen eteen tehtiin oma henkilöportti.
Toimintaa on pyritty viemään logistiikkakeskuksessa suojaan sään vaihteluilta. Ulkohallin läpi voi ajaa rekalla, ja lastaus ja purku onnistuvat katon alla. Myös pakettiautokatos on säältä suojassa.
Lattian on kestettävä kovia kuormia ja liikennettä
Logistiikkakeskuksen terminaalirakennus on betonirunkoinen. Halliosan julkisivussa on peltielementtiä ja toimisto-osassa hienopestyä valkobetonia. Terminaali on sävyltään tummanhopeinen.
– 230 metriä pitkää julkisivua on rytmitetty. Muutama kuormaustila on aina oma ryhmänsä. Kuormaustilat ja -katokset ovat vaalean hopean sävyisiä. Kuormaussilloissa ja nosto-ovissa on käytetty Vähälän punaista tunnusväriä. Temperoiduissa tiloissa vastaavat ovet ovat sinisiä, Mäntylä kertoo.
Toimisto-osan päädyssä on kookas lasiseinä, joka on 45 asteen kulmassa muuhun toimisto-osaan verrattuna. Toimiston sisääntulon katosrakenne jatkuu jonkin matkaa sisäpuolelle saakka.
KVR-urakasta vastanneen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja Antti Lipsanen sanoo, että terminaalirakennuksen hallin lattiaan kiinnitettiin rakennusvaiheessa erityistä huomiota. Lattia on maanvaraista betonilaattaa, ja siinä on käytetty verkkoraudoitusta ja kuitua. Pintaan laitettiin kovaa kulutusta kestävä Mastertop-pinnoite.
– Hyllyjen pistekuorma on sisällä suuri. Lisäksi halli on kovassa käytössä ja siellä on paljon trukkiliikennettä. Oman osansa tarkkuudesta vaati myös koko kohteessa oleva lattialämmitys, Lipsanen kertoo.
– Halliin tehtiin törmäyssuojia suuren tavaraliikenteen takia. Seinissä ja pilareissa on teräksisiä suojia, hän täydentää.
Temperoitujen tilojen lattiassa on elintarviketilavaatimusten mukaisesti akryylibetonipinnoite.
Kellarissa on kaksi lähes sadan neliön väestönsuojaa, yksi erillinen sosiaalitila ja valvomotila.
Terminaalirakennuksen pihalla konttikentällä käytettiin Confalt-päällystettä, jotta kentän kantavuutta saatiin nostettua ja pystyttiin vähentämään jatkossa kovan kuorman aiheuttamia painaumia.
Teknisissä ratkaisuissa näkyy vihreitä arvoja
Uusinta tekniikkaa logistiikkakeskuksessa hyödynnetään temperoiduissa tiloissa, joiden lämpöä säädellään hiilidioksidilla, jota jäähdytetään järjestelmässä.
– Järjestelmässä on kova paine, joten putkitöiltä edellytettiin erityistä tarkkuutta, Lipsanen painottaa.
Terminaalirakennus lämpiää pääasiassa maalämmöllä, jota varten tontin kalliopohjaan porattiin reikiä 11 000 metriä. Kaivot on porattu 150–160 metrin syvyyteen. Logistiikkakeskuksessa on lämmityksessä varalla öljykattila.
– Tekniikan osalta kohde oli poikkeuksellinen. Kohteessa korostuivat vihreitä arvoja esiin nostavat ratkaisut, Lipsanen arvioi.
Uusinta tekniikkaa on hyödynnetty myös lastauslaitureissa, joita terminaalissa on 80 kappaletta. Laitureissa on valokennot, jotka tunnistavat laituria vasten pysäköidyn auton.
– Näin voidaan välttää ovien turhaa aukomista. Voimme etäseurata ja -käyttää ovia sekä saada käytöstä lokitiedot, Ville Vähälä laskee.
Kamera tunnistaa rekisterikilvestä autot
Timo Kuulasmaa korostaa Vähälä-Yhtiöiden uuden logistiikkakeskuksen turvatekniikan osuutta. Terminaalirakennus on suunniteltu täyttämään korkean turvallisuustason määrittävän TAPA-luokan vaatimukset. Luokitus näkyy muun muassa turvalasien ja -verkkojen käytössä, kameravalvonnassa ja oviaukoissa. Luokituksen takia nosto-ovien ikkuna-aukot ovat erittäin matalia.
– Turvallisuustekijät olivat mukana suunnittelun alusta lähtien. Turvallisuusvaatimukset kasvavat asiakkaiden toiveista tulevina vuosina yhä enemmän, Vähälä arvioi.
Liikenteenohjaus tapahtuu pitkälle automaattisesti ympärivuorokautisesti valvotun sisääntulon kautta.
– Kamera lukee portilla auton rekisterikilven ja tunnistaa sen rekisteristä. Järjestelmään jää samalla tieto autojen liikkeistä, Kuulasmaa kertoo.
Rekisterissä ovat valmiina Vähälä-Yhtiöiden oma kalusto, ketjukumppanin kalusto ja säännöllisesti logistiikkakeskuksessa vierailevat autot.
Vähälä-Yhtiöiden logistiikkakeskuksen turvateknisessä suunnittelussa hyödynnettiin turvateknisen suunnittelijan ammattitaitoa.
