Kylmäaineiden hinnat nousseet vauhdilla
Kylmäaineiden hintojen nopea nousu alkoi noin puolitoista vuotta sitten. Ensin nousuun lähti kaupan kylmälaitteissa yleisesti käytetyn R404A-kylmäaineen hinta. Vuosi sitten kesällä alkoivat nousta myös muiden kylmäaineiden hinnat. Esimerkiksi R410A- ja R134a-kylmäaineiden hinnat ovat yli kuusinkertaistuneet.
Hinnannousun taustalla on EU:n F-kaasuasetus, jonka seurauksena kylmäaineiden myynnille on asetettu kiintiöihin perustuvia määrällisiä rajoituksia koko EU:ssa. Kylmäaineiden valmistajien ja maahantuojien kiintiöt perustuvat kylmäaineiden ilmastonlämmitysvaikutukseen eli niin sanottuun GWP-arvoon (global warming potential). Näiden kiintiöiden seurauksena korkean GWP-arvon kylmäaineiden valmistus ja maahantuonti ovat vähentyneet, mikä on johtanut hintojen nousuun ja saatavuuden vaikeutumiseen.
EU:n F-kaasuasetus tarkoittaa, että korkean GWP-arvon kylmäaineita käyttävät kylmälaitteet on lähivuosina uusittava niin, että niissä voidaan käyttää alhaisemman GWP-arvon kylmäainetta. Työtä on jo aloitettu, mutta Suomen kaikkiaan noin 2500 myymälästä vasta arviolta 15 prosenttia on siirtynyt käyttämään muita kylmäaineita.
Suurimmassa osassa Suomen ruokakaupoista muutokset ovat siis vielä edessä.
”Nyt onkin tärkeää toimia harkitusti ja suunnitemallisesti. Jos kaikki jättävät kylmälaitteiden uusimisen viime hetkeen, voi pahimmassa tapauksessa käydä niin, ettei laitteita ja ammattitaitoisia tekijöitä ole saatavilla ainakaan kohtuuhintaan”, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen toteaa.
Edessä on siis suuria investointeja vähittäiskaupan alalla. Muutostöiden jättäminen viime metreille tarkoittaa myös sitä, että riskit laitteiden rikkoontumiseen ja kylmäainevuotoihin kasvavat. Kylmäaineen vuotaminen on myös taloudellinen menetys. Suomessa on myymälöissä arviolta 724 000 kiloa R404A-kylmäainetta. Jos tästä määrästä vuotaa esimerkiksi 5 prosenttia vuodessa, tarkoittaa se noin 36 000 kiloa kylmäainetta. Sen rahallinen arvo on nykyhinnoilla yli 5 miljoonaa euroa.
”Suunnitelmallisella ja harkitulla toiminnalla varmistetaan, että investointeihin on mahdollisuus ja voidaan myös tehdä pitkällä tähtäimellä kestäviä valintoja. Vikatilanteessa ei välttämättä ole mahdollisuutta valita parasta ratkaisua. Viallinen laite on vain saatava nopeasti kuntoon eikä silloin ehdi miettiä, pitäisikö korjata vanha laite vaiko uusia se kokonaan”, Mika Kapanen sanoo.
Pitkällä tähtäimellä on erittäin tärkeää rakentaa hyvällä hyötysuhteella toimivia kylmälaitoksia, sillä 80–90 prosenttia laitoksen kokonaiskasvihuonekuormituksesta syntyy sen energiankulutuksesta.
”Myös laitoksen suunnittelulla, säädöllä ja kunnossapidolla on hyvin suuri vaikutus energiankulutukseen ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöihin.”, Kapanen muistuttaa.
