Metson venttiiliteknologiakeskus ja Honkatalon toimistorakennus
Roihupellon tilat olivat käyneet pieniksi ja olivat tehtävään epäkäytännölliset.
– Toimintamme siellä olisi vaatinut uudelleenjärjestelyjä ja niitä oli jo tehty useaan otteeseen. Siksi uudet tilat olivat hyvä vaihtoehto toiminnassamme. Olimme jo Roihupellossa vuokralla, joten siirtyminen vuokralle täysin uusiin tehdastiloihin, joiden välittömässä yhteydessä ovat myös käytännölliset toimitilat, oli hyvä ratkaisu, projektinjohtaja Jukka Packalén kertoo.
Spondan ja Metson yhteistyö on tuonut hyvän ratkaisun Metsolle. Sponda rakennutti Metsolle uudet tehdastilat ja peruskorjautti Vantaan Hakkilassa sijaitsevan Honkatalon modernisoiden sen vastaamaan tämän päivän toimistorakennukselle asetettuja vaatimuksia. Yhdessä ne muodostavat hyvin yhteen ”hitsatun” logistiikka- ja toimistokeskuksen, joka myös sijoittuu erinomaisten liikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen: Kehä III, Vuosaaren satama, Helsinki-Vantaan lentoasema, Kehärata.
Hyvät yhteydet ovat toiminnassa kaiken perusta, koska Metson venttiiliteknologiakeskus toimii maailmanlaajuisesti.
Honkatalon toimisto on liitoksissa yhteyskäytävän välityksellä tehtaaseen ja niiden ympärillä on erittäin suuri logistiikkakenttä. Ajatellen niin asiakkaiden kuin Metsonkin noin puolen tuhannen toimihenkilön paikoitustarpeita Honkatalon edessä on runsaat paikoitustilat, vieläpä puistomaisessa ympäristössä.
– Honkatalo yhdessä uuden tehtaan kanssa on optimaalinen ratkaisu, jossa tuotekehitys ja tehdas ovat lähellä toisiaan, Packalén tiivistää.
Rakennushanke
Hanke jaettiin kahteen osioon, joissa oli eri urakoitsijat, mutta osa suunnittelijoista samoja. Arkkitehtuurisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto R-H. Laakso Oy pääsuunnittelijana Risto-Heikki Laakso.
Tähän ratkaisuun vaikutti muun muassa se, että urakat olivat varsin erilaiset. Tehdashan on uusirakentamista, jossa hanke alkaa maanrakentamisesta jatkuen uudisrakennushankkeena, siksi urakoiden jakaminen kahdeksi oli välttämätöntä. Ratkaisu antoi mahdollisuuden suorittaa työt tiukan aikataulun ohjaamana.
Honkatalon osalta kyse oli suoraviivaisesta korjausrakentamisesta, jossa rakenteisiin koskettiin mahdollisimman vähän. Talotekniikka uusittiin kokonaan, kun hanke muutoin keskittyi pintojen uusimiseen. Merkittävimmät uudistukset koskivat aulaa, myös toimistokerrosten avotiloja laajennettiin.
Tuotantolaitoksen osalla tilanne on monellakin tavalla toinen. Sponda on asettanut erittäin korkeat ympäristötekniset vaatimukset tehtaan rakentamiselle liittyen sen energiatehokkuuteen.
Uudiskohteessa rakenteiden eristykset vastaavat vuoden 2010 tiukennettuja lämmöneristysmääräyksiä. Energiatehokkuuteen on pyritty myös muiden teknisten ratkaisujen muodossa: lämmöntalteenotto, oviverhopuhaltimet ja energiatehokkaat ikkunat. Automatiikka säätelee näiden lisäksi tuotantolai-toksen valaistusta ja ilmastointia työskentelyaikojen mukaisesti. Rakennuk-sen lämmitysmuodoksi on valittu ympäristöä ja energiaa säästävä kaukolämpö.
Uudiskohteen rakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota myös alueen pohjavesien suojeluun ja tontin hulevesien imeyttämiseen.
– Esimerkiksi tuotannossa syntyvät jätevedet puhdistetaan ennen viemäriin laskemista. Myös työstökoneiden leikkuunesteisiin liuenneet metallit poistetaan, Packalén kertoo.
Jukka Packalénin mielestä tehdas on myös arkkitehtonisesti onnistunut. Massoittelussa arkkitehdit ovatkin onnistuneet hyvin, vaikka tehtaiden ulko-näköä yleensä ohjaa prosessin toiminto. Rakennuksen pintaverhoilun vaihtelevuus ja ikkunoiden liittyminen verhoilupintojen kanssa samaan tasoon antaa jopa hienostuneen vaikutelman.
Fokuksessa sisustusarkkitehtuuri
Honkatalossa sisustusarkkitehtuurilla on ollut merkittävä rooli, koska se tukee yhtiön brandiä.
Sisustusarkkitehdit Monni & Koskivaara modernisoi Honkatalon sisätilan ilmeen. Tehtävään kuului materiaalien ja värien samoin kuin tilojen käytettävyyden määritteleminen sisustusarkkitehtuurin keinoin.
Rakennuksen aula on ilmeeltään raikas ja näyttävä, jopa yllättävä. Valkoinen väri yhdessä Metson mehevän oranssin kanssa luo valoisaa ilmapiiriä. Sisustuksellisesti aula on jopa harvinaisuus Suomessa edustaen kansainvälistä muodonantoa.
– Valkoisen valinta lähti siitä, että suunnittelimme värimaailman, joka auttaa talon käyttäjiä orientoitumaan paikassa. Ratkaisuksi valitsimme kontrastit. Rakennuksen oma tummuus on tietenkin annettua. Aulassa vallitsee valkoisuus ja kerroksissa valkoisen ja tummien sävyjen yhdistelmä yhdessä Metson oranssin värin kanssa. Nämä muodostavat sisustusarkkitehtonisen kokonaisuuden perustan, sisustusarkkitehti Kimmo Koskivaara tiivistää.
Ripaus japanilaisen puutarhan suunnittelun ideologiaa häivyttää tilan määräisen muodon. Pieni istuinryhmä, kuin rannan kivet kaislikossa, antaa uskomattoman rauhaisan ja tyylikkään lisän plastisluontoiselle kokonaisuudelle.
Aulan vastaanoton tiski on keskeinen elementti. Sen muoto ohjaa ihmisiä eteenpäin joko istuinryhmille, ylös aulaan tai kohti ruokatiloja ja tehdasta. Tiski on suunniteltu siten, että aulapalvelun henkilökunnalla istuessaan on katsekontakti aulaan saapuviin. Tiski on kaaren muotoinen ja valkoinen ja sen etuosassa on valoa läpi kuultava pintaosio, Metson logo.
– Tiski on ikään kuin painoton, ilmassa leijuva muoto. Se on valmistettu corianista. Materiaalina se on tehtäväänsä erinomainen, koska se voidaan valmistaa CNC-leikatuista mittatarkoista komponenteista ja liimata ne saumattomasti yhdeksi kappaleeksi, sisustusarkkitehti Koskivaara kertoo.
Aulan istuinryhmät on valittu Fritz Hansenin muotomaailmasta. Space-tuolin ovat suunnitelleet nimekkäät Jehs + Laub. Istuimet edustavat ilmeeltään high techiä, tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua ja ovat niin ikään valkoiset rungoltaan. Verhoilu on kangasta, jonka väri on oranssi. Kuhunkin ryhmään kuuluu valkoinen pöytä, joka on Fritz Hansenin Attitude-sarjaa.
Pöydät muodostavat jännitteisen parin istuinryhmien alla olevan suuren tumman maton kanssa. Näin istuinryhmäkokonaisuudesta muodostuu oma saarekkeensa.
Harvoin saa nähdäkseen tämäntyyppistä sisustusta maassamme. Yhtäällä suunnittelijoiden käden jälki on kansainvälistä, kuten Metson toiminta, ja toisaalla design korostaa uutta teknologiaa, luonnonläheisyyttä, puhtautta, kestävää kehitystä. Sisustus todella tulee Metson ilmettä ja tuotemerkkiä.
Aula on osittain kahden kerroksen korkuinen ja korkealla oleva katto kruunaa kokonaisuuden. Se on taustavalaistua Barrisol-kalvoa, jonka asennuksessa ei tarvita monimutkaisia kiinnitysjärjestelmiä. Kalvon irrottaminen huoltoa ajatellen on helppoa, se vain vedetään irti reunaprofiileista ja esimerkiksi lamput vaihdetaan. Lisäksi sillä saadaan toteutettua laajoja virheettömän tasaisia, saumattomia pintoja.
Monni & Koskivaara on hyödyntänyt lasia sisustamisen osana myös kerroksissa, joiden hissiaulojen seinät ovat pintamateriaaliltaan lasiset. Näin valkoisuus seuraa aulasta kerroksiin ja muodostaa talossa kantavan ideakokonaisuuden.
Tyytyväinen loppukäyttäjä
Jukka Packalén on erittäin tyytyväinen lopputulemaan ja toteaa, että vailla loppuun hiottua yhteistyömallia Spondan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken, asia ei olisi näin.
Metson tarpeet on määritelty perusteellisesti suunnittelijoille ja urakoitsijoille ja tämä on onnistunut vain, kun oma väki on osannut tehtävänsä.
– Meillä on ollut harvinainen mahdollisuus suunnitella kaikki puhtaalta pöydältä. Myös se, että olemme kyenneet sitouttamaan kaikki osapuolet kokonaisuuteen, on osa onnistumisen perustan rakentamista. Kriittiseen rooliin nousee Sponda, joka rakennuttajana ja kiinteistön kehittäjänä on kyennyt omassa mallissaan kääntämään käyttäjän tarpeet rakennusteknisiksi ratkaisuiksi, summaa Jukka Packalén.
