40 uudehkossa puusillassa on lahovaurioita
Väylävirasto on tarkastanut 400 puukantista siltaa lahottajasienen varalta. Joka kymmenennessä havaittiin lahovaurioita. Vaurion selittäjänä näyttäisi olevan aiempaa ympäristöystävällisempi kylläste.
Pari vuotta sitten havaittiin, että puunkantisten tie- sekä kävelyn ja pyöräilyn siltojen kansissa esiintyy lahottajasienikasvustoja ja niiden aiheuttamia vaurioita. Lahottajasieni vaivaa uudempia puusiltoja, joissa käytetyn puun kylläste on säännösten mukaisesti aiempaa ympäristöystävällisempää.
– Vaurioituneiden siltojen määrä eli noin 40 kappaletta vastaa sitä, mitä ennakoimme. Seuraavaksi käynnistyy korjausurakka, kun lahonneita puukansia korjataan, kertoo taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä. Lahottajasieni lyhentää merkittävästi siltojen elinkaarta, kun normaalisti korjausväli on noin 20 vuotta.
Viime vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa on tarkentunut, että puukansia lahottavia sienilajeja on useita. Vauriot ovat pääasiassa kannen tiiviissä puukansirakenteessa, ei sillan kantavissa palkeissa.
Lahottajasieniä esiintyy ympäri Suomen, myös vaurioituneita siltoja on eri puolilla maata. Tarkastukset keskittyivät vuoden 2005 jälkeen rakennettuihin tai uusittuihin siltoihin, sillä kyllästeet muuttuivat samoihin aikoihin. Lukumääräisesti eniten lahottajasientä löytyi vuosina 2005–2010 rakennetuista silloista. Nuorin silta, josta sienihavainto tehtiin, on 4 vuotta vanha.
– Kustannustehokasta, kevyttä ja helposti saatavilla olevaa korvaavaa kansivaihtoehtoa puukannelle ei ole vielä kehitetty. Puutavaran kyllästyshän on tehdyissä tutkimuksissa ollut asianmukainen. Myös käytössä oleva rakenne on edelleen toimiva lujuuden, käytettävyyden ja kunnossapidon näkökulmasta, Äijälä sanoo.
Sen sijaan silloille tehtävissä tarkastuksissa otetaan huomioon tarkemmin sienikasvusto, joka ei välttämättä päällepäin näy.
– Kaikki sillat tarkastetaan säännöllisesti, mutta nyt puukantisissa silloissa osataan kiinnittää paremmin huomiota lahottajasieniin. Tarkastukset ajoitetaan myös loppukesään ja syksyyn, jolloin mahdolliset kasvustot ovat parhaiten näkyvissä, Äijälä kertoo.
