Espoon uusi sairaala
Teksti: Matti Valli Kuvat: Mikael Lindén
Sairaalassa on 4–5 maanpäällistä ja kolme maanalaista kerrosta, joihin on toteutettu pysäköintitilat 1000 autolle. Neliöissä mitaten kokonaisuuden kerrosala on 70 000 neliötä. Sairaalatilan osuus siitä on 40 000 ja pysäköinnin 30 000 neliötä. Julkisivut on tehty sandwich-elementeistä. Välipohjat on valettu massiivibetonista. Ontelolaattoja ei haluttu käyttää, koska tietyissä olosuhteissa ne voivat tarjota kasvualustan bakteereille.
Kiinteistö luovutettiin tilaajalle kesäkuussa 2016. Viimeistely- ja kalustustöiden valmistumisen jälkeen potilaita aletaan ottaa vastaan alkuvuodesta 2017.
Kiinteistö on toteutettu SR-urakkana pääurakoitsija Lujatalo Oy:n johdolla, ja johtamisvastuuseen on kuulunut myös suunnittelutyön johtaminen. Suunnittelijoiden haasteena ovat olleet rakennuksen suuret mittasuhteet ja maanalainen autotalli sekä ylipäätään sairaalatoimintaan liittyvät tekniset ratkaisut.
Työläs yksityiskohta oli rakennukseen toteutettu allasosasto, ainakin kosteuden- ja olosuhteiden hallinnan kannalta. Kuntoutussairaala ei kuitenkaan ole niin sanottu ”kuuma” sairaala, joten sinne ei toteutettu taloteknisesti kaikkein haastavimpia leikkaussaleja, eristyshuoneita tai paineistettuja puhdastiloja.
Potilailla ulkonäkymät
Sairaalan pääsuunnittelija arkkitehti Kari Palaste VPL Arkkitehdit Oy:stä sanoo, että sairaalan perushahmoon on vaikuttanut oleellisesti potilashuoneiden vaatima ikkunapinta-ala. Jokaiseen 270 potilashuoneeseen toteutettu ulkonäkymä edellyttää paljon julkisivupintaa. Se on saavutettu rakennuksen sakaramaisella muodolla. Nopean suunnitteluaikataulun takia arkkitehtisuunnittelu tehtiin yhteistyössä Arkkitehdit Tommila Oy:n ja Arkkitehdit Martikainen Oy:n kanssa. Kiinteistö täyttää hyvin tilaajan kilpailuehdotuksessa asettamat vaatimukset.
– Luontevasti ympäristöönsä sopeutuva kokonaisuus on toiminnallisesti ja esteettisesti korkeatasoinen, ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä. Sairaalan fyysinen rakenne tukee asiakkaan orientoitumista etenkin sisätiloissa. Näkymillä ulos, luonnonvalolla, valaistuksella, väreillä ja materiaaleilla vahvistetaan viestiä tilojen käyttötarkoituksesta, Palaste kuvaa.
SR-urakoitsija hyötyi kokemuksestaan
Hankkeen SR-urakoitsijana toimineelle Lujatalolle Espoon sairaala oli ihannekohde. Aluejohtaja Heimo Hantula sanoo, että hankkeen aikana ja jo sen kilpailutusvaiheessa yhtiö pystyi hyödyntämään matkan varrella kertynyttä sairaalarakentamisen kokemusta.
– Olemme olleet mukana muun muassa Meilahden sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan rakennushankkeissa, joten sairaalarakentamisen vaatimukset ovat meillä selkärangassa. Tämänkaltaisissa hankkeissa suunnittelijat ovat pääroolissa, vaikka SR-urakan periaatteiden mukaan suunnittelun ohjaus kuuluukin urakoitsijalle. Espoossa koolla oli sama joukkue, joka vastasi muun muassa TAYS:n Radiussairaalan suunnittelusta, Hantula sanoo.
Tilaaja painotti kokemusta toteuttajajoukkuetta valittaessa. Hantulan mukaan vaativissa rakennushankkeissa rakentajan ja rakennuttajan osaaminen tulee olla tasapainossa, jotta balanssi säilyy.
– Tämänkaltaisiin suuriin hankkeisiin allianssityyppinen hanke voisi soveltua hyvin, ja miksei SR-urakkakin, kunhan kaikki ymmärtävät urakkamuodon sisällön.
Monimutkaista tekniikkaa
Espoon uuden sairaalan talotekniikkasuunnittelusta on vastannut Sakari Sipola Wise Group Finland Oy:stä. Hänelle sairaala näyttäytyy pitkälle hiottuna taloteknisenä järjestelmänä, jonka ympärille arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat ovat luoneet rakenteelliset puitteet.
– Pää- ja talotekniikkasuunnittelun osalta sairaalat ovat oma maailmansa. Määräykset, tekniset järjestelmät ja niiden yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi on erikoisosaamista. Rakenteissa voi olla jotakin samaa kuin muissakin rakennuksissa, mutta useimmat tekniset järjestelmät täytyy suunnitella sairaalarakentamiseen soveltuvaksi eri tavalla kuin tavanomaisissa kohteissa, Sipola toteaa.
Modernissa sairaalassa potilasturvallisuus korostuu. On paloilmaisimia, sammutusjärjestelmiä, henkilökutsuja ja päällekarkauksen estojärjestelmiä.
– On mietittävä huonokuntoisten potilaiden evakuoinnin toteuttamista mahdollisen tulipalon tai vastaavan aikana. Rakennuksen osastointi on suunniteltu estämään mahdollisten tulipalojen leviämistä, jotta hätätilanteessa evakuoitavien potilaiden määrä pysyisi pienenä, Sipola kertoo.
Ilmanvaihto on jaettu pieniin ilmanvaihtovyöhykkeisiin. Mikäli joku osasto kontaminoituu, niin se eristetään paineistamalla muista osastoista, jotka jatkavat toimintaansa normaalisti puhdistusmenettelyn aikana.
– Takavuosina yhdellä ilmanvaihtokoneella saatettiin palvella kokonaista sairaalaa ja kontaminoituneen osaston erottaminen muista tiloista oli vaikeata. Nyttemmin osastoinneista on tarkat ohjeet, Sipola kertoo.
Huoneet ovat kaikki yhden hengen huoneita, mikä omalta osaltaan estää tautien leviämistä. Jokaisessa huoneessa on pelkkään käsienpesuun suunniteltu elektronisella hanalla varustettu allas.
Hoikka runko
Arkkitehti Kari Palaste kertoo, että kuntoutussairaalassa suunnittelun tavoitteet toiminnan luonteen takia ovat jonkin verran erilaisia kuin ns. kuumassa sairaalassa. Tämä määrittää niin sisä- kuin ulkotilojenkin arkkitehtuuria.
– Runsaasti toimenpideosastoja sisältävissä sairaaloissa rakennusten rungot ovat tavallisesti syviä, sillä esimerkiksi leikkaussaleja, kuvantamistiloja ja niiden aputiloja voi olla keskellä runkoakin. Kuntoutussairaaloissa luonnonvaloa halutaan miltei joka paikkaan – siksi rakennuksen rungosta tehdään yleensä hoikka, Palaste kuvaa.
Sisätilojen arkkitehtuurille on ominaista polveilevat käytävä- ja aulanäkymät. Aula- ja käytävätiloja voidaan hyödyntää omaehtoisen ja ohjatun kuntoutuksen tiloina erilaisine kuntoutuslaitteineen.
Sisätilojen arkkitehtuuria muokkaa myös varsin korkea tilamitoitus, sillä monimutkaistunut talo- ja tietotekniikka vaatiikin runsaasti teknisiä varauksia.
Paneelit katolla
Talotekniikkasuunnittelija Sakari Sipola kertoo, että energialaskelmat on tehty simulointimallilla. Lujatalolla on kohteesta kymmenen vuoden energiavastuu ja laskennallisen energiankulutuksen on pysyttävä lasketuissa rajoissa. Kiinteistöjen keskinäisissä vertailuissa käytettävä E-luku on Espoon sairaalan osalta 326 kWh/(m2 a).
– Vesikatto on katettu aurinkopaneeleilla, joiden arvioitu keskimääräinen vuosituotto on 135 000 kilowattituntia. Jäähdytysjärjestelmän tuottama lauhde-energia pumpataan Fortumin kaukolämpöverkkoon kaupunkilaisten hyödynnettäväksi. Talvikautena omaa jäähdytysenergiaa tuotetaan vapaajäähdytyksellä suoraan ilmasta, Sipola kuvaa.
Sairaalassa on mittavat jätteen ja pyykin kuljetusjärjestelmät. Halkaisijoiltaan 500-millimetriset jätteen siirtoputkistot kuljettavat jätteet jätekontteihin, jossa ne puristetaan kasaan. Kontin täyttymisestä lähtee viesti kuljetusyhtiölle. Jätteiden sisäkuljetus on automatisoitu kokonaan. Pyykit kulkeutuvat vastaavanlaisessa pyykkiputkistossa pyykkikylmiöön, jossa ne automaattisesti rullakoidaan ja kuljetetaan pestäväksi.
Minimoitu suunnitteluaika
Sairaalarakentamisessakin suunnitteluaika pyritään minimoimaan. Toteutuspäätöksen tai urakkasopimuksen jälkeen lasketaan usein nopein aika, jonka puitteissa hanke pystytään totuttamaan. Espoon sairaalan osalta suunnittelu- ja toteutusaika oli todella nopea.
– Urakka-ajaksi sairaalan toteutussuunnittelu mukaan lukien oli määritelty kilpailuohjelmassa 31 kuukautta eli 2,5 vuotta urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. Toteutussuunnittelua ehdittiin tehdä vain noin kaksi kuukautta ennen maanrakennustöiden aloittamista, Kari Palaste kuvaa.
SR-urakkaa koskevassa arkkitehtikilpailussa pisteitä annettiin sekä suunnitelman laadusta että kokonaisuuden hinnasta. Espoon näkemys kohteen rakentamisen hinnasta oli 120–125 miljoonaa euroa, ja tässä kustannusraamissa oli kilpailuvaiheessa pysytty. Nopeissa hankkeissa toteutukseen kuuluu kuitenkin paljon lisä- ja muutostöitä, joista myös tässä hankkeessa on aiheutunut lisäkustannuksia.
– Laatuarviointia varten tilaaja oli kilpailuasiakirjoihin määritellyt suunnittelun laatutavoitteet sekä tilakortit, joissa oli kuvaus kunkin tilan toiminnallisista vaatimuksista sekä määritteitä toivotusta tilakohtaisesta laatutasosta kalustukselle, laitteistoille, materiaaleille ja rakennuksen lähiympäristölle.
Kilpailu- ja toteutussuunnitteluvaiheessa suunnittelijoiden yhteistyö oli hyvin läheistä. Turhaa suunnittelutyötä pyrittiin välttämään, koska suunnitelmien haluttiin olevan toteutuskelpoisia lähes saman tien. Suunnittelu alkoi loppukesällä 2013 ja joulukuussa 2013 saatiin rakennuslupa.
– Kireän toteutusaikataulun takia esimerkiksi sairaalan pääasialliseksi julkisivu- ja ulkoseinäratkaisuksi valittiin SR-urakoitsijan toimesta sandwich-elementit. Useassa rakentamisvaiheessa työmaalla tehtyinä julkisivujen monikerroksiset kuorirakenteet olisivat laajemmin käytettyinä olleet aikataulullisesti mahdottomia.
Suunnittele ja rakenna
Sakari Sipolan mukaan SR-urakkamuoto nopeuttaa projektia, mutta vaatii sitoutumista, koska tehtyjä ja toteutettuja päätöksiä ei voi enää perua. Espoossa rakentamisaika puristettiin kolmeen vuoteen. Perinteisellä urakkamuodolla kohdetta olisi rakennettu kaksi kertaa pitempi aika.
– Kilpailu-urakassa näin ison kohteen suunnittelu kestää parisen vuotta. Kilpailutus eli urakoitsijan etsiminen on puolestaan puolen vuoden projekti, ja jos asioita riitautetaan, kilpailutus venyy ehkä vuodeksi. Tuossa vaiheessa kolme vuotta on kulunut, eikä mitään ole tapahtunut, Sipola kuvaa.
– SR-toteutusmuodossa kokonaisvastuu siirretään rakentajalle, ja käytössä olevaa aikaa voidaan hyödyntää tekemällä päällekkäisiä töitä. Louhinta- ja suunnittelutöitä voidaan tehdä samaan aikaan. Pohjaa valettaessa pohjaviemäreiden täytyy olla suunniteltuna, mutta vesikatolle sijoitettavia konehuoneita tai ilmanvaihtokoneita ei tarvita.
– SR-malliin sisältyy toki ongelmiakin. Lopullisen kokonaissuunnitelman puuttuessa talotekniikkasuunnittelijat joutuvat tekemään arvioita ja varauksia työmaalla toteutettavien tekniikoiden laajuudesta, jolloin suunnitelmista tehdään varmuuden vuoksi hiukan ylimitoitettuja, Sipola pohtii.