Valo Hotel & Work hotellihuone on työhuone
Valo Hotel & Work syntyi perustajiensa omakohtaisesta tarpeesta. Hankkeen taustalla olevan SSA Group -konsernin perustajaosakas Tommi Saari matkusti usein Oulusta Helsinkiin ja vaihtoi päiväksi hotellista ulkopuolisiin toimistotiloihin. Siitä syntyi ajatus: miksi toimisto ja hotelli eivät voisi olla samassa rakennuksessa, hankkeen rakennuttajana toimineen SSA Hotelsin toimitusjohtaja Jussi Paakinaho kertoo.
Hankkeen konseptikehitys, rakennuttaminen, rakentaminen ja operointi ovat samassa konsernissa, mikä on harvinaista. Lisäksi tytäryhtiö SSA Digi Oy on kehittänyt Valo-sovelluksen hankkeen palvelukonseptia varten.
– Konseptikehitys on ollut mittava työ tässä hankkeessa. Urakkahankemallimme oli erittäin joustava: laskutustyönä teimme työt emoyhtiölle ja hoidimme kilpailutukset. Aika tarkasti päästiin alkuperäiseen budjettiin, tosin laatutason nostaminen hankkeen aikana nosti joiltakin osin kustannuksia, rakennusurakoitsijana toimineen SSA Project Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kilpeläinen kertoo.
Aina käytössä
Ajat ovat tällä hetkellä kovia hotellinomistajille. Paakinaho uskoo kuitenkin, että uudella konseptilla selvitään vallitsevassa uudessa normaalissakin. Kehittämistyössä on ollut monia kierroksia ja monia optimointeja, ja idea on jalostunut matkan varrella.
– Pidemmällä aikavälillä tällä konseptilla pärjää huomattavasti paremmin kuin tavallisella hotellikonseptilla. Tavoitteena on rakentaa Valo Hotel & Workista kansallinen ja kansainvälinen skaalautuva konsepti jossakin vaiheessa. Aikaikkunaa ei näissä poikkeusoloissa pysty kuitenkaan tarkasti sanomaan, Paakinaho toteaa.
Hotellin ja toimiston yhdistämisellä rakennuksen käyttöastetta saadaan korotettua huomattavasti ja samalla säästetään luonnonvaroja sekä vähennetään hiilidioksidipäästöjä.
– Tämä on rakennuksena ekoteko, koska kiinteistö on aina käytössä. Molemmat palvelukärjet ovat todella tärkeitä, ja ne tukevat toisiansa. Meillä on toimitilat hotellitason palveluilla, Paakinaho sanoo.
Pelkkiä työtila-asiakkaita on tällä hetkellä yli sata. Heillä ei ole omaa kiinteätä huonetta, vaan Work-työtilojen puolelta voi vapaasti valita, minne sijoittuu. Jokainen Valon hotellihuone voidaan muuttaa työhuoneeksi, joten valittavissa on yli 400 työhuonetta.
Hotellihuoneen tai sen kymmenesosan voi myös ostaa sijoituskohteena. Rakennuttaja-operaattorin mukaan yli 300 hotellihuonetta on myyty. Pienimmän noin 12-neliöisen huoneen lähtöhinta on noin 180 000 euroa.
Huoneiden koot vaihtelevat 12:sta 29 neliöön.
Itsetehdyt kylpyhuonemoduulit
Hotellikäytössä huoneet ovat normaalin hotellihuoneen näköisiä. Niiden salaisuus on muunneltavissa sängyissä. Sängyn voi nostaa ylös, jolloin se uppoaa seinään. Sängyn alta paljastuu joko auki käännettävä työpöytä tai sohva. Huoneissa on myös tussitaulut, ergonomiset työtuolit tai nojatuolit ja läppäripöydät huonetyypistä riippuen.
– Sänkyihin on panostettu, samoin ilmanvaihtoon ja äänieristykseen. Myös väliseinärakenteisiin on kiinnitetty huomiota. Seiniä ei ole esimerkiksi puhkottu pistorasioilla, mikä parantaa äänieristystä, sisustusarkkitehti Minna Hurme kertoo.
Kylpyhuoneet ovat konseptilähtöisesti pieniä. Huoneneliöitä ei haluttu tuhlata kylpyhuoneisiin, vaan käyttää ne tehokkaasti itse huoneisiin.
– Etsimme tähän kylpyhuonemoduulitoimittajaa, mutta emme löytäneet sopivaa, joten perustimme oman kylpyhuonetehtaan Kivistöön. Siellä on tehty kaikki hotellihuoneiden kylpyhuoneet. Minna Hurme suunnitteli niihin laadukkaat materiaalit, Kilpeläinen sanoo.
– Huoneistojen väliseinät tehtiin valmiiksi mukaan moduuliin, joten työmaarakentamista poistui aika paljon. Kaikki kylpyhuoneissa ja itse huoneissa on suunniteltu mahdollisimman kestäviksi ja huoltovälit mahdollisimman pitkiksi. Tehtaalla on alettu saman tien valmistaa kylpyhuonemoduuleita myös asuntokohteisiimme, Jorma Kilpeläinen kertoo.
Laaja valopiha
Kahden rakennussiiven väliin jäävä, korkealla lasiseinällä ja lasikatolla katettu laaja valopiha on keskeinen rakennusten sisäkokonaisuutta hallitseva elementti.
– Kaavassa valopiha on katettua sisäpihaa ja tavallaan puolijulkista tilaa. Sen läpi menee kaikille avoin kulkuväylä, kohteen pääsuunnittelijana toiminut Mikko Siltanen Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy:stä kertoo.
Valopiha on osa sisääntuloaulaa; valopihan avaraa ja leveää portaikkoa voi käyttää tapahtumatilana. Portaikon pöytätasoja voi käyttää myös työpöytinä. Portaikon päällä olevalla näköalatasanteella on avotyötiloja ja rento Work Lounge. Lisäksi käyttäjille on tarjolla hiljaista tilaa ja erilaisia neuvottelu- ja kokoustiloja. Sisääntulokerroksessa on kaksi ravintolaa. Kahvitori toimii kokousvieraiden tarjoilupisteenä.
– Kaikki tilat toimivat lähtökohtaisesti useammassa käyttötarkoituksessa. Valopiha esimerkiksi on hotellin vastaanotto, kahvila, aamiaistilojen paisuntatila sekä istahtamis- ja kohtaamispaikka. Valopiha on myös kohtaamisalusta toimistoasiakkaille ja heidän asiakkailleen, eli se on tavallaan törmäytyspinta kohtaamisille, Minna Hurme kertoo. Hän on ollut vahvasti mukana myös Hotel & Work -konseptisuunnittelussa.
Vaativia rakenteita
– Kolmesta lohkosta koostuvan rakennuksen julkisivuissa on Mannerheimintien puolella sandwich-betoniseinän päällä perforoitu alumiiniverhous ja Nauvontien puolella rapattua pintaa. Sisäpihalla on korkea lasiseinä ja sisäänkäynnissä on puuta, Siltanen kertoo.
Kahdessa maanalaisessa kerroksessa on paikallavaletut ja jälkijännitetyt pilari-palkki-runkorakenteet ja maanpaineseinät. Alempi pohja on vesitiivis ja ylemmän kellarikerroksen katto on myös jälkijännitetty. Ensimmäisessä kerroksessa on valtaosin betonipilarit kantavina ja rakennus on jäykistetty porrashuoneella ja jäykistävillä seinillä.
Ensimmäisestä kerroksesta ylöspäin lähdetään kantavilla seinillä. Kantavien seinien ansiosta hotellikerroksissa ei ole pilareita tiellä, vaan huonetilat on voitu suunnitella vapaammin.
Valopihan lasikatossa on parhaimmillaan 30 metrin jännevälit teräsristikkorakenteessa, eli se oli rakenteellisesti haastava paikka.
– Lasikattoon liittyy noin 20 metriä korkea lasiseinä, jonka leveys on noin 30 metriä. Se on ripustettu yläreunasta erillisestä ristikosta. Rakenteellisesti seinän lasittaminen tapahtui niin, että ristikko esijännitettiin, eli kalliosta haettiin vastapaino, jota löysättiin vähitellen, kun lasien paino kasvoi. Ilman esijännitystä lasien paino olisi taipuman takia särkenyt lasit. Esijännityksellä rakenteen muoto saatiin oikeaksi painoa vasten, rakennesuunnittelusta vastannut Pauli Oksman Insinööritoimisto SRT Oy:stä kertoo.
– Etelän puoleisen sisäänkäynnin päällä oli myös haasteellinen kuuden metrin uloke, jonka päällä on hotellihuoneita. Samoin lastauslaiturin puolella olevat rakenteet olivat haastavia, koska nekin olivat tavallaan tyhjän päällä ja lastauslaiturin päällä on kuusi kerrosta hotellihuoneita. Molemmissa paikoissa tukeminen ja suunnittelu olivat tosi vaativia, Oksman sanoo.
Maa- ja kaukolämmön hybridi
Hotellin ylimmässä kerroksessa on laaja wellness-alue saunatiloineen ja allasosastoineen.
– Sauna-alue tavoittelee suomalaista saunakokemusta. Ulkona olevan hirsisaunan ympärillä ei ole katosta päällä, vaan on pyritty hakemaan vähän rantasaunakokemusta avoimen kylmäaltaan ja suuren, lämpimän ulkoporealtaan kautta, Hurme kertoo.
Ulkoaltaiden lisäksi tarjolla on sisätiloissa rentoutumisallas ja oleskelutila baareineen. Seitsemännessä kerroksessa on oma kuntosali.
– Allasosastojen vedet saavat lämpönsä 400 metriä syvistä maalämpökaivoista, joita tontille porattiin 11 kappaletta. Ensisijaisesti maalämpöä käytetään hotellin lattialämmityksiin sekä talviaikana piha-alueiden sulassapitolämmityksiin. Maakylmää käytetään huoneiden jäähdytykseen kesäaikana. Rakennuksessa on myös Helenin kaukolämpö ja kaukojäähdytys, jotka täydentävät maalämpöä tarvittavilta osin, kohteen rakennusurakan projektipäällikkönä toiminut Hannu Riikola SSA Project Oy:stä kertoo.
Hotellin lämmitys ja jäähdytys tapahtuvat vesikiertoisella järjestelmällä katossa olevilla säteilijäpaneeleilla.
– Tällä ratkaisulla on saatu aikaan vedoton ja nopeasti lämpötilan vaihteluihin reagoiva energiatehokas lämmönjako. Yleisissä tiloissa lämmitys toteutetaan lattialämmityksellä ja osa tiloista on varustettu puhallinkonvektoreilla. Hotellihuoneisiin on suunniteltu energiatehokas huonesäätöjärjestelmä, jonka avulla voidaan säätää ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmaa huonekohtaisesti. Se mahdollistaa ilmanvaihtokoneiden optimaalisen käytön hotellin eri käyttöasteiden mukaisesti, Riikola sanoo.
Valo Hotel & Work on saanut majoitusalan Green Key -ympäristösertifikaatin.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
