Työnantaja hyötyy työntekijän verkostoitumisesta
Matti Laukkarisen Jyväskylän yliopistolle tekemä kandidaatin tutkielma käsitteli rakentamisen alan pk-yritysten rekrytointiprosesseja. Hän halusi selvittää, millaisia rekrytointikäytäntöjä rakentamisen alan pk-yritykset suosivat ja miksi. Tutkimuksen edetessä huomio kiinnittyi sosiaalisten verkostojen rooliin.
Kävi ilmi, että verrattuna työvoimatoimiston palveluihin, työpaikkailmoitteluun tai rekrytointitoimeksiantoihin, sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuva epämuodollinen rekrytointi on mielekkäin tapa rekrytoida rakennusteollisuuden alalla.
Pätevien työntekijöiden tavoittaminen on jopa kasvun estävä haaste
Aiemmin LVI-suunnittelijana toiminut Laukkarinen haastatteli työssään rakennusliikkeiden toimihenkilöitä. Toimintaympäristö on kuitenkin sama suunnittelussa ja urakoinnissa. ”LVI-suunnittelijana tein töitä pienemmissä suunnittelutoimistoissa ja huomasin, että erityisesti tällaisille pienille yrityksille rekrytointi oli haaste”, Laukkarinen kertoo.
Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Tiina Strand tunnistaa tilanteen. ”Toki uuden henkilön palkkaaminen on suuri kustannus minkä tahansa alan pk-yritykselle. Erityisesti suunnittelua ja LVI-alaa kuitenkin leimaa jo pitkään jatkunut pula pätevistä LVI-insinööreistä”.
Laukkarisen tutkimuksessa kaikki haastatellut kokivat, että kyvykkäin henkilöstö oli useimmiten jatkuvasti työllistettyä. Erään haastatellun mukaan toimihenkilöiden heikko saatavuus oli jopa päällimmäisin este yrityksen kasvupyrkimyksille.
Työnantajan kannattaa tukea työntekijänsä verkostoitumista
Tutkimuksessa haastatellut henkilöt kokivat sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvan epämuodollisen rekrytoinnin mielekkäimmäksi, sillä se koettiin helpoimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi tavoittaa pätevin henkilöstö. Osa oli myös rekrytoinut henkilöitä, joista he olivat saaneet omalta sosiaaliselta verkostoltaan vinkkejä.
”Sosiaalisen pääoman tutkimukset ovat jo aiemmin osoittaneet, että verkostoituminen on hyödyllistä. Oman ammatillisen järjestön kautta kuulee alan kehityksestä nopeammin, saa vinkkejä piilotyöpaikoista ja tietenkin tutustumisen myötä saa myös suosittelijoita osaamiselleen”, Strand toteaa.
Sosiaalisia verkostoja syntyy luontevasti ammatillisten järjestöjen kautta. Strand kannustaa työnantajia tukemaan työntekijöidensä verkostoitumista alan eri yhdistyksissä ja yhteisissä hankkeissa. ”Se hyödyttää kaikkia osapuolia”, hän sanoo.
