Turun Seurahuone on taas klassisen tyylikäs ja ylellinen
Historiallisesti arvokas Turun Seurahuone on kokenut täydellisen peruskorjauksen. Kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva hotelli henkii jälleen klassista komeutta. Uudistunutta Seurahuonetta voi hyvällä syyllä kutsua Turun hotellikentän kruununjalokiveksi.
Humalistonkadun puoleinen viisikerroksinen rakennus on alun perin tehty hotelliksi. Eerikinkadulle avautuva rakennuksen siipi on aikoinaan suunniteltu asuintaloksi, mutta ravintola- ja hotellitoimi syrjäytti jo 1930-luvulla osan Eerikinkadun siiven huoneistoista. Vuosikymmenien kuluessa asuinsiipi on otettu kokonaan hotellikäyttöön.
Seurahuoneen omistaa Turun Osuuskauppa. Kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä TOK:sta kertoo peruskorjauksen tulleen ajankohtaiseksi, kun rakennuksen talotekniikka ja tietyt rakennusosat alkoivat olla elinkaarensa päässä. Hotelli kaipasi muutoinkin uudistamista, sillä edellinen iso remontti oli tehty 1980-luvulla.
Hotellin peruskorjauksen suunnittelu alkoi vuonna 2016 ja toteutusvaiheeseen päästiin vuoden 2017 syyskuussa.
– Tavoitteena oli tehdä Seurahuoneesta Turun hienoin hotelli ja tässä onnistuttiin. Hotellivieraalle halutaan tarjota tänä päivänä elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta. Näitä uudistuneessa hotellissa on runsaasti yksityiskohtia myöten, Heikkilä toteaa.
Puolitoista vuotta kestäneen remontin jälkeen hotellista tuli Solo Sokos Hotel Turun Seurahuone. Viimeistä piirtoa myöten uudistunut hotelli avasi ovensa tämän vuoden huhtikuussa.
Hotellissa on 140 huonetta, mikä on yhdeksän enemmän kuin aikaisemmin. Remontin kustannukset olivat noin 20 miljoonaa euroa. Hotellirakennuksen pinta-ala on 6616 neliömetriä.
Talon luonne esiin
Turun Seurahuoneen peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi turkulainen ARK Takala Oy.
– Lähestymistapamme oli palauttaa Turun ruutukaava-alueella sijaitsevan rakennuksen henki sellaiseksi kuin Ahonen ja Bryggman olivat sen 20-luvulla suunnitelleet. Saamme olla ikään kuin samassa ketjussa heidän kanssaan, mikä teki projektista kunniakkaan ja arvokkaan, pääsuunnittelija Timo Korhonen ja projektiarkkitehti Liisa Säde toteavat.
Turun Seurahuone on suojeltu maakuntakaavassa. Arkkitehdit kävivätkin tiivistä vuoropuhelua Turun museokeskuksen ja kaupunkikuva-arkkitehdin kanssa. Yhteistyö oli Timo Korhosen mukaan sujuvaa, ja suunnitelmaehdotuksiin suhtauduttiin myönteisesti.
– Seurahuoneen julkisivu palautettiin lähelle alkuperäistä asuaan. Yksi isoimmista muutoksista oli pääsisäänkäynnin siirtäminen Eerikinkadulta Humalistonkadun puolelle, jossa se on alkujaan ollut, Korhonen kertoo.
Uudessa sisäänkäyntikatoksessa on loistokkuutta, jota valaistus korostaa. Sisäänkäynnin molemmin puolin ovat ruutuelementit ja niissä on heraldiikkaan viittaava lilja. Tämä toistuu myös muualla hotellin julkisivussa ja sisätiloissa.
Antti Heikkilä kertoo, että liljaelementti on Turun Seurahuoneelle suunniteltu symboli. Liljan lisäksi siinä voi nähdä Turun linnan silhuetin.
Julkisivussa tapahtui paljon myös Eerikinkadun puolella. Muuriosa palautettiin 1980-luvun remontin jäljiltä alkuperäiseen malliin.
– Muuriin rapattiin 1920-luvun mittasuhteiden mukainen harkkokuvio. Toinen merkittävä muutos on yläosassa kulkeva ikkunanauha. Muurin katolla oli aikaisemmin viistot kattoikkunat, mutta ne olivat huonossa kunnossa eikä niitä haluttu säilyttää, Korhonen kertoo.
Muutoksena entiseen verrattuna muuriin tehtiin korkeat ja kapeat ampuma-aukkoikkunat, joista avautuu ravintolasalista näkymä katutasolle.
Vähäeleistä koristeellisuutta
– Julkisivuissa on pohjoismaisen 1920-luvun klassismin vähäeleisyyttä. Koristeluakin on jonkin verran, kuten hotellipäädyn ja muuriseinän medaljongit sekä räystään punavalkoinen raidoitus. Eerikinkadun päädyn sommittelussa voi nähdä myös art decon egyptiläisiä viitteitä, Liisa Säde kertoo.
Hotellin julkisivu kunnostettiin ja rapattiin uudelleen. Yhdeksän vuosikymmentä vanha rappaus oli kestänyt näihin päiviin saakka, tosin sisäpihan puolella sitä oli jouduttu vuosien mittaan korjaamaan.
Seurahuoneen uusi värimaailma noudattelee 1920-luvun henkeä. Väreinä on terrakotan ja sienanpunaisen sävyjä.
Julkisivun valaistus nostaa esiin rakennuksen piirteitä ja antaa valoa myös ympäristöön. Valaistuksen yksityiskohdista Liisa Säde mainitsee julkisivun pyöreät valaisimet.
– Eräässä vanhassa piirustuksessa oli katutason liikkeiden ovien yläpuolelle sijoitettu seinävalaisimet pyöreisiin medaljonkikenttiin, jotka olivat jääneet alun perin toteuttamatta. Nyt ne otettiin mukaan ja reunapro fiili tehtiin muurin koristeaiheiden tapaan.
Puuikkunat kadun puolelle
Turun Seurahuoneen kaikki ovet ja ikkunat uusittiin.
– Suurimmat haasteet tulivat vastaan katutason metallirakenteisissa, isoissa kaari-ikkunoissa. Osaavan pro fiilitoimittajan ansiosta ne saatiin tehtyä lämpökatkaistulla pro fiililla, mikä on huomattava parannus entiseen verrattuna, Timo Korhonen kertoo.
Katutason ikkunoiden välissä olleiden ovien paikoille asennettiin samankokoiset ikkunat. Ovet olivat jäänteitä ajoilta, jolloin katutasossa oli liiketiloja.
Huonekerroksiin asennettiin katujulkisivuille puuikkunat. Niiden ruutujako on palautettu alkuperäisen mallin mukaiseksi. Sisäpihalle toteutettiin puualumiini-ikkunat. Ikkunoiden uudet markiisit toimivat automatiikalla.
Humalistonkadun suuntaisen rakennusosan peltikatto uusittiin. Katolle rakennettiin myös kaksi uutta kaaveli-ikkunaa eli kattolyhtyä, kun ullakkokerroksessa olleet saunatilat muutettiin hotellihuoneiksi. Toisesta sviitistä näkyy Tuomiokirkon ja toisesta Martinkirkon torni.
Eerikinkadun puoleiseen siipeen asennetut uudet ilmanvaihtokoneet tarvitsivat enemmän tilaa kuin vanhat koneet, minkä vuoksi kattoa jouduttiin korottamaan sisäpihan puolella.
Maalaamattomat sinkinharmaat peltikatot maalattiin mustaksi.
Hieno mutta haastava
Turun Seurahuoneen peruskorjauksen pääurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Tulosyksikön johtaja Vesa Hintukainen toteaa, että oli kunnia-asia olla mukana toteuttamassa hanketta.
Kalliolla sijaitseva tiilirunkoinen talo on ryhdikäs, joten perustuksiin ei tarvinnut kajota. Muuten talossa uusittiin pääosin kaikki runkoa ja välipohjia lukuun ottamatta.
– Jo remonttiin lähdettäessä oli tiedossa, että kyseessä on haastava rakennus. Sitä se myös oli niin pysty- kuin vaakasuunnassakin, joten suunnitelmia jouduttiin tarkentamaan matkan varrella.
Remontin aikana eteen tulleista yllätyksistä Hintukainen mainitsee Humalistonkadun puoleisen vesikaton, jonka kunto oli niin huono, että se piti uusia kokonaan.
Turun Seurahuoneen peruskorjauksen rakenne- ja LVIAS-suunnittelijana toimi Sitowise Oy. Rakennesuunnittelija Lauri Aantaa toteaa, että kohteesta ei juuri ollut saatavilla lähtötietoja lukuun ottamatta 1920-luvun käsintehtyjä piirustuksia ja Sitowisen toteuttamaa kuntotutkimusta.
– Tämän aikakauden talojen suunnittelulle onkin ominaista, että ennen purkamista ei tiedetä tarkkaan, mitä aikoinaan on tehty. Vasta rakenteita avattaessa selvisi muun muassa välipohjien paksuus.
Kantavat rakenteet olivat Aantaan mukaan hyväkuntoisia.
– Muuratut tiiliseinät ja välipohjien betoniset alalaattapalkistot ovat kestäneet hyvin aikaa.
Kyseessä oli iso ja monimuotoinen projekti, joten Aantaan mielestä hyvä, että Sitowise hoiti myös ilmanvaihto-, sähkö-, akustiikka- ja palosuunnittelun. Muun muassa välipohjien ääneneristystä ja paloteknisiä ominaisuuksia parannettiin.
Erityisen haastavaksi hän mainitsee reittien löytämisen talotekniikalle. Toisaalta tilannetta helpotti, että taloon oli jo aikoinaan asennettu koneellinen ilmanvaihto.
– Rakennuksen kerroskorkeudet ovat matalat, seinät mutkittelevat ja kantavia pilareita on paljon. Kaikki saatiin kuitenkin mahdutettua onnistuneesti paikoilleen, kiinteistöpäällikkö Antti Heikkilä sanoo.
Ilmastointi, lämmitys, jäähdytys ja valaistus edustavat nykyajan tekniikkaa.
– Huoneissa on kattosäteilylämmitys ja -jäähdytys, mikä luo miellyttävät ja tasaiset olosuhteet. Myös äänimaailma on hiljainen, kun puhaltimia ei tarvita. Hotellivieraalla on mahdollisuus säätää itse huoneen lämpötilaa ja ohjata valaistusta, jossa on erilaisia vaihtoehtoja, Heikkilä kertoo.
Antti Heikkilä toteaa rakennuksen energiatehokkuuden parantuneen merkittävästi muun muassa uusien ikkunoiden ja valaistuksen sekä talotekniikan uusien koneiden ja automaation ansiosta.
Ravintolat uuteen konseptiin
Hotellin suurimmat tilamuutokset tehtiin vastaanotossa ja ravintoloissa, jotka sijoittuvat ykkös- ja kakkoskerroksiin.
– Ravintoloiden luonne on muuttunut paljon 80-luvulla tehdyn remontin jälkeen. Samoin keittiöiden tarpeet kylmätiloineen ovat toisenlaiset kuin ennen, Antti Heikkilä toteaa.
Hotellin vastaanotto siirrettiin Eerikinkadun puolelta Humalistonkadulle. Se on samaa tilaa sisäänkäyntiaulan, oleskeluryhmien ja Gunnar-ravintolan kanssa. Tämän nimessä on historian siipien havinaa, sillä Turussa on ollut legendaarinen Elli ja Gunnar-tanssiravintola, jonka paikalla on nykyisin TOK:n pääkonttori.
Toisessa kerroksessa on aamiaisravintola, joka sijoittuu Eerikinkadun suuntaisesti. Ravintolasali on myös tilauskäytössä ja se on mahdollista muuttaa lasiseinillä pienemmiksi tiloiksi.
Hotellihuoneet pysyivät pääsääntöisesti entisillä paikoillaan. Huoneita saatiin lisää, kun toisessa kerroksessa olleiden toimistojen tilalle rakennettiin erikoishuoneet. Niin ikään ullakkokerrokseen tehtiin kaksi ykkösluokan huonetta.
Sisäpihakannen alle sijoittuvat konehuoneet sekä sosiaali- ja varastotiloja. Sisäpihalla on uusi terassiravintola, johon on kulku porttikongin kautta myös Humalistonkadun puolelta. Entisen ajoluiskan paikalla ovat portaat.
Turun Seurahuone on läpikäynyt vuosikymmenten aikana monia isompia ja pienempiä remontteja. Rakennuksen sisätiloissa alkuperäisestä on jäljellä enää vanhat porraskäytävät. Seiniä ja alakattoja purettaessa paljastui alkuperäisen ravintolan relie pintoja. Niitä ei kuitenkaan jätetty esille, vaan ne ovat levytyksen takana piilossa lukuun ottamatta pääporraskäytävän levyistä katkelmaa toisessa kerroksessa.
Sisustuksessa iloa ja silmänruokaa
Turun Seurahuoneen sisustus on upea, hauska ja yllätyksellinen. Sisustussuunnittelu on sisustusarkkitehtitoimisto Puroplanin käsialaa. Yritys on erikoistunut hotellien, ravintoloiden ja liiketilojen suunnitteluun.
– Lähtökohtana oli suunnitella Turkuun uusi, uljas hotelli, jossa on näyttäviä, hienoja tiloja. Turun hotellimaailmassa ei ole tapahtunut vastaavaa vuosikymmeniin, toimitus johtaja, sisustusarkkitehti Jaakko Puro toteaa.
Vaikka kyseessä on historiallinen rakennus, suunnittelua ei tehty tämän ehdoilla. Keskiössä on asiakas, jotta hän voi nauttia olostaan hotellissa.
Kontrastia tuovat vaaleat ja tummat värit. Valaistuksella luodaan erityyppisiin tiloihin tunnelmia ja nostetaan esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Lisäksi esimerkiksi peilipinnoilla on saatu huoneisiin tilantuntua ja ylellisyyttä.
Sisustuksessa on paljon silmänruokaa ja iloa. Tämä oli ominaista myös 1920-luvulle.
– Mikään ei ole yksitoikkoista tai ryppyotsaista, vaan esille nousevat myönteisyys ja hauskuus, Jaakko Puro toteaa.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Aki Aro
