Toinen vaihe täydensi Kalasataman korttelitalon
Korttelitalon laajeneminen otettiin huomioon jo ensimmäistä vaihetta rakennettaessa. Toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat kesällä 2019 ja se oli valmis joulukuussa 2020. Kolmekerroksisen rakennuksen bruttoala on reilut 5600 neliömetriä.
Hankkeen rakennuttajana toimi Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota sisäilman laatuun, valaistukseen, paloturvallisuuteen, äänenvaimennukseen ja esteettömyyteen. Tietotekniikan asennuksissa otettiin huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden digitaalisen oppimisympäristön vaatimukset.
Korttelitalon toisen vaiheen arkkitehtisuunnittelusta vastasi myös ensimmäisen vaiheen suunnitellut JKMM Arkkitehdit Oy. Toisen vaiheen projektinjohtourakoitsijana toimi Fira Oy.
Kymmenen vuoden projekti
Kalasataman korttelitalosta järjestettiin viime vuosikymmenen alussa arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti JKMM Arkkitehdit Oy:n suunnitelma Wigwam. Projektiarkkitehti Edit Bajsz kertoo, että Kalasatamassa ei vielä tuolloin ollut asuinrakennuksia, vaan satamatoiminta oli juuri poistunut alueelta.
– Suunnittelun pohjana oli kilpailuohjelma, jossa painotettiin uudenlaista koulua ja oppimisympäristöä. Tämä oli ensimmäisiä kohteita, joissa toivottiin ihan uutta ja ennakoitiin tulevaa opetussuunnitelmaa, joka valmistuikin hankkeen aikana.
Rakennuksen sisätiloissa on otettu huomioon monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus. Myös runkojärjestelmä, mitoitus ja talotekniset ratkaisut mahdollistavat tilojen joustavan käytön ja myöhemmät tilamuutokset.
Korttelitalo on oppimisympäristönä visuaalisesti ja toiminnallisesti avoin koulu, jossa ei ole käytäviä. Oppimistiloja voi yhdistää siirtoseinin, ja solujen isosta oppimistilasta voi muodostaa verhoin ja kalustein tarpeenmukaisia tiloja. Kunkin solun värimaailma luo sille oman identiteetin ja auttaa myös suunnistamaan tilasta toiseen.
– Irtokalustus on tärkeä osa koulun toimintaympäristöä. Kalasataman koulun irtokalustuksen on suunnitellut DesignDesk Oy, Bajsz sanoo.
Kalasataman korttelitalon vuonna 2015 valmistuneessa ensimmäisessä osassa sijaitsevat päiväkoti ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa sekä yhteisistä tiloista keittiö, liikuntasali ja väestönsuojapaikat, jotka ovat liikuntatilojen puku- ja pesutiloina.
Projektiarkkitehti Edit Bajsz toteaa, että kahdessa vaiheessa rakentamiseen liittyi haasteita, miten yhdistää rakennuksen kaksi osaa saumattomaksi kokonaisuudeksi.
– Rakennuksen toisessa vaiheessa ensimmäisen osan ruokasalia laajennettiin ja täydennettiin näyttämöllä koko koulua yhdistäväksi juhlasaliksi. Tämä muodostaa korttelitalon sydänalueen pääsisäänkäynteineen.
Käsityön ja taideaineiden tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa, mikä mahdollistaa niiden joustavan käytön kouluajan ulkopuolella ja mikä on otettu huomioon esimerkiksi kulkureiteissä.
Hankkeessa toteutettiin niin sanottu immersiivinen tila. Se on virtuaalinen audiovisuaalinen oppimisympäristö, joka tarjoaa elämyksellisen oppimiskokemuksen.
Julkisivussa näkyy alueen historia
Kalasataman korttelitalo erottuu ympärillä olevista asuintaloista sekä väreineen että pystyjaotuksineen. Julkisivumateriaalina ovat värikkäät kuitusementtilevyt ja -verkko.
– Verkot viittaavat alueen historiaan, laivoihin ja merenkäyntiin. Lisäksi ne toimivat aurinkosuojana, Bajsz toteaa.
Näyttävää ilmettä rakennuksella antaa myös aaltomainen kattomuoto. Rakennuksen ensimmäinen osa on kaksikerroksinen ja toinen osa kolmekerroksinen. Katemateriaalina on huopa, jossa on metallipinnoite.
Umpikorttelin piha-alue avautuu lounaaseen.
– Sisäpiha on päiväkodin ja koulun syli, mitä ilmentää myös sen pehmeä värimaailma.
Korttelitalon vieressä on Kalasataman puisto.
Rakenteet samankaltaiset koko talossa
Korttelitalon toisen vaiheen rakennesuunnittelusta vastasi WSP Finland Oy. Projekti-insinööri Maria Råman kertoo, että rakenteiden toteutustapa on samankaltainen kuin rakennuksen ensimmäisessä osassa.
Rakennus on paaluperusteinen, ja alapohja toteutettiin ryömintätilallisena kantavana liittolaattarakenteena. Kantavan runkorakenteen muodostavat betonielementtiseinät sekä betoni- ja liittopilarit.
Välipohjat tehtiin 300 mm paikallavalettuna pilarilaattana.
– Paikallavalulaatoissa tarvittavien pilareiden kohdille lisättiin laattavahvennoksia, joilla varmistettiin laattojen lävistyskestävyys. Näin vältyttiin ylimääräisiltä pilareilta ja voitiin toteuttaa arkkitehtuurin mukainen muuntojoustava runko.
Kahden kerroksen korkuisessa ruoka- ja juhlasalitilassa on pitkät jännevälit, jonka takia salin yläpohja toteutettiin muista välipohjista poiketen 500 millimetriä korkeana ontelolaattayläpohjana.
Vesikaton vaihteleva muoto toi haastetta sen rakentamiseen.
– Puurakenteinen vesikatto asennettiin eristetyn betonilaatan päälle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vesikaton pintarakenteet oli tarkoitus rakentaa puuristikoiden päälle paikan päällä, kuten oli toteutettu ensimmäisessä vaiheessa. Urakoitsijan ehdotuksesta päädyttiin ratkaisuun, jossa vesikatto toteutettiin aluskermeineen tehdasvalmisteisista kertopuuelementeistä. Tämä tehosti vesikaton valmistumista, ja rakennukselle saatiin nopeasti vedenpitävä suoja.
Toteutus onnistui yhteistyössä erinomaisesti
Työpäällikkö Lauri Riikonen Firalta kertoo, että Kalasataman korttelitalon toisen vaiheen rakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa 2019. Tontin länsiosaan rakennetun talon tieltä purettiin väliaikainen pelikenttä ja muut pihajärjestelyt. Koulun sisälle rakennettiin suojaseinät erottamaan koulutoiminta työmaasta. Työmaa aidattiin, ja koulun käyttöön rakennettiin työmaan ajoreitin ylittävä kulkusilta koulun pihalta Kalasataman puistoon.
Kalasataman alueen muu rakentaminen oli käynnissä samaan aikaan, mikä piti ottaa huomioon työmaan järjestelyjä ja liikennettä suunniteltaessa. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä logistisia järjestelyjä koordinoivan Kalasataman logistiikkaoperaattorin kanssa.
– Pohjan rakennustöihin siirryttäessä tehtiin porapaalutukset ja maanvaraiset perustukset. Pienellä osaa tonttia oli kalliota, joka kiilattiin.
Rakennuksen rungon rakentaminen alkoi syyskuussa 2019. Runko valmistui helmikuussa 2020.
– Runkourakoitsija onnistui tiukasta aikataulusta huolimatta, Riikonen toteaa.
Rungon perään valmistui vesikatto helmikuun loppuun mennessä, mikä oli työmaaorganisaation itselleen asettama tavoite.
– Vaihtelevan kattomuodon elementointi ideoitiin työmaalla. Kehitykseen osallistuivat ja osaltaan kehitystä tukivat myös suunnittelijat sekä tilaaja. Vaihteleva kattomuoto tarkoitti sitä, että jokainen elementti oli yksilöllinen. Työmaan ulkopuolella rakennettujen elementtien valmistus aloitettiin jo joulukuussa. Hankintaa tehtäessä päädyttiin tilaamaan elementtien valmistus ja asennus samalta urakoitsijalta työurakkana.
Julkisivun rakentaminen oli vesikaton tapaan vaativa työvaihe. Julkisivut rakennettiin pitkälti sääsuojan alla.
– Julkisivuverhouksen takana on niin kutsuttu sadetakkipelti ja lämmöneristys. Urakoitsija onnistui hienosti toteuttamaan kunnianhimoisen kokonaisuuden kaikkine yksityiskohtineen.
Kosteudenhallinnasta pidettiin tarkasti huolta koko projektin ajan.
– Rakenteiden ja välipohjien kuivumista seurattiin valun sisälle ja sisätiloihin asennetuin anturein. Lisäksi kohteessa tehtiin runsaasti tavanomaisia porareikämittauksia kuivumisen varmistamiseksi. Yhteistyö kohteen kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa toimi hyvin läpi hankkeen. Hankkeessa jouduttiin käyttämään myös koneellista kuivatusta, koska kuivuminen ajoittui osittain kesäaikaan.
Sisätilojen osalta Lauri Riikonen toteaa, että niiden rakentamiseen toi mutkia viime keväänä alkanut koronatilanne ja sitä seurannut materiaalitoimitusten viivästyminen sekä ulkomaisten työntekijöiden maahantulorajoitukset kevään aikana. Käyttäjille oli kuitenkin tärkeää saada kohde käyttöön vuoden 2021 alusta alkaen.
– Hankkeessa korostui yhteistyö tilaajan kanssa. Tilaaja osasi ottaa kantaa ja päättää asioista, mikä myötävaikutti hankkeen onnistumiseen kireästä aikataulusta ja ennalta arvaamattomista vastoinkäymisistä huolimatta.
Työpäällikkö Lauri Riikonen on tyytyväinen hankkeeseen, jota hän kuvailee haastavaksi ja kunnianhimoiseksi.
– Suorastaan erinomainen suoritus. Oli hienoa olla hankkeessa mukana.
Talotekniikassa huomioon tilojen vaihteleva käyttö
LVIA-suunnittelija Aki Mikkelson Vahvacon Oy:stä kertoo, että talotekniikan osalta monet ratkaisut oli jo tehty ensimmäisessä vaiheessa. Kaukolämmössä olevan korttelitalon lämmönjakohuone sijaitsee rakennusosien liittymäkohdassa, jonne sijoitettiin toinen lämmönjakokeskus.
Korttelitalon toisen vaiheen osassa on kaksi ilmanvaihtokonehuonetta, jotka sijaitsevat kolmannessa kerroksessa. Ilmanvaihtokonehuoneisiin rakennettiin raitisilmasäleiköt, joita varten tarvittiin erillinen hyväksyntä kaupungin rakennusvalvonnalta.
– Konehuoneen raitisilmasäleikkö on julkisivussa uloinna olevan verkon takana. Kaksoisjulkisivussa näin ei voi tavallisesti tehdä, mutta koska julkisivun uloin osa on rei’ietty, tämänkaltainen ratkaisu onnistui.
Kaikki ilmanvaihtokoneet on varustettu lämmön talteenotolla mukaan lukien myös niiden tilojen ilmanvaihto, joiden poistoilmassa on epäpuhtauksia.
Koulun ilmanvaihtoa suunniteltaessa otettiin huomioon nykyaikaiset, avoimet ja joustavat oppimisympäristöt sekä niiden vaihteleva käyttö eri vuorokauden aikoina. Luokkien välissä olevat soluaulat ovat myös oppimistiloja, joissa voi olla samanaikaisesti paljon oppilaita.
– Kalasataman korttelitalossa tarpeenmukainen ilmanvaihto on toteutettu ultraäänimittauksella varustetuilla ilmamääräsäätimillä. Koulukohteisiin tämä sopii hyvin, koska niissä on suuret henkilömäärät ja tilojen käyttöaste päivän aikana vaihtelee paljon. Näin ollen onkin vaikea löytää muita tilatyyppejä kuin koululuokat, joissa ilmamääräsäätimillä toteutettuun ilmanvaihtoon saisi järkevän takaisinmaksuajan, Aki Mikkelson toteaa.
Taito- ja taideaineiden sekä erityisesti teknisen työn tiloissa on runsaasti koneita ja laitteita, jotka vaativat laajat LVI-tekniset tukijärjestelmät.
– Tiloissa on muun muassa purunpoistojärjestelmä, nestekaasuahjo nestekaasuverkostoineen ja savuhormipoistoineen, hitsauspiste kohdepoistoineen, kaasujärjestelmineen ja kaasuhälytyslaitteineen, metallityötilan nivelvarsikohdepoistojärjestelmät sekä maalaustilat maalauskaappeineen ja syövytysaltaineen, Mikkelson luettelee esimerkkejä.
Kaikille käsityölaitteiden kohdepoistoille on korvausilman toteutus ilmanvaihtojärjestelmän kautta.
Korttelitalon toisessa vaiheessa rakennettiin juhlasaliin näyttämö, jonka sivuilla on syrjäyttävän ilmanvaihdon päätelaitteet.
– IV-kanavat tulevat näyttämön tukitiloista alas näille päätelaitteille. Ne on taloteknisesti saatu hienosti sijoitettua seinäelementtiin, johon on tehty tarvittavat rei’ät, Aki Mikkelson kertoo.
Kalasataman koulussa noin 700 oppilasta
Voimakkaasti kasvavan Kalasataman koulu on noin 700 oppilaan opinahjo ja päiväkodissa on 120 paikkaa. Korttelitalo on ainakin toistaiseksi kaupunginosan ainoa julkinen rakennus.
Kaupungin prosenttiperiaatteen mukaan uudisrakennukseen on hankittu julkinen teos. Ruoka- ja juhlasalin seinään on upotettu värivaloteos Triad. Arkkitehtuuriin integroitu teos koostuu kolmesta led-valoilla luodusta ympyrästä, joiden värit vaihtuvat säännöllisin välein. Värivaloteoksen ovat suunnitelleet taiteilijat Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
