Toimiva ilmanvaihto: Sisäilma kunnossa ja energiankulutus kurissa
Hyvällä ilmanvaihdolla saadaan sisäolosuhteet pidettyä kunnossa. Toimiakseen ilmanvaihtojärjestelmä tarvitsee aika ajoin huoltoa, oli sitten kyse painovoimaisesta ilmanvaihdosta, koneellisesta poistoilmanvaihdosta tai koneellisesta tulo- ja poistoilmanvaihdosta.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Jotta asumisolosuhteet pysyvät hyvinä ja talon rakenteille ei synny vaurioita, on ilmanvaihdon oltava toimiva. Siinä on oma roolinsa niin asukkailla, kiinteistönhoidolla kuin ilmanvaihtoalan ammattilaisilla.
– Asumisterveellisyyden rinnalle on yhä merkittävämmäksi noussut energiatehokkuus, kun halutaan hillitä asumisesta syntyviä päästöjä ja ehkäistä ilmastonmuutosta, LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen toteaa.
Tuloilman raot avoimina ja hormi puhtaana
Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu ulkoilman ja sisäilman väliseen paine-eroon.
Tuloilma, jota sanotaan myös korvausilmaksi, otetaan tyypillisesti tuloilmaventtiileistä ja ikkunakarmien raoista. Ikkunan ulkopuitteessa rako on alhaalla ja sisätilan puitteessa ylhäällä, eli kun ilma lämpenee ikkunoiden välissä, se nousee ylös.
Koska painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien puhdistus on tavallisesti asukkaiden vastuulla, on taloyhtiössä syytä laatia ohjeet, joissa kerrotaan ilmanvaihdosta, sen kunnossapidosta sekä siitä, mikä kuuluu kenenkin vastuulle, Juha-Ville Mäkinen sanoo.
Painovoimaisen ilmanvaihdon huolto on Mäkisen mukaan yksinkertainen. Tärkeintä on pitää asunnon tuloilman raot avoimina ja ritilät puhtaina.
– Tuloilmaritilät ja säleiköt on toisinaan hyvä puhdistaa. Kuinka usein, siihen ei ole yleispätevää sääntöä. Tämä riippuu muun muassa siitä, minkälaisessa paikassa talo sijaitsee, onko vieressä vilkasliikenteinen katu tai ympärillä paljon puita.
– Tärkeätä on kiinnittää huomiota myös säleikön verkkoon, jolla estetään hyönteisten pääsy sisälle. Verkko pölyyntyy pikku hiljaa, mikä hidastaa ilman liikettä ja seurauksena on ilman määrän pieneneminen.
– Erityisesti kesäkuumalla lämpötilaerojen ollessa pienet liikkuu ilma muutenkin hitaasti. Jos verkossa on likaa, liike pysähtyy ja asunnossa on tukalaa.
Ilmavirrat kulkevat asunnossa puhtaista tiloista likaisempiin. Poistoilmaventtiileihin keittiössä, wc-tiloissa ja vaatehuoneessa kertyy muun muassa rasvaa, pölyä ja kuituja.
– Venttiiliä puhdistettaessa se irrotetaan, pestään miedolla pesuaineella ja kuivataan. Kun venttiili laitetaan takaisin, sitä ei saa ruuvata pienemmälle kuin mitä lukitusruuvilla on säädetty.
– Koska venttiilien puhdistus on tavallisesti asukkaiden vastuulla, on taloyhtiössä syytä laatia ohjeet, joissa kerrotaan ilmanvaihdosta, sen kunnossapidosta sekä siitä, mikä kuuluu kenenkin vastuulle.
Kiinteistöhuollolla iso merkitys
Erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen alleviivaa osaavan kiinteistönhoidon merkitystä.
– Kiinteistönhoitajalla pitää olla riittävä ymmärrys siitä, miten painovoimainen ilmanvaihto toimii ja mikä kaikki siihen vaikuttaa. Henkilöstön tulee osata arvioida, mistä mahdollinen häiriö ilmanvaihdossa johtuu. Mikäli ongelmia on yhdessä tai muutamassa asunnossa, osaa huoltomies päätellä, onko tähän syynä esimerkiksi tukitut tuloilmaraot ja -venttiilit.
Tämä on yleisin syy painovoimaisen ilmanvaihdon toimimattomuuteen.
– Kun asukkaan mielestä asunnossa on vetoa, ikkunan tuloilmaraot teipataan ja venttiilit tukitaan ymmärtämättä, että nämä ovat ilmanvaihdon vuoksi välttämättömiä.
Juha-Ville Mäkinen toteaa, että painovoimainen ilmanvaihto ei toimi samalla tavalla kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. Tuloilmaventtiili on hyvä säätää talvella pienemmälle, mutta ei tukkia, koska lämpötilaerosta johtuen ilma kulkee tehokkaammin.
Jos asiat eivät korjaannu asuntokohtaisilla toimenpiteillä, on aika kutsua paikalle ilmanvaihtoalan ammattilainen. Tämä on Mäkisen mukaan tärkeää etenkin, jos ilmanvaihtohormien toimintaa ei ole selvitetty pitkään aikaan.
Rakennuksen ilmanvaihtokanavien ja hormien toiminnasta huolehtiminen kuuluu taloyhtiön vastuulle. Jos hormiin on kertynyt paljon likaa, ilma ei pääse nousemaan kunnolla ylöspäin.
Suosituksen mukaan nuohous ja ilmanvaihtokanavien puhdistus tulisi tehdä vähintään kymmenen vuoden välein. Tämä ei Mäkisen mukaan välttämättä riitä, vaan tarve saattaa olla tiheämpi, jos ympäristössä on paljon liikennettä tai rakennustyömaita.
Kerrostalon ilmanvaihdon hormi ei mene helposti täysin tukkoon. Tavallisesti syynä ovat naakat tai muut siivekkäät, jotka asettuvat sinne pesimään.
Koneellisessa poistoilmanvaihdossa tasapainotus tärkeää
– Koneellisessa poistoilmanvaihdossa on paljon samaa kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Erona on, että tehostettu alipaine saadaan aikaan puhaltimen avulla, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen toteaa.
Tuloilma tulee samalla tavalla asuntoihin kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa, eli ikkunapuitteissa ja ulkoseinissä olevista raoista ja korvausilmaventtiileistä.
– Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilmaa poistetaan huoneistojen keittiöistä, kylpyhuoneista ja WC:stä. Tyypillisesti talossa on yhteiskanava, jota kautta poisto tapahtuu. Jos rakennuksessa on huoneistokohtaiset kanavat, on erityisen tärkeätä huolehtia poistokanavien säädöstä keskenään. Ilmanvaihdon tasapainotuksesta huolehtiminen on taloyhtiön tehtävä.
Jos tasapainotus ei ole kunnossa, syntyy rakennuksen sisälle ja huoneiden välille painoeroja. Ilma ei liiku kunnolla, mikä ilmenee hajuina ja tunkkaisuutena.
Koneellisen poistoilmanvaihdon puhallin sijaitsee yleensä talon katolla, mistä tulee siitä yleisesti käytetty nimitys huippuimuri.
Koneen poistoventtiili on puhdistettava säännöllisesti koneen huolto-ohjeen mukaisesti. Koneen siipipyörä, hihnat ja laakerit ovat kuluvia osia, joten myös ne on syytä tarkistaa.
– Tarkistuksesta huolehtii kiinteistönhoito taloyhtiön tekemän palvelu-sopimuksen mukaisesti. Pohjana tarkistustiheydelle on puhaltimen valmistajan ohjeet. Jos korjattavaa ilmenee, on tämä ilmanvaihtoalan ammattilaisen työtä, Mäkinen sanoo.
Poistoilmapuhaltimien kunto ja toiminta tulee tarkastaa viimeistään siinä vaiheessa, kun sisäilmassa on ongelmia. Huonokuntoinen puhallin saattaa olla kannattavaa vaihtaa uuteen energiatehokkaampaan laitteeseen.
Myös ilmanvaihdon tehostusaikoja on hyvä tarkistaa, jos ilmenee puutteita. Käyntiajoista ja niiden muuttamisesta voidaan sopia taloyhtiön hallituksessa. Työn tekee huoltomies tai muu alan ammattilainen.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa suodattimet vaihdettava
Asuntokohtaisessa koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan ja tuodaan puhaltimilla. Tuloilma tuodaan oleskelutiloihin, kuten olo- ja makuuhuoneisiin sekä poistetaan keittiöstä, WC:stä, kylpyhuoneesta ja vaatehuoneesta. Eli tiloista, joissa yleensä syntyy epäpuhtauksia.
– Ilmanvaihto on suunniteltu tarkoituksenmukaiseksi sen mukaan kuinka paljon ilmaa pitää tulla asuntoon tiettyä aikayksikköä kohtia, jotta ilmamäärä vaihtuu. Tähän liittyvät mittaukset tekee ammattilainen. Säädön pysyvyys on ilmanvaihdon toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, mikä pitäisi pystyä varmistamaan.
Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon taloissa Mäkinen neuvoo katsastamaan kerran vuodessa, että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. LVI-alan ammattilaisella on tähän tarvittava osaaminen.
Asuntokohtaisessa koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa korostuu ilmansuodatus, koska samassa yksikössä on tulo- ja poistoilmanvaihto.
– Tuloilman ja poistoilman suodattimet pitää vaihtaa säännöllisesti. Kuinka usein, siihen ei ole varsinaisia määräyksiä, mutta vaihtamalla suodattimet 1–2 kertaa vuodessa pidetään ilmanvaihto yleensä hyvänä. Lisäksi on muistettava venttiilien puhdistus.
Jos suodattimet ovat likaiset, syntyy painehäviötä, eikä ilmanvaihto toimi kuten pitäisi. Painehäviön voi todeta mittauksella. Suuremmissa kohteissa suodattimet on vaihdettava kun ne saavuttavat tietyn painehäviön. Tämän määrittää kohteen ilmanvaihtosuunnittelija, Mäkinen toteaa.
Hän korostaa tiedottamista siitä, mikä on asukkaiden ja mikä taloyhtiön vastuulla.
– Asuntokohtaisen ilmanvaihtokoneen puhdistuksesta ja suodattimien vaihdosta vastaa tyypillisesti asukas itse. Tosin taloyhtiössä on voitu sopia, että tämä tehdään keskitetysti, jolloin homman hoitaa esimerkiksi kiinteistönhoito- tai LVI-yritys.
Keskitetyssä tulo- ja poistoilmanvaihdossa on yhdistetty ilmanvaihtokone ja poistoilman sisältämä lämpö saadaan talteen lämmön talteenoton kautta takaisin tuloilman lämmitykseen.
Järjestelmän toiminta ja koneiden puhtaus tulee tarkistaa säännöllisesti.
Jos poistoilmakanavia ei ole nuohottu ja ilmavirtoja säädetty viimeisen kymmenen vuoden aikana, on paikallaan tilata kanavien nuohous- ja säätötyö LVI-urakoitsijalta.
Ilmanvaihdolla vaikutetaan energiankulutukseen
Ilmanvaihdolla ja sen kunnossa pitämisellä vaikutetaan merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Ympäristöministeriön Korjaustieto.fi-sivuston mukaan noin 20–40 prosenttia asuinrakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta kuluu ilmanvaihdon lämmittämiseen.
Ilmanvaihdon oikealla käytöllä ja kunnossapidolla voi olla noin 5–15 prosentin vaikutus taloyhtiön lämmön ja 2,5 prosentin vaikutus kiinteistösähkön kulutukseen. Jo kyseessä on noin 2000 neliön taloyhtiö, tarkoittaa tämä noin 1000–2500 euron säästöä vuotuisissa energiakustannuksissa.
Teksti: Irene Murtomäki
