Tays T-rakennus: Inhimillisen mittakaavan sairaala
Aikuispsykiatrian hoito siirtyy Tampereella yliopistollisen keskussairaalan yhteyteen, kun uuden psykiatrisen sairaalan toiminta käynnistyy alkuvuodesta 2024. Aivan Kaupin puistoalueen tuntumaan valmistuva rakennus korvaa yli sata vuotta palvelleen Nokian Pitkäniemen sairaalan.
Kokonaispinta-alaltaan 29 000 bruttoneliön rakennus pitää sisällään muun muassa aikuispsykiatrian osastot, poliklinikat, monitoimitiloja, henkilökunnan työtilat sekä pysäköintitilaa. Potilaspaikkoja on yhteensä 184.
Psykiatrian rakennus on osa yli kymmenen vuoden ajan jatkunutta Tays:n toiminnan ja rakennuskannan uudistamisohjelmaa, joka jatkuu 2030-luvun puolelle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 97,5 miljoonaa euroa, ja se rahoitetaan pääosin pitkäaikaisilla lainoilla. Hankkeelle on myönnetty Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta.
– Pirkanmaan hyvinvointialueella Taysin uudistamisohjelmaa johdetaan kokonaisuudessaan strategisesta näkökulmasta, koska toiminnalliset tavoitteet tehostaa ja uudistaa toimintaa ovat niin mittavat, toteaa investointien suunnittelun ja kehittämisen vastuualuejohtaja Matias Seini.
Seinin mukaan uudisrakennus vastaa kipeään tarpeeseen. Samalla se on osa valtakunnallista muutosta, jossa psykiatrian toiminnot siirretään niin kutsutuista korpisairaaloista keskussairaaloiden yhteyteen.
– Pitkäniemessä on vanhaa, suojeltua rakennuskantaa, johon ei ole mahdollista tehdä nykyaikaisen hoidon vaatimia muutoksia. Lisäksi päivystysasetus edellyttää psykiatrian tuomista somaattisen hoidon yhteyteen.
Uusi rakennus kokoaa ennen hajallaan olleita toimintoja samaan kokonaisuuteen. Suunnittelussa on kuultu alusta lähtien eri käyttäjäryhmien edustajia.
– Tavoitteena on ollut luoda ympäristö, joka tukee hoitotyötä, kuntouttaa ja rauhoittaa sekä tarjoaa myös henkilökunnalle turvalliset, viihtyisät ja toimivat työtilat. Siinä on onnistuttu, Seini toteaa.
Luonnonvaloa ja viheralueita
Hankkeen pääsuunnittelijoina toimivat Arco Architecture Company Oy:n arkkitehdit Juha Ryösä ja Kalevi Näkki yhdessä tanskalaisen C.F. Møller Architectsin arkkitehtisuunnittelija Mårten Leringen kanssa.
Juha Ryösän mukaan yhtenä suunnittelun peruskivenä olivat henkilökunnan ja asiakkaiden toiminnalliset tavoitteet. Nykyaikaiset ja laadukkaat tilat palvelevat niin paranemisprosessia kuin työssä jaksamistakin.
– Laadukas rakentaminen on mahdollista, kun rakennuttaja ja päättäjät ovat sen takana. Onnistuneen hankkeen merkit näkyvät siinä, että kaikki osapuolet työskentelevät yhteisen päämäärän eteen, Ryösä sanoo.
Tanskalais-suomalaisella yhteistyöllä hankkeeseen on saatu erityisosaamista ympäristön tervehdyttävästä vaikutuksesta. Tilojen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa on tavoiteltu perinteisen kliinisen sairaalaympäristön sijaan mahdollisimman kodinomaista ympäristöä.
– Healing environment -ajattelu ohjasi rakennuksen muotokieltä, ja sen mukaisesti haluttiin myös paljon pihoja ja puistomaisia alueita. Päämääränä ei ollut korkea ja massiivinen talo, vaan inhimillisen mittakaavan rakennus, kertoo tilasuunnittelusta ja käyttäjäyhteistyöstä vastannut Arco Architecture Company Oy:n arkkitehti Jaana Varjolahti.
Lopputuloksena on kompakti, matala rakennus viherkattoineen ja ulkoilupihoineen. Sisäpihan viheralue on näkyvissä rakennuksen eri osiin, ja sisäpihaa ympäröivä raitti yhdistää tiloja toisiinsa.
Rakennuksessa on hyödynnetty paljon luonnonvaloa erityisesti potilastiloissa. Sisustuksessa on käytetty paljon puuta, ja osastoilla on käytetty potilaiden toiveesta myös vahvoja värejä.
Potilaiden käytössä on yhden hengen huoneet, joissa on omat pesu- ja wc-tilat. Kaikki sisätilojen yksityiskohdat on suunniteltu turvallisuus edellä. Esimerkiksi huonekorkeus on normaalia suurempi.
Osastoilla on pitkien käytävien sijasta oleskeluaulat, ja yhteisissä tiloissa voi oleskella myös omassa rauhassa. Omatoimisuutta tuetaan muun muassa minikeittiöiden avulla. Rakennuksen terapiasiivessä on erilaisia harrastustiloja.
– Yksi päämäärä oli saada potilaat liikkumaan ja kohtaamaan toisiaan, Juha Ryösä sanoo.
Elävyyttä muodoissa ja pinnoissa
Psykiatrian rakennuksen ulkoasua leimaavat pyöristetyt, aaltomaiset muodot. Keraamiset sauvat rytmittävät julkisivua, ja muuratut tiilipinnat tuovat luonnonläheistä ja elävää vaikutelmaa.
Rakennus koostuu useasta eri siivestä, joiden väliin jäävät valoisat piha-alueet. Päädyissä tilavat parvekkeet tuovat lisää ulkoilumahdollisuuksia.
– Parvekkeet on verhottu keraamisilla sauvoilla, joiden välistä ulkoilma pääsee virtaamaan. Näin potilaiden on mahdollista oleskella ulkona mutta samalla suojassa, Arco Architecture Company Oy:n projektiarkkitehti Mari Helminen toteaa.
Näyttävä portaikko johtaa pääsisäänkäynnille, josta avautuvaan aulatilaan ja siellä sijaitsevaan kahvilaan on vapaa kulku. Korkeaan sisääntuloaulaan tulee taideteoksia, ja talossa on tilaa myös vaihtuville näyttelyille.
Autoliikenne ja pysäköinti on viety maan alle, ja tunnelia pitkin on myös huoltoyhteys muualle keskussairaalan alueelle.
Sairaalan logistiikka on turvallisuuden vuoksi suunniteltu niin, että potilaiden ja huoltohenkilökunnan liikennöinti erotetaan toisistaan. Lisäksi vierekkäiset osastot ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin mikään osasto ei ole erillään muista. Tämä tuo myös joustavuutta tilojen käyttöön.
– Suunnittelussa suuri työ tehtiin siinä, että logistiikka ja tilojen sommittelu tukevat myös mahdollisimman taloudellista toimintaa, Juha Ryösä toteaa.
Tekniikka tukee turvallisuutta
Rakennuksen LVISA-suunnittelusta vastasi A-Insinöörit Teollisuus ja talotekniikka Oy:n ja Granlund Tampere Oy:n muodostama työyhteenliittymä. LVI-suunnitteluprojektin vetäjä, A-Insinöörien Kari Salonen toteaa, että viihtyvyys, kodinomaisuus ja henkilöturvallisuus olivat etusijalla laitevalintoja ja asennustapoja valittaessa.
– Tavallista isomman huonekorkeuden vuoksi talotekniikalle jäi normaalia vähemmän asennustilaa alakattojen päällä. Tämä toi uutta haastetta LVI-suunnitteluun laitteiden, asennusreittien ja muun tekniikan yhteensovituksen sekä huollettavuuden kannalta, Salonen toteaa.
Peruslämmitysratkaisuna potilastiloissa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja myös jäähdytys potilastiloissa hoituu nestekiertoisen lattiaviilennyksen avulla. Työskentely- ja oleskelutiloissa lämmitys ja jäähdytys on toteutettu puhallinkonvektoreilla. Joissakin aula- tai oleskelutiloissa, lämmityspattereiden ja niiden tuoman konvektion puuttuessa, vetovaikutus on eliminoitu lämmitettävillä ikkunapinnoilla.
Paloturvallisuuteen ja savunhallintaan liittyen potilasosastoilla otettiin käyttöön takaisinvirtauksen estävät savunrajoittimet, takaisinvirtaussuojat.
– Tämä toi uudenlaisia vaatimuksia ilmanvaihtolaitteiston kokoonpanoon ja painesuhteiden hallintaan palo- tai savunmuodostustilanteessa. Savun leviämisen estävässä järjestelmässä takaisinvirtaussuoja korvaa perinteisen palo- tai savupellin, ja Suomessa järjestelmiä on hyväksytty käyttöön vasta joitakin vuosia, Salonen kertoo.
Granlund Tampere Oy:n johtava asiantuntija Petri Korventausta kertoo, että sähkö- ja automaatiosuunnittelun osalta psykiatrisessa sairaalassa vaaditaan tavallista kestävämpiä tuotteita ja asennustapoja.
– Sähköasennuskalusteina ja valaisimina käytetään julkisiin tiloihin räätälöityjä tuotteita, jotka ovat iskunkestäviä ja voidaan avata vain työkaluilla. Psykiatrisessa sairaalassa vaaditaan myös erityisen kattavat turvajärjestelmät kuten kulunvalvonta, kameravalvonta ja paikantava henkilöturvajärjestelmä. Ne helpottavat henkilökunnan työtä ja lisäävät sekä potilaiden että henkilöstön turvallisuutta.
Ennakointi valttia työmaalla
Sairaalan rakentaminen kilpailutettiin jaettuna kiinteänä urakkana. Pääurakoitsijaksi valittiin Aki Hyrkkönen Oy:n ja Alasen Rakennus Oy:n työyhteenliittymä. Rakentamisaika osui vaikeaan ajankohtaan: urakkahinnat sovittiin keväällä 2020, minkä jälkeen koronapandemia ja itänaapurin sodankäynti vaikuttivat niin tavaran saantiin kuin kustannuksiinkin.
– Joissakin tuotteissa oli merkittäviä saatavuusvaikeuksia. Tavaraa jouduttiin ostamaan valtava määrä varastoon ennakkoon, mikä toi haasteita logistiikkaan, toimitusjohtaja Aki Hyrkkönen kertoo.
Tampereen alueella on viime vuosien aikana ollut vilkkaan rakentamisen vaihe, mutta urakoitsijoiden mukaan sairaalan työmaalle on silti saatu riittävästi työvoimaa.
– Työmaan kokonaisvahvuus on ollut noin 100–200 henkilöä kerrallaan, ja rakennusaikana työmaalle perehdytettiin kaikkiaan noin 1700 henkilöä. Työvoiman saantiin on toki liittynyt myös haasteita, ja korona-aika vaati omat erityisjärjestelynsä, Alasen Rakennus Oy:n vastaava mestari Jussi Korhonen toteaa.
Maanrakennus- ja louhintatyöt käynnistyivät kesällä 2020. Sen jälkeen varsinainen rakentaminen eteni vaiheittain lohkojakoa noudattaen. Rakennuksessa on yhdistetty teräsrunkoa ja betonielementtejä, ja myös paikallavalua on käytetty paljon.
– Rakennus valmistui aikataulussa, ja kaikkeen peilaten lopputulos on hieno. Täytyy olla iloinen, että vaikeasta ajanjaksosta huolimatta työ on päästy saattamaan loppuun, Korhonen sanoo.
Teksti: Hanna Perkiö | Kuvat: Esa Kyyrö
