Arkkitehtuurin tyyliä ja ryhdikkyyttä – Merelliset Jalopuut
[Best_Wordpress_Gallery id=”6″ gal_title=”Tapiolan Jalopuut”]
Teksti ja kuvat Matti A. Kallio
Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy , rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta on vastannut Haahtela-rakennuttaminen Oy. Hankkeen rakennuttaja on Kiinteistö Oy Metsätapiola.
Hankeen taustoilla vaikuttaa alueen kaavamuutos, jonka Kiinteistö Oy Metsätapiola ja Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus yhdessä hakivat. Kaavamuutoksen tavoitteena oli luoda mahdollisuus uusien asuntojen ja toimistotilojen rakentamiselle Etelä-Tapiolassa ja samalla kehittää aluetta osana Tapiolan keskustavyöhykettä. Kaavamuutosta edelsi maankäytön suunnitteluvaihe ja useat lausuntokierrokset.
Tavoitteena on ollut saada aikaiseksi maankäyttöratkaisu, joka eheyttää ja täydentää alueen kaupunkikuvaa ja -rakennetta ja jossa otetaan huomioon yritysten tilantarpeet sekä Espoon kaupungin tavoite asumisen lisäämisestä alueella. Muutokselle on ollut selkeä tarve, sillä alue ei ole alkuaan ollut samalla tavalla yhtenäinen arkkitehtoninen kokonaisuus, kuin mitä Tapiola kaupunkirakenteena muilta osin on.
Kaavassa esitettiin alueelle rakennettavaksi 13-16 kerroksisia tornitaloja ja lausunnoissa arvotettiin niiden vaikutusta alueen yleisilmeeseen. Painopisteitä olivat tornien arkkitehtoninen laatu ja tapiolamainen ilme, kuten yläkerrosten ilmavuus, sekä rakennusten rooli maamerkkinä Länsiväylän suunnassa.
Asemakaava astui voimaan vuonna 2009 ja hankkeen kehittäminen ja suunnittelu alkoivat – Tapiolan eteläosa oli saava uutta arkkitehtonista ilmettä.
Lähtötilanne
Toimitusjohtaja Tauno Nokelainen Kiinteistö Oy Metsätapiolasta kertoo, että varsinaista asuntojen rakentamista edelsi muutoksia olevassa rakennuskannassa.
– Metsätapiolan vuonna 1973 rakennuttama toimistorakennusosa pysäköintihalleineen purettiin. Niiden tilalle rakennutimme 10 000 m2 uutta toimistotilaa. Purkaminen vapautti tilaa uudelle asuntotuotannolle ja parkkihallille. Rakennukset valmistuvat vaiheittain niin että Jalavaan asukkaat muuttivat heinäkuussa 2014, Pyökkiin asukkaat ovat muuttaneet vapun 2015 jälkeen. Saarni valmistuu alkuvuodesta 2016. Saarnin rungon ollessa valmiina alkavat Tammen rakennustyöt.
Asuntojen koot asettuvat 38,5 – 140,5m2 välille. Huonekorkeus on 2,8 m. Asunnoille on luonteenomaista valoisuus ja näkymät ympäröivään maisemaan ovat upeat. Merellisyys on yksi alueen arvoista.
– Kilpailuttamisen jälkeen valinta osui Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:n osalle. Edessä oli neljän tornitalon suunnittelu tiukan ja vaativan asemakaavan puitteissa, toimitusjohtaja Tauno Nokelainen summaa.
Arkkitehtuurisuunnittelu Tapiolaan on aina haastava tehtävä, sillä Aarne Ervin aikanaan viitoittamaa tietä ei ole helppoa kulkea kaupungistumisen trendien, sääntöjen, normien sekä tehokkuusvaatimusten muutosten tuodessa haastetta työhön.
Arkkitehdin työ, puitteet, tavoitteet, arvot
Arkkitehti Hannu Jaakkola kertoo alueen liikenneyhteyksistä:
– Tapiolan Jalopuukorttelit sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä Tapiolan keskustasta, johon sieltä on myös kävelyreittiyhteys. Asuintalojen eteläpuolella kulkee Länsiväylä. Revontulentien ja Elosalamantien välityksellä liikenneyhteydet pääväyliin ovat hyvät.
Kaupunkirakennetta arkkitehti Jaakkola luonnehtii:
– Alueen aiempaa toimistovaltaista rakennetta on kaavoituksen myötä muutettu asumista painottaen. Revontulentien varteen on tällä vuosikymmenellä täydennysrakennettu runsaasti asuinkerrostaloja. Elosalamantien 1960-luvun asuinrakennuskantaa on peruskorjattu ja myös täydennysrakennettu. Laadukkaalla asuntorakentamisella on onnistuttu kohentamaan Etelä-Tapiolan alueen aiemmin hieman selkiytymätöntä kaupunkikuvaa.
Tähän tilanteeseen Kiinteistö Oy Metsätapiolan tavoitteet arkkitehtuurin suhteen osuvat hyvin, Jaakkola pohtii:
– Tavoitteena on ollut toteuttaa korkeatasoista asuntoarkkitehtuuria. Huoneistojen keskipinta-ala asetettiin melko suureksi ollen 70-80 m2. Parvekkeista tuli muodostaa väljiä hyödyntäen rakennuksista avautuvat hienot maisemanäkymät mahdollisimman hyvin. Tässä olivat reunaehdot suunnittelulle.
Torniryhmän muodostaa 4 asuinrakennusta. Pihakannen alle sijoittuvat pysäköintitilat ja ne on jaettu kahteen kerrokseen. Kaikissa neljässä rakennuksessa on 13 maanpäällistä kerrosta ja 2 osittain tai kokonaan maanalaista kerrosta. Korkeussuunnassa tornien peruskerroksissa on kuusi huoneistoa. Ylinnä, 12. ja 13. kerroksissa ovat kolme suurinta asuntotyyppiä: 122,5, 140 ja 140,5 m2.
– Olemme kiinnittäneet tilaratkaisuissa erityistä huomiota tilojen mitoitukseen, toimivuuteen ja kalustettavuuteen sekä ratkaisujen selkeyteen ja joustavuuteen. Tämän vuoksi ne soveltuvat asukkaiden muuttuviin tarpeisiin hyvin. Avarat oleskelu- ja ruokailutilat avautuvat asuntojen isoille lasitetuille parvekkeille, jotka muodostavat kuin ylimääräisen olohuoneen. Luonnonvalo on pyritty hyödyntämään asuntojen optimaalisella suuntaamisella ja aukotusten harkituilla mittasuhteilla, täydentää projektiarkkitehti Turo Halme Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä.
Jalopuiden arkkitehtoniset arvot
– Rakennukset ovat melko korkeita. Kerrostasannetehokkuus kuitenkin on suuri, joten massa on korkeuteen nähden leveä. Olemme korostaneet hoikkuutta vertikaalisommittelulla. Ylimpien kerrosten sisäänvedot terassialueineen muodostavat rakennusten yläosaan veistoksellisuutta: julkisivun ja vesikaton liittymäkohdasta on muotoiltu ”otsa”, joka luo rakennukselle tunnistettavaa karaktääriä ja muistumia Tapiolan varhaisempien korkeiden rakennusten ylimpien kerrosten korostuksiin, toteaa Jaakkola.
– Viitteet tapiolaperinteeseen näkyvät myös tornien väreissä ja materiaaleissa. Julkisivujen vallitsevana materiaalina on valkobetoni, jossa on hieman mustaa raetta. Ikkunoita nauhoiksi yhdistävissä ”peileissä” on mustaa betonia ja ylimmissä kerroksissa verhoiluna on laajemmin mustaa tai tummanharmaata väribetonia. Maantasokerroksissa julkisivumateriaalina on musta luonnonkivi, projektiarkkitehti Turo Halme kertoo.
Tällä tavalla arkkitehtuurin keinoin kokonaisuus kiinnittyy Tapiolan aikakerrostumiin. Vaaleat julkisivut mustine ja tummanharmaine tehosteineen tukeutuvat alueen 1960-lukulaiseen ilmeeseen. Julkisivujen tunnusväreissä haettiin muistumia myös Tapiolan varhaisemmista rakennusvaiheista 1950-luvulta.
– Värisävyjen toistamiseksi betonielementtitekniikan keinoin tehtiin yhteistyötä taiteilija Pertti Kukkosen kanssa, arkkitehti Halme toteaa.
Jokaiseen rakennukseen on suunniteltu tunnusväri, joka toistuu alimpien kerrosten väribetonijulkisivuissa ja kunkin rakennuksen sisällä porrashuoneiden ja pysäköintihallin tehostevärinä.
Arkkitehtuurin ajatukselliset puitteet
Tapiolaa käsitellään mielikuvissa helposti yhtenä ja yhtenäisenä alueena, mutta sitä se ei ole. Sen kuuluisimmat osat juontavat arkkitehti Aarne Ervin keskustasuunnitelman ajoille eli kultaiselle 1950-luvulle. Kansalliset ja kansainväliset nimekkyydet kuten Viljo Revell, Aarno Ruusuvuori ja monet muut rakennustaiteemme suuruudet ovat tuoneet lisänsä Tapiolan kaupunkikuvaan.
Arkkitehti Hannu Jaakola otti haasteen vastaan ja hän kertoo:
– Suunnitelmiemme keskeisinä lähtökohtina ovat Tapiolalle leimalliset laajat maisematilat, luontoelementtien taitava sulautuminen korttelirakenteeseen, maantason huolellinen käsittely sekä uudisrakennusten korkea arkkitehtoninen taso. Mahdollisimman monesta asunnosta on pyritty saamaan esteettömät näkymät ympäröivään merelliseen maisemaan.
Hanke kuin kello
Jalopuu tornitalohankkeen vastaava työnjohtaja Marko Räty Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä, kertoo:
– Kaksi tornitaloa on nyt valmiina, Asunto Oy Jalava sekä Asunto Oy Tapiolan Pyökki.
Rakenteilla on Saarni ja viikolla 23 tätä vuotta aloitamme Tammen rakentamisen. Hankemuotona on projektinjohtorakennuttaminen ja Haahtela-rakennuttaminen Oy toimii päätoteuttaja. Hankemuodon mukaisesti projektissa on toiminut lukuisia eri töiden urakoitsijoita. Näistä putki-, ilmastointi -ja sähkö- sekä runkourakat ovat kriittisimmät ajatellen kokonaisuuden hallintaa. Työmaamiehitykseemme kuuluvat lisäkseni neljä rakennusteknisten töiden valvojaa työmaainsinööri ja kirjuri. Vastaava työnjohtaja Räty painottaa sitä, että Kiinteistö Oy Metsätapiolan hankkeen ohessa on tapahtunut paljon muuta, mikä on edeltänyt Jalopuut hanketta.
– Rakentaminen alkoi uuden toimistorakennuksen projektista ja vanhan toimiston korjausrakentamisurakasta. Tontilta purettiin 70-luvulla rakennettu toimistorakennus ja siihen kuuluneet parkkitasanteet. Vasta sitten ryhdyimme Tapiolan Jalopuut hankkeeseen ja sen ensimmäisen tornitalon, Jalavan rakentamisen, Räty tiivistää.
Ensimmäisessä vaiheessa maata louhittiin ja kaivettiin uusien parkkitasanteiden tieltä. Perustamisolosuhteet ovat olleet vaihtelevat kovasta pohjasta kitkamaahan ja savikkoihin. Paalutusta on tehty melko paljon.
Maanalaiset rakenteet ovat paikalla valetut: laatta, seinät ja pilarit sekä tarttumattomin rasvapunoksin jälkijännitetty kansi ovat kaikki paikalla valettuja rakenteita.
– Kerrosten välipohjat on niin ikään toteutettu paikallavaluna. Tämän rakennussuunnittelija valitsi toteutustavaksi rakennusten korkeuden vuoksi. Tornien kuoret rakentuvat sandwich-elementeistä, sisäkuori on kantava. Jäykistys tapahtuu hissikuilujen ja porrashuoneiden osalla. Parvekelaatat toimivat ulokkeina ja ovat kylmiä rakenteita, Marko Räty tiivistää.
Hän painottaa rakentamisen tapaa onnistumisen takeena:
– Kerroskohtaiset holvit on valettu kahdessa lohkovaiheessa. Viikolla yksi suoritetaan kerrostason ensimmäisen holvilohkon valu. Viikolla kaksi sen osalla suoritetaan elementtiasennus ja samalla suoritetaan lohkon kaksi raudoitus, tekniset asennukset ja valu perjantaina. – Toisin sanoen kerroskohtainen tuotannonaika on kaksi viikkoa, Räty täsmentää aikataulusta. – Näin rakentaminen etenee kerroskohtaisesti noudattaen samaa aikataulua talosta toiseen. Ennen vappua suoritettiin Saarnin viimeinen holvivalu ja aikataulu on pitänyt paikkansa tarkalleen.
Talotekniikasta Räty mainitsee sen, että rakennuksessa on keskitetty ilmanvaihto. Konehuone sijaitsee 13. kerroksessa. Kerrokset liittyvät talotekniikkaan kahden tekniikkakuilun kautta: toisessa ovat ilmanvaihdon putkivedot ja hulevedet, toisessa ovat käyttövesi sekä viemärit.
Aikaan sidottua tyyliä
Jalopuut hankkeesta voidaan sanoa, että se on monella tavalla onnistunut kokonaisuus. Kuten muillakin Tapiolan merkkirakennuksilla, on Jalopuillakin oma arkkitehtoninen identiteettinsä, joka nostaa sen maamerkiksi Länsiväylän moottoritiemaisemassa eheyttäen samalla kaupunkikuvallisesti Tapiolan länsipuolta.
Toinen puoli lanttia on arkkitehtuurin moderniin perinteeseen kantaa ottava esteettinen kokonaisuus, 1950- ja 1960 -luvut ovat saaneet paikkansa sen muodoissa ja väreissä – Tapiolan Jalopuissa yhdistyy monta arvoa.
