Tampereen ammattiopiston logistiikan koulutuspäällikkö Jouni Koskiniemi on syystäkin tyytyväinen. Logistiikan uudisrakennus on otettu helmikuussa käyttöön ja osoittautunut tilaajan ja opiskelijoiden toiveiden täyttymykseksi.
Aiemmin logistiikkaa opetettiin Pyynikillä, 1940-luvun lopulla valmistuneessa Rollikkahallissa. Tilat olivat ahtaat ja Koskiniemen mukaan kaikin tavoin epäsopivat. Logistiikan lisääntyvä opiskelijamääräkin oli osaltaan aiheuttamassa tilantarvetta. Tällä hetkellä yksikössä opiskelee päivittäin noin 200 opiskelijaa.
Nyt tilat ovat varta vasten logistiikan opetukseen suunnitellut. Käytännöllisten ja viihtyisien teoria- ja tietokoneluokkien lisäksi niihin kuuluu suuri varastohalli ja siihen liittyvät autonpesu- ja huoltohallit.
Logistiikan oppialalla opiskellaan kuorma- ja linja-autonkuljettajiksi sekä yhdistelmäajoneuvonkuljettajiksi. Lisäksi opiskellaan varastonhoitajiksi. Opiskelijat harjoittelevat muun muassa täysperävaunullisen kuorma-auton käsittelyä ja lastausta sekä merikonttien kuljetusta ja pinoamista trukeilla. Uudet harjoittelutilat ovat asianmukaiset ja turvalliset – sellaiset, joissa töitä oikeastikin tehdään.
– Tällaiset tilat ovat logistiikan opetuksessa jotain kokonaan uutta, ei vain Suomessa vaan koko Euroopassa, Koskiniemi luonnehtii.
Hän kehuu myös henkilökunnan tiloja. Työhuoneita on runsaalle 30:lle. Koskiniemi kiittää interiöörin valoisuutta, tilantuntua ja rentoutta. Sisustuksen värikkyys ja iloisuus saavat häneltä kiitosta.
Optimaaliset olosuhteet
Logistiikan uudisrakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasivat pääsuunnittelijana arkkitehti Markus Aaltonen Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:stä ja projektiarkkitehtina toimi arkkitehti Petri Kontukoski.
Rakennus on varsin funktionaalinen, ja suunnittelu lähti toiminnan lähtökohdista, joiden mukaisesti opetus pitää pystyä hoitamaan mahdollisimman hyvin.
– Oppilaitosrakennuksena tämä on poikkeuksellinen, koska saman katon alle sijoittuu monia toimintoja. Teoriaopetuksen luokkatilojen lisäksi suurten ajoneuvojen käsittely ja varastotoiminnan simulointi ovat olennaisia asioita, Aaltonen sanoo.
– On tärkeätä, että maanteillä ajavat rekkakuskit ja varastoissa tuhansia tonneja siirtelevät varastoammattilaiset ovat ammattitaitoisia ja pystyvät hoitamaan työnsä turvallisesti ja olemattomin vahingoin. Ammattipätevyyden tuottaminen vaatii opetukselta paljon, ja täällä on luotu optimaaliset harjoitteluolosuhteet saavuttaa hyviä oppimistuloksia.
Myös varastohallin puoleinen piha-alue on harjoittelualuetta, jossa on tilaa opetella vaikuttamaan 25-metrisen rekan käyttäytymiseen. Opiskelijat eivät kulje siellä turhan takia vaan kulkevat esimerkiksi teorialuokkiin toiselta puolen taloa pääovesta.
Kolmessa kerroksessa
Rakennuksessa on kolme kerrosta. Pohjakerroksessa on lähinnä pukuhuoneita ja wc- ja suihkutiloja sekä huoltohalli ja autonpesuhalli, jossa voi pestä 25-metrisen rekan. Ykköskerroksessa on opetustiloja, ja iso varastohalli on samassa tasossa sen kanssa. Toinen kerros on opettajien valtakuntaa: sinne sijoittuvat heidän työhuoneensa, tauko- ja neuvottelutilat ja muun muassa lepohuone.
Talo ei ole pimeä ja sokkeloinen vaan opetustilapuolen keskellä on koko talon mitalta aukko kerroksien läpi, ja käytävät kiertävät aukon molemmin puolin. Päätyikkunat ja kattoikkunat antavat kaikkialle luonnonvaloa, ja näkymät avautuvat talon päästä päähän. Talon toisessa päässä on kierreportaat pääaulasta kerrosten välillä.
Sisätilojenkin on haluttu olevan miellyttävää ja tukevan oppimista. Irtokalusteet, tekstiilit ja etenkin niiden värit tuovat raikkautta ja iloisuutta interiööriin.
Pääjulkisivu antaa ammattiopiston kampuksen suuntaan korttelin keskelle, ja varastohallin puoli Vaajakadun suuntaan. Pääjulkisivu on vaihteleva aukotuksen ja pintojen suhteen. Pinta on keraamista laattaa, joka on väriltään tiilenpunaista.
Halliosien ulkoseinä on vaaleata Paroc-elementtiä.
Tontti haastoi
Logistiikan tilojen rakennesuunnittelua ohjasi diplomi-insinööri, toimistopäällikkö Jukka Huopainen WSP Finland Oy:stä. Merkittävän työn rakennesuunnittelussa tekivät rakennusinsinööri Hilkka Ylä-Jääski ja rakennusinsinööri Eila Väisänen.
Huopainen mainitsee tontin haasteet: ensinnäkin rakennus sijoittuu vanhan kaatopaikan kupeeseen, ja toiseksi tontilla on suuret korkeuserot, joita piti häivyttää.
Kaatopaikkaa oli lakattu käyttämästä kymmeniä vuosia sitten. Sinne oli tiettävästi tuotu rakennusjätettä ja käytetty maankaatopaikkana. Rakennettavuuden selvittämiseksi laadittiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen edellyttämä riskikartoitus. Sen mukaan maa- ja kaasunäytteistä ei löytynyt mainittavia haitta-ainepitoisuuksia.
Huopaisen mukaan rakentamisella pyrittiin vaikuttamaan mahdollisimman vähän olemassa olevaan massaan. Maaperä lopulta kuitenkin yllätti, kun maanrakennustöiden yhteydessä paljastui paljon kiviainesta, jota päätettiin käyttää täyttöihin. Tilaaja muutti tästä syystä varastohallin perustamistapaa. Alun perin sen piti olla osin paaluilla, mutta se muutettiin maanvaraiseksi.
Korkeuseroja kuvaa, että kampuksen puoleisen pääsisäänkäynnin lattia on seitsemän metriä alempana kuin Vaajakadun puoleisen varastohallin lattia. Vapaalta korkeudeltaan kahdeksanmetrinen 1 600 neliömetrin halli jää piiloon kampuksen puolen tiilenpunaisen julkisivun taakse.
Huopaisen mukaan kaikki rakennesuunnittelu ja koko suunnittelu ylipäätään on tässä hankkeessa tehty mallintamalla. Tekla Structure -ohjelmalla tehty rakennetietomalli oli toteutusvaiheessa myös työmaan käytössä.
Huopainen korostaa, että kohde on koulutuskiinteistönä hyvin erikoinen: yhdistyyhän siinä rakenteiltaankin kaksi erilaista maailmaa. Hallipuoli on tyypillistä teollisuusrakentamista: teräspalkkirunko ja suuria jännevälejä. Opetustilapuoli edustaa koulumaailmaa, ja sillä puolen runko on toteutettu elementtitekniikalla teräsbetonista.
Kohteessa on myös merkittäviä paikallavalurakenteita kuten kahdeksan metriä korkeat tukimuurit.
Yhteistyö toimi
Rakennusurakoinnista vastasi AW-Rakennus Oy. Työpäällikkö Sami Terhovaara kertoo, että talvi 2010–2011 tuli varhain ja oli kylmä. Yli 20 asteen pakkaspäiviä oli toistakymmentä.
– Pakkanen viivästytti paikallavaluja, joita kohteessa oli paljon. Tämä aiheutti kiirettä ja sen, että rakentamisaikataulusta myöhästyttiin jonkin verran.
Terhovaaran mukaan rakennuksessa on erikoista poikkeuksellisen suuret huonekorkeudet. Rakentajien oli käytettävä nostimia. Samoin pohjakerroksesta kattoon asti ulottuvat aukot asettivat vaatimuksia heille.
Valmiista rakennuksesta Terhovaara toteaa ykskantaan: kyllä se on komea. Kiirettä piti mutta ei laadun kustannuksella. Hän korostaa, että logistiikan opetus sai erinomaiset tilat.
Samaa todistaa rakennuttajainsinööri, hankkeen projektipäällikkö Esa Rinta-Jaskari Tampereen Tilakeskuksesta.
– Oli hyvä henki, yhteen hiileen puhallettiin.
Hyvässä yhteistyössä sujui sekin tilanne, kun maanrakennusta erillisenä urakkana ja varsinaista rakentamista tehtiin jonkin aikaa päällekkäin. Tarkoitus oli, että maanrakennus olisi saatu päätökseen ennen rakentamista, mutta aikainen talventulo sotki suunnitelmat. Mutta kaikki sujui hyvässä yhteistyössä.
– Onnistuimme rakentamaan hyvät logistiikan opetuksen tilat, aivan Euroopan huippua. Nyt odotellaan, josko aiemmin kaavailtu 1 600 neliön laajennus lähtee käyntiin, missä vaiheessa, ja mihin toimintoon. Alun perin varaus tehtiin puu- ja pintakäsittelyosaston tilantarpeeseen.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
