Tampereellekin uusi Lasten ja nuorten sairaala
Tampereen yliopistollinen sairaala Tays saa Keskussairaalansa pihalle kolme uutta sairaalarakennusta. Sydänsairaala valmistui vuosi sitten, ja nyt kalustetaan uutta Lasten ja nuorten sairaalaa, jonka tilat otetaan käyttöön syyskuussa.
Lasten ja nuorten sairaalan nelikerroksinen, 19 400 bruttoneliön rakennus luovutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirille toukokuussa 2019. Taysin uudistamisohjelman rakennuttajapäällikkö Matias Seini kertoo, että uusi Lasten ja nuorten sairaala, L-rakennus, on osa Keskussairaalan eteen toteutettavaa laajaa etupihahanketta.
– L-sairaalan ohella etupihakokonaisuuteen kuuluvia rakennuksia ovat vuonna 2018 käyttöönotettu sydänsairaala eli N-rakennus sekä kesällä 2019 valmistuva D-rakennus, johon sijoittuvat muun muassa Taysin uusi synnytysosasto sekä tuki- ja liikuntaelinsairaala, Seini sanoo. D-rakennukseen tulee myös koko Keskussairaalan uusi pääsisäänkäynti.
Maan alle on jo rakennettu yli 400 autopaikan pysäköintihalli. Vuoden 2020 keväällä etupihalle valmistuu vielä F-rakennus. Sinne sijoittuvat kliininen isotooppilääketiede ja hematologia.
– Etupihahankkeen kustannusarvio on noin 250 miljoonaa euroa. Mainitusta summasta L-rakennuksen osuus on runsas viidennes, Seini kertoo.
Koko etupihahankkeen ajaksi Keskussairaalan häiriötön toiminta on varmistettu siirtämällä sen pääsisäänkäynti ja asiakasvirrat toiselle puolelle sairaalaa.
Projektinjohtourakoitsijana tässä monivuotisessa hankkeessa toimii SRV. Kokonaisuutta koskevat arkkitehtisuunnitelmat on laatinut Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy:n ja UKI Arkkitehdit Oy:n muodostama työyhteenliittymä.
Perinteisestä poikkeava muotokieli
Lasten ja nuorten sairaalan arkkitehti- ja pääsuunnittelusta on vastannut Tähti-Set Oy. Pääsuunnittelija, arkkitehti Johanna Into kertoo, että hankesuunnittelu alkoi jo vuonna 2013. Pitkässä ja monimuotoisessa hankkeessa tietomallinnus helpotti eri tekniikoiden ja suunnitelmien yhteensovittamista, ja myös työmaa hyödynsi tietomallia.
– Käyttäjät auttoivat ottamaan huomioon eri yksiköiden toiminnalliset kehittämisvaatimukset. Hoidoissa on mukana perheitä ja omaisia, ja somaattisten sairauksien puolella on otettu huomioon se, että vanhemmat voisivat yöpyä lapsensa kanssa samassa huoneessa, Into sanoo.
Sairaalassa on somaattinen osasto eli A-osa ja psykiatrinen osasto eli B-osa. B-osassa on suosittu kaarevia muotoja ja vältetty teräviä kulmia. Pinnat ovat kestäviä ja lasit turvalaseja. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että henkilökunta tekee omia töitään näkyvästi lasiseinän takana, toki äänieristetyssä tilassa.
L-rakennuksen tontti oli alun perin kaavoitettu puistoksi, mistä syystä rakennuttaja halusi paikalle tavanomaista näyttävämmän rakennuksen. Tälle alueelle rakennuksen sijoittamista tuli perustella tarkoin ja sen ulkonäölle asetettiin erityisvaatimuksia.
– Tästä syystä taloon on haettu leikittelevää muotokieltä ja kaarevuutta. Perinteisestä muotokielestä poikkeavat rakennukset sopivatkin hyvin lasten ja nuorten maailmaan, Johanna Into toteaa.
Lasten ja nuorten sairaalan ulkokuori on hienopestyä valkobetonia. Väriosioiden pohjana on käytetty metallikasetteja. Kaarevat seinät ovat termorankaelementtejä.
L-rakennuksen tunnusväri on sininen. Väriteema näkyy myös julkisivussa, ja valkoinen väri yhdistää rakennuksen muuhun sairaalakampuksen värimaailmaan. Viereisen sydänsairaalan tunnusväri on punainen, D-rakennuksesta tulee keltainen.
Lasten ja nuorten sairaalan sisustuksen taideteemassa on Pirkanmaan eläimiä, erityisesti eläinlapsia. Jokaisella hoitoyksiköllä on oma tunnuseläimensä.
Rakennuksen E-luku on 401 ja energiatehokkuusluokka C. Lämmönlähteenä toimii kaukolämpö. Lämmönjako tapahtuu vesikiertopattereiden tai lämmityspalkkien kautta. Viilennystä jaetaan jäähdytyspalkeilla. Kylmän lähteenä toimii Tampereen Sähkölaitoksen toimittama kaukokylmä.
Rakennuksessa on kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet. A-osan kerroksissa on kussakin kolme ilmanvaihtokonetta ja B-osassa yksi; koneita on kaikkiaan 16.
Vaativien tilojen vaativat rakenteet
Lasten ja nuorten sairaalan rakennesuunnittelun projektipäällikkönä on toiminut A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n insinööri (AMK) Joni Lehtonen.
– Rakennus on rungoltaan melko lähellä tyypillistä toimistotalon pilari-palkkirunkoa, jossa porrashuoneet toimivat rakennusta jäykistävinä rakenteina. Tavallista monimutkaisemman muotokielen vuoksi symmetrisen ja toistuvuutta sisältävän runkojärjestelmän toteuttaminen oli mahdotonta, mikä osaltaan lisäsi suunnittelussa työmäärää, Joni Lehtonen kertoo.
Uuden lasten ja nuorten sairaalan rakenteet oli liitettävä Keskussairaalan vanhan päärakennuksen rakenteisiin. Uuden ja vanhan liittymäpinnoissa kerrostasojen erot piti ottaa huomioon sekä toiminnallisuudessa että toteutettavuudessa. Pääsääntöisesti vanhoista rakenteista oli saatavissa vanhat suunnitelmat, mutta joiltain osin tietoa ei ollut saatavissa, joten rakenteiden avauksia jouduttiin tekemään.
– Kohteen yksi suurimmista haasteista oli liittymien yhteensovittaminen uuden D-rakennuksen sekä osin Lasten ja nuorten sairaalan alle sijoittuneen pysäköintilaitoksen kanssa. Jokaisella rakennuskokonaisuudella oli oma suunnitteluryhmänsä sekä työmaahenkilöstönsä, joten tiedonvaihdossa oli mukana suuri joukko eri alojen ammattilaisia, Joni Lehtonen sanoo.
Talotekniikan määrä sairaalakohteissa on valtava, minkä vuoksi iso osa rakennesuunnittelijan työstä kuluu talotekniikan reititysten yhteensovittamisessa. Kantaviin rakenteisiin tehtävien läpivientien sovittelussa kohdattiin vaikeita paikkoja.
– Tavanomaisesta poikkeava paikka on B-puolen erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö eli EVA. Osaston käyttötarkoituksen vuoksi sekä väliseinä- että ulkoseinärakenteilta vaadittiin normaalista tasosta korkeampaa mekaanista kestävyyttä. Perusperiaatteena oli, että tietyt tilat ja alueet piti suunnitella siten, että asiakkaalla ei olisi mahdollista irrottaa tai hajottaa pintoja tai tekniikkaa, Lehtonen kertoo.
Monta rakennusta, yksi työmaa
Etupihahankkeen projektinjohtourakoitsija SRV:n tukena Lasten ja nuorten sairaalan urakassa oli toista sataa aliurakoitsijaa. Hankkeen projektipäällikkö Jouni Hämäläinen SRV:stä kertoo, että yhtiö vastasi suunnittelun ohjauksesta, ja että tilaajan antamien tavoitteiden mukaan yhdessä etsittiin parhaita mahdollisia ratkaisuja.
– Rakentamisessa etupiha, vaikka sinne rakennetaan useita rakennuksia, on ollut meille yksi työmaa-alue. Eri rakennuksia on tehty aikataulullisesti limittäin ja resursseja on voitu siirtää työvaiheiden mukaan eri talojen kesken, Hämäläinen kertoo.
Räjäytykset tehtiin tarkoissa aikaikkunoissa, jolloin tärkeimmät sairaalalaitteet olivat pois päältä. Kuljetukset olivat tarkoin kellotettuja; portista pääsi sisään vain sovittuna aikana.
Järkevä toteutusmalli
Matias Seini kertoo Lasten ja nuorten sairaalan edenneen aikataulussa ja budjetissa ja että lopputulos täyttää tilaajan toiminnalliset tavoitteet.
– Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, jossa suunnitelmia on kehitetty yhdessä urakoitsijan kanssa, on ollut järkevä toteutusmalli tämänkaltaiselle hankkeelle. Tarvitaan yksi toimija, joka katsoo kokonaisuutta, ettei viereisen sairaalan toiminnoille aiheudu häiriöitä, Seini sanoo.
Seini pitää hyvänä sitä, että rakennuksen toiminnallisiin tarpeisiin liittyvä suunnittelu tehtiin laajasti ja monialaisesti etukäteen, ja varsinainen työmaavaihe rauhoitettiin työnteolle. Sairaalan suunnitteluvaihe on merkittävin vaihe rakennuttamisen prosessissa.
– Sillä sidotaan toiminnan kehittämisen vaatimukset ja kustannukset, jotka ovat moninkertaiset varsinaiseen rakentamiseen nähden. Itse rakentaminen on vain pieni ajallinen välivaihe sairaalan prosessien kehityskaaressa.
Suunnittelun luonnosvaihe oli pitkä, mutta kaikkia ratkaisuja ei haluttu lukita ennen urakoitsijan mukaantuloa. Uusia ratkaisuja kehitettiin etenkin työpiirustuksia tehtäessä. Mukaan tuli esimerkiksi laitehankintoja, jotka muuttivat talotekniikkaa ja sen reitityksiä.
– Yhteistoiminnallisessa projektinjohtourakassa pystyimme kehittämään ratkaisuja tilaajan, urakoitsijan ja muiden suunnittelijoiden kanssa hyvässä yhteishengessä. Mikäli yhteistyö ei olisi toiminut, niin tie olisi ollut pitkä ja kivinen, rakennesuunnittelija Joni Lehtonen toteaa.
Teksti Matti Valli | Kuvat Ari Korkala
