Taivallahden kasarmialue
Teksti: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Pitkään käyttämättömänä ollut kiinteistö oli kärsinyt vesivahinkoja ja ulkoseinien rappaus oli paikoitellen putoillut. SR1-suojelustatuksen mukainen autokomppanian päärakennus on entistetty hienosti vanhaa tyyliä ylläpitäen. Muun muassa Hesperiankadun puoleinen portaikko ja kerrosten suurilaattaiset lattiat on säilytetty entisellään.
Hesperiankadun puoleisen siiven korkeammassa osassa oli aikoinaan autokomppanian esikunta ja matalammassa osassa autohalli. Nyt korkeammassa osassa on hoivakodin tiloja ja matalammassa osassa kauppa.
Mechelininkatua sivuavan miehistön asuintilojen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee ravintola entisissä komppanian ruokalan tiloissa. Täällä rakennuksen historiasta kertoo yhtä seinää koristava 1930-luvulta peräisin oleva karttataideteos, jossa Eurooppa näyttää kovin erilaiselta kuin nykyään. Ensimmäisessä kerroksessa on ravintolan lisäksi myös joitakin toimistotiloja.
– Rakennuksen kerrokset toisesta neljänteen ovat Mikevan ylläpitämän hoivakodin käytössä. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa rakennuksen historiasta kertovat käytävän seinää reunustavat varustekaapit, joissa varusmiehet pitivät henkilökohtaisia tavaroitaan.
Kaapeista satakunta on otettu uuteen käyttöön, Auratum Asuntojen rakennuttajapäällikkö Janne Hietala sanoo.
Esteettömät tilat suojeltuun rakennukseen
Hoivakotiin kuuluu oleellisena osana esteettömyys, jonka toteuttamiseksi rakennukseen on rakennettu muun muassa runsaasti luiskia paikallavaluina. Esteettömyyttä ovat myös huoneiden ja kylpyhuoneiden leveät ovet, joista mahtuu kulkemaan rollaattorilla tai pyörätuolilla.
– Valmisteluvaiheessa päästiin etsimään ratkaisuja, jotka kävivät kaikille osapuolille – niin rakennuttajalle, museoviranomaisille kuin kaavoittajallekin. Saimme sovitetuksi keskeiset suojelutavoitteet kaavaan, mutta saimme myös muutoksia, Puisto sanoo. Alun perin kasarmin asuintiloista oli ajateltu tehdä asuntoja, mutta leveät käytävät eivät olisi tuoneet riittävän tehokkaita asuinneliöitä. Ratkaisu löytyi hoivakodista, jonka käytössä käytäviä voidaan käyttää oleskelutilana.
Peruskorjauksessa rakennus uudistettiin ulkoapäin vastaamaan 1930-luvulla rakennettua rakennusta. Puisto kertoo, että alkuperäistä väritystä tutkittiin tarkkaan; niin ulkoseinän rappauksessa kuin sisäseinien värityksessä on noudatettu konservaattorin löytämää väriskaalaa.
– Arkkitehdille tämä oli eräänlainen kerran elämässä -projekti, jossa pääsi toteuttamaan Suomen arkkitehtuurin historiaa komeasti kuvastavan rakennuksen uudistuksen. Olenkin ihaillut, miten huolella suunniteltu rakennus oli ja miten kirkkaasti siinä näkyvät ajatukset tyylipuhtaasta funkisrakennuksesta, Puisto sanoo.
Tuvat jakoon
Autokomppanian tuvat on jaettu niin, että yhdestä tuvasta on tullut kaksi kylpyhuoneellista huonetta, joilla on yhteinen eteinen. Tupien leveät ikkunat näyttävät jakamisesta huolimatta ulkoapäin edelleen yhtenäisiltä ikkunoilta. Uudistuksessa on käytetty vanhoja ikkunanpuitteita, jotka erottuvat vihreinä valkoiseksi rapatusta seinästä.
Hoitokodin toinen ja kolmas kerros ovat lähes samanlaisia asuinkerroksia. Neljäs kerros on alun perin ollut kylmää ullakkotilaa, jonne rakennettiin jo kasarmiaikana voimistelusali ja lisää tupia. Voimistelusalin toiseen päähän on sijoitettu lvi-konehuone ja loput on säilytetty vanhoine puolapuineen voimistelusalina. Salin toisesta päätyseinästä näkyy viimeistelemätön tiilipinta.
Neljännen kerroksen tupien paikalle on rakennettu hoivakodin huoneita, jotka on tarkoitettu parempikuntoisten asukkaiden käyttöön. Niissä on myös oma pieni keittiö. Kasarmiaikana katon lape laski jyrkemmin, joten länsipuolella ei ollut omia ikkunoita. Nyt uudistustöissä lapetta on loivennettu ja huoneisiin on rakennettu ikkunat ja niiden eteen puolilämpimät tilat. Itäsivulla on säilytetty katonrajassa aikaisempiin tupiin valoa tuoneet ikkunat.
Autokomppanian Hesperiankadun puoleisessa siivessä sijaitsee hoivakodin ja ravintolan tilojen lisäksi myös K-kauppa Kasarmi. Sillä on käytössään 2700 neliötä yhdessä tasossa. Kaupan alla on autohalli, jossa on 90 paikkaa. Jo aikoinaan autohallina toimineesta tilasta on liukukäytävä kauppaan.
U:n muotoisen rakennuksen Mechelininkadun puoleisessa siivessä toimivat hoivakoti ja ravintola. Hesperiankadulta on sisäänkäynti kauppaan, joka ulottuu U:n toisessa siivessä aina lastaus- ja huoltolaitureille asti. Tämän siiven päädyssä on Töölön seurakunnan käytössä oleva kerhotila. Kerhotilan seinille on jätetty muutama aukko, joista näkyy allaoleva tiiliseinä. Kerhon edessä on funkistyylinen lippa, jonka alla toimi aikoinaan autokomppanian polttonesteen jakelu.
Tulossa loft-asuntoja ja omat pihat
Rakennuksen korkeampi osa on jaettu kahteen asuntokerrokseen niin, että ylemmäs tulee erillisiä asuntoja ja alempien asuntojen korkeudeksi jää neljä metriä.
Rakennuksen matalampikin puoli antaa mahdollisuuden viiden metrin huoneistokorkeuteen, joka on jaettu kahdeksi kerrokseksi. Maan tasossa olevien asuntojen eteen on rakennettu Töölössä harvemmin vastaan tuleva yksityiskohta: omat pihat.
1930-luvun piirustukset yllättävän tarkkoja
Rakennuksen pääurakasta vastanneen Fira Oy:n työmaainsinööri Jarkko Kella kertoo, että 1930-luvulta peräisin olleet piirustukset pitivät yllättävän hyvin paikkansa, vaikka palkit eivät aina olleetkaan sellaisia kuin niiden olisi piirustusten mukaan pitänyt olla. Hoivakotiin olennaisena osana kuuluva esteettömyys toteutettiin rakentamalla taloon kaksi hissiä sekä useita luiskia. Paikka paikoin avattiin koko välipohja luiskien rakentamiseksi. Hissit saatiin varsin huomaamattomasti mahdutetuiksi porraskäytäviin. Talon oli perustettu kalliolle niin, että hissikuilujen alapuolelta piti louhia jonkin verran.
Välipohjiin on asennettu tärinäkumit,joiden avulla vanhan kasarmirakennuksen äänieristystä on saatu huomattavasti parannetuksi.
LVI-suunnittelija Teemu Turtiainen Optiplan Oy:stä kertoo, että LVIS-tekniikka sovitettiin vanhan rakennuksen ehtoihin. Tekniikan käyttöön otettiin tiloja kellarikerroksesta sekä osa vanhasta liikuntasalista.
Sähkötekniikan massiivisemmat osat saatiin sijoitettua kellarikerrokseen melko helposti, koska vanha käyttötarkoitus on myös vaatinut järeää sähkönjakeluverkkoa.
Kohteen sähkösuunnittelijan Timo Iltasen mukaan sähköpuolella haasteellista mutta myös antoisaa oli valaistussuunnittelu museoviraston tiukassa valvonnassa. Valaistussuunnittelussa päädyttiin melko poikkeuksellisiinkin toteutuksiin, jotta tarkoituksenmukainen ja nykynormit täyttävä valaistus voitiin toteuttaa ulkonäöllisesti ilman ristiriitoja yli 80-vuotiaaseen kiinteistöön.
