Suomalaisyrityksiä kehittämässä Rail Baltican asemia
Ramboll, Realidea, Arkkitehdit Soini & Horto, Gottlieb Paludan Architects ja Ardenis selvittävät, miten kansainvälisen Rail Baltica -hankkeen seitsemälle matkustaja-asemalle luodaan lisäarvoa. Selvitys kattaa kaupallisen ja kaupunkikehityksen sekä liikkumisen.
Rail Baltica -hankkeen tavoitteena on integroida Baltian maat Euroopan rautatieverkostoon ja parantaa maiden välisiä matkustaja- ja rahtipalveluja sekä rautatieyhteyksiä Keski- ja Pohjois-Euroopan välillä. Kyseessä on uusi julkinen rautatieyhteys, jossa matkustajajunien suurin nopeus on 249 km/h. Rail Baltica on Viron, Latvian ja Liettuan yhteisomistuksessa. Hankkeen rautatieasemat ovat Tallinnan Ülemiste, Pärnu, Riian keskusta ja lentoasema, Panevėžys, Kaunas ja Vilna.
– Kyseessä on moniulotteinen hanke, jossa tarvitaan vahvaa, monialaista osaamista. Rail Baltican asemia ei pidä ajatella vain liikenteen solmukohtina, vaan niistä halutaan myös matkakohteita, jotka tukevat talouskasvua ja sosiaalisesti kestävää kehitystä, Rambollin projektipäällikkö Tommi Eskelinen sanoo.
Hankkeessa tarkastellaan myös toimintojen sijoittelua rautatieasemilla ja niiden läheisyydessä. Tavoitteena on matkustajien kannalta toimiva ratkaisu, jossa eri toiminnot ja palvelut ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.
– Rautatieasemat tulee liittää osaksi kaupungin muuta liikennejärjestelmää. Asemat toimivat multimodaalisina keskuksina ja kauttakulkuliikenne pyritään toteuttamaan mahdollisimman kestävästi. Analysoimme myös mahdollisia synergioita julkisen liikenteen palveluiden kanssa, jotka sijaitsevat toiminnallisilla etäisyyksillä rautatieasemilta, sanoo metro- ja rautatiejohtaja Inge Fredslund Gottlieb Paludan Architects -yhtiöstä.
– Rautatieasemilla on katalyyttinen rooli ympäröivän ympäristön kannalta. Sen vuoksi on erittäin tärkeää ottaa aseman ja sen sijainnin suunnittelu osaksi kaupunkisuunnittelun strategiaa, sanoo Stefan Oschner Soini & Horto Arkkitehdeiltä.
– Analysoimme hankkeessa rautatieasemien toimivuutta kaupunkiympäristön integroituna osana sekä niiden potentiaalista roolia paikallisessa palveluverkossa, sanoo Mika Korhonen Realidea Oy:stä.
Selvitys käynnistettiin kesäkuussa 2021 ja sen odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä.
