Stadin ammatti- ja aikuisopisto Myllypurossa: Rakennusalan koulutuksen kampus
Helsingin Myllypuron kampusalue on täydentynyt Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennuksella, jossa on tilat noin 1100 opiskelijalle. Kampukselle keskitetään rakennus- ja talotekniikka-alojen koulutus. Opiston sijainti Metropolia Ammattikorkeakoulun vieressä luo synergiaa.
Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikka-alojen koulutus keskitetään uuteen rakennukseen, joka on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu ammattioppilaitos. Rakennus otettiin käyttöön syyslukukauden alussa 2023.
Uudisrakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Fira ja talotekniikan kokonaistoimituksesta suunnitteluineen Caverion, joka vastaa 20 vuoden ajan kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta sekä tavoitteiden mukaisesta energiankulutuksesta.
– Opiston yhteistyö Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa antaa paljon mahdollisuuksia muun muassa Metropolian betonilaboratorion hyödyntämisen ja erilaisen suunnitteluyhteistyön osalta. Rakennukset ovat vain alikulkutunnelin päässä toisistaan, ja metroasema on aivan vieressä, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan projektinjohtaja Kari Pehkonen toteaa.
Itse opistorakennus toimii myös oppimisen työkaluna, sillä rakennus- ja talotekniikan järjestelmät ovat osin näkyvissä lasiseinien takana. Talon ilmanvaihdon konehuoneet on suunniteltu siten, että niihin mahtuu noin kymmenen hengen opiskelijaryhmä opettajan kera.
Opiskelijat mukana hankkeessa
Rakennushanke avasi alan koulutukselle uudenlaista yhteistyökulttuuria, jossa opiston opettajat ja opiskelijat ja rakennusalan asiantuntijat ovat olleet tiiviissä yhteistyössä. Opiston opiskelijat pääsivät mukaan rakennushankkeeseen tekemään oman koulutusohjelmansa harjoitustöitä yhdessä ammattilaisten kanssa.
– Meillä oli yli 50 ammattiopiston opiskelijaa tekemässä harjoitustöitään hankkeessa. Oppilasyhteistyö oli varmasti molemmille osapuolille antoisaa, Fira Oy:n projektipäällikkö Jarkko Kella kertoo.
Caverionillakin oli toistakymmentä opiston opiskelijaa harjoittelussa suorittamassa omia harjoitustöitään.
– Tämä on sikäli mielenkiintoinen hanke Caverionin näkökulmasta, että ammattiopistosta valmistuu ammattilaisia meidän alallemme. Meillä on ollut kohteessa opiston putki- ja IV-harjoittelijoita, jotka tulivat aina tietyksi ennalta sovituksi jaksoksi tekemään harjoittelunsa ja saivat näin suoritettua oman opetussuunnitelmansa tehtäviä, Caverion Suomi Oy:n hankekehityspäällikkö Tomi Nurminen kertoo.
Rakennus on A-energialuokkaa, ja se auditoidaan RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden tasoon.
– Kiinteistön päälämmönlähteenä on ilma-vesilämpöpumppu, jolla tuotetaan lämpöä niin pitkälle kuin saadaan eli noin viiteen pakkasasteeseen saakka. Ilma-vesilämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt viime aikoina paljon, ja järjestelmä kattaa yli puolet tilalämmityksen energiatarpeesta. Tarvittaessa otetaan tueksi kaukolämpö. Ilma-vesilämpöpumpuilla tuotetaan myös viilennys kesäaikaan. Katolla on myös noin 75 piikkikilowatin tehoinen aurinkovoimala, Nurminen kertoo.
Kahden lohkon rakennus
– Talon toiminta on vahvasti jakaantunut kahteen lohkoon: teoreettisen opetuksen Tietopajoihin ja käytännön työn Taitopajoihin. Hankkeen kilpailutusvaiheessa vuonna 2020 oli pitkä tarjousvaiheen kehittely, jossa yhdessä käyttäjän ja tilaajan kanssa kehitettiin suunnitelmaa, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Teppo Pietarinen P&R Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Korkeimmillaan neljän kerroksen korkuinen osittain avoin Taitopajan halli on joustavaa avotilaa, jonne on ikkunanäkymät myös Tietopajan puolelta.
– Taitopaja on opetuksessakin ikään kuin työmaa-aluetta, jossa pätevät normaalit rakennustyömaan säännöt ja turvallisuusmääräykset. Tänne tullaan kulunvalvonnan kautta turvavarusteet päällä kuten oikealle työmaallekin, Pietarinen sanoo.
Taitopajan erikoisuutena on kerrosrakentamisen korkea avotila, joka on uudenlainen innovaatio alan koulutuksessa.
– Tilaan tulee puuelementtirakenteinen kolmekerroksinen harjoituskerrostalo, jota voidaan purkaa ja kasata opetustarkoituksen mukaan, projektiarkkitehti Sinikka Antman P&R Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Taitopajan lattiatasolle on myös tulossa elementtilinja, jossa valmistetaan teollisella tyylillä puuelementtejä ja nostetaan ne katossa olevilla siltanostureilla harjoitustalon runkoon.
Taitopajan reunalla on avoimia kerrostasoja, joissa on eri koulutuslinjojen tiloja. Puurakentamisen tilojen lisäksi kerroksissa on LVI-koulutuksen tiloja ja metallityötiloja hitsaamoineen sekä kylmätekniikan laboratorio.
– Taitopajapuolella on aika kattavat tekniset järjestelmät: on paineilmaa, ilmankosteutusta, purunpoistoa, erillinen hitsaustila 20 hitsauspisteelle, simulaatiohitsausta ja kylmätekniikan laboratorio. Keskuspölynpoistojärjestelmää käytetään siivouksen tehostamiseen. Lisäksi Taitopajan katossa olevia ilmanvaihtokanavia ja muita putkia on maalattu samoilla väreillä kuin tietomalleissa käytetään. Näin oppilaiden on helpompi hahmottaa eri putkien linjaukset, Caverionin Tomi Nurminen kertoo.
Seiniäkin opetuskäytössä
Rakennuksen pääsisäänkäynti on suunnattu Kehä I:n toisella puolella olevan metroaseman suuntaan. Sisäänkäynti aukeaa aulaan ja suureen aularavintolaan. Aulassa ja ravintolatiloissa on samanlainen sileäksi hiottu betonilattia kuin Taitopajan puolella.
– Hiottu betonilattia on hyvin riskitön lattia elinkaarihankkeelle. Se on hengittävä ja helppohoitoinen, koska siinä on silikaattikylläste pinnassa eli lattia ei ime likaa, kohteen vastaavana arkkitehtisuunnittelijana toiminut Pekka Salmi P&R Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Aulassa ja muuallakin talossa on opetusseiniä, joissa on erilaisia puuverhouksia erilaisin viimeistelyastein.
– Ne toimivat sisustuselementteinä, mutta ennen kaikkea ne ovat havainnollistamassa erilaisia puuverhouksia, Pekka Salmi toteaa.
Aulasta ylöspäin Tietopajan kerroksiin johtava CLT-rakenteinen portaikko on näyttävä arkkitehtoninen elementti. Toisessa kerroksessa on puutyöpajojen lisäksi opiskelijakunnan tilat, opintotoimisto, opiskelijahuolto ja henkilökunnan tilat. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat muun muassa LVI-tietopajat ja neljännessä kerroksessa metallityön tietopajat. Sosiaalitiloja on ripoteltu kellaritiloihin sekä kolmanteen ja neljänteen kerrokseen.
Rakennuksessa on myös tila, jossa alan yritykset voivat järjestää koulutuksia, esittelyjä ja harjoitteluja.
Opiston piha-alueella on ulkotyöskentelyalue, jossa voidaan osittain katetussa ulkotilassa ja osittain avoimen taivaan alla tehdä rakennusteknisiä ja taloteknisiä ulkotyöharjoituksia. Kaikissa kylmissä katoksissa ja ulkovarastossa on viherkatto.
Monimuotoinen rakennus, tutut rakenneratkaisut
– Rakennuspohja on paalutettu kokonaan. Kallio on 10–15 metrin syvyydessä, ja maaperä on heikosti kantava, joten paalut olivat ratkaisu tähän, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Miska Knuutila Sweco Rakennetekniikka Oy:stä kertoo.
Puujulkisivun liittymiä on Knuutilan mukaan jouduttu paljon miettimään, jotta ne toimivat rakennusfysikaalisesti hyvin.
– Julkisivun ydin on puinen kantavalta rakenteeltaan. Julkisivussa on kuitenkin teräsrakenteisia ulokkeita. Muuten kaikki julkisivut ovat puuelementtejä. Niissä on puuranka ja villa, jotka on verhottu peltiverhouksella. Kantava luuranko on betonia, Knuutila kertoo.
Julkisivujen lipoissa ja vinoissa kohdissa on puupanelointi. Samoin maantasokerroksessa on käytetty paikoin puuverhousta, joka suhteutuu viereisen pientaloalueen mittakaavaan. Peltiverhous mukailee tien toisella puolella olevan massiivisen Metropolia ammattikoulun julkisivupintaa.
Pohjoisesta päin pääsisäänkäynnin puolelta rakennus porrastuu, ja jokaisella tasanteella on lippa. Itäkeskuksen päädyssä korkeimmalla kohdalla on suhteellisen pitkä uloke, joka on kaupunkikuvallisesti näkyvä osa rakennusta, etenkin pimeän ajan valaistuksessa.
Knuutilan mukaan rakennuksen porrastuvan osion jäykistäminen oli haastavaa. Siinä käytettiin kehäjäykistystä, jossa pilari ja palkki liitetään jäykäksi. Kehäjäykistys on enemmän teollisuuskohteissa käytetty ratkaisu.
– Tässä kohteessa on ollut poikkeuksellisia peruskorkeuksia ja tilojen vaatimuksia normaaliin toimitila- tai koulurakentamiseen verrattuna. Korkeat ja monimuotoiset tilat toivat omat haasteensa. Kuitenkin rakennus on tuttuihin ratkaisuihin perustuva. Elinkaarihanke tuo korostetusti mukaan kestävät hyväksi havaitut ja mahdollisimman huoltovapaat ratkaisut. Emme ole lähteneet uusia villityksiä kokeilemaan, Firan Jarkko Kella kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
