Siltasairaala rakennettiin kalliolle
Vuonna 2018 käynnistynyt ja kesäkuun lopussa 2022 valmistunut Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Lähes 70 000 bruttoneliömetrin laajuisen ja noin 305,5 miljoonaa euroa maksaneen ja runsaasti uutta teknologiaa sisältävän sairaalan varustelu vie kuitenkin aikaa, joten ensimmäiset potilaat voidaan ottaa vastaan vuoden 2023 alkupuolella.
HUS Kiinteistöjen rakennuttamaan Siltasairaalaan siirtyvät nykyisin Töölön sairaalassa olevat toiminnat ja osa Syöpätautien klinikan toiminnoista. Siltasairaala sijoittuu Meilahden tornisairaalan ja Syöpätautien klinikan väliin, jolloin nämä yhdessä Kolmiosairaalan kanssa muodostavat sekä tilojen että toiminnan osalta yhtenäisen kokonaisuuden.
Siltasairaalassa tulee toimimaan muun muassa päivystys, leikkausosasto, teho-osasto, poliklinikoita, lääkehoitoyksikkö, vuodeosastoja ja kuvantamistilat. Kokonaisuuteen kuuluu 58 tehohoitopaikkaa, 16 leikkaussalia, 4 vuodeosastoa, 215 sairaansijaa ja 69 päiväsairaalapaikkaa. Uuteen sairaalaan on rakennettu myös opetus- ja luentotiloja sekä lounasravintola, kahvila- ja apteekkitilat.
Kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi neljästä eri arkkitehtitoimistosta koottu arkkitehtiryhmä Team Integrated Silta, jossa pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Matti Anttila AW2 Arkkitehdeista. Ryhmään kuuluivat myös Brunet-Saunier Architecture Pariisista sekä helsinkiläiset toimistot B&M Architects Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy.
– Aloitimme tämän hankkeen parissa jo vuonna 2013. Silloin meillä oli tavallaan rinnakkaistoimeksianto, jossa tutkittiin asemakaavallista lähestymistä. Asemakaava syntyi, ja vuonna 2015 arkkitehtuurikilpailun voittanut kilpailuehdotuksemme massoitteluineen on toteutettu kaavan mukaisesti. Kohteessa on kaksi päämassaa ja niitä yhdistävä kevyt kaksikerroksinen silta, jossa on oleskeluportaikko ja neuvottelutiloja. Silta on symbolisesti tärkeä henkinen silta erikoisalojen välillä ja on antanut koko sairaalalle nimensä, Anttila kertoo.
– Arkkitehtonisesta näkökulmasta tehtävä oli urani vaikein. Äärimmäisen kompleksisen tilaohjelman sijoittaminen erittäin kapealle ja monimuotoiselle tontille, useine liittymineen viereisiin rakennuksiin sekä maanalaisiin tiloihin oli aluksi suorastaan henkeäsalpaava haaste. Lisäksi rakennuksen tärkeä rooli kaupunkikuvassa täydentämässä Meilahden arvokasta rakennuskokonaisuutta ja ympäröivää miljöötä asetti omat vaatimuksensa arkkitehtuurin selkeydelle ja laadulle, Anttila totesi HUSin tiedotteessa, kun sairaala valmistui.
Big Room, esivalmistus ja tahtituotanto
Siltasairaalan hanke oli vahvasti tietomallinnettu, ja se palkittiin Tekla Global BIM Awards -kisassa vuonna 2020 maailman vaikuttavimpana tietomallipohjaisena julkisena rakennushankkeena.
Rakennushankkeen toteutusmuotona oli yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, jossa pääurakoitsijalle asetettiin laadulliset tavoitteet sekä aikataulu- ja kustannustavoite.
– Urakkamalli oli onnistunut valinta tähän hankkeeseen. Suunnittelijat olivat sopimussuhteessa tilaajaan, ja mallin avulla päästiin yhteistyössä ratkaisemaan ongelmia hyvässä hengessä. Big Room -toimintamalli oli ensimmäistä kertaa käytössä HUSin hankkeessa, ja se sopi ehdottomasti tähän hankkeeseen. Malli on jäänyt meille vakiotoiminnaksi isoissa hankkeissa, kohteen rakennuttajan HUS Kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö Marita Perälä toteaa.
Urakkamalli Big Room -työskentelyineen mahdollisti hankkeen samanaikaisen suunnittelun ja rakentamisen, mihin tiivis rakentamisaikataulu perustui. Hankkeen kehitysvaiheessa toteutusaikataulua pystyttiin kehittämään niin, että hanke valmistui alkuperäisen tavoitteen eli joulukuun 2022 sijaan jo kesäkuun lopussa 2022.
Sairaalaa on rakennettu lohkoittain. Tuotannon aikataulua nopeutettiin esimerkiksi rakennusosien esivalmistusta hyödyntämällä. Myös vuodeosastojen tahtituotanto kerroksissa 4–7 auttoi pysymään aikataulussa.
Sairaalan henkilökunta oli erittäin vahvasti mukana suunnittelussa koko hankkeen ajan. Suunnittelussa hyödynnettiin myös virtuaalimalleja. Cave eli Computer Aided Virtual Environment -ympäristön avulla henkilökunta ja potilaat pääsivät tutustumaan suunniteltuihin tiloihin 3D-laseilla.
Kalliolle perustettu
– Kohteen sijainti oli äärettömän haastava keskellä sairaala-aluetta, missä on paljon herkkiä laitteita, herkkää toimintaa ja logistisesti vaativat maanrakennus- ja louhintatyöt niiden keskellä. Varastointitiloja ei ollut juuri ollenkaan ja ihmisiä liikkui paljon ympärillä. Sairaalatoiminta piti pystyä turvaamaan, ja sitä ei saanut häiritä, projektinjohtourakoitsijana toimineen SRV Rakennus Oy:n projektipäällikkö Tomi Heinonen kertoo.
Rakennukset on perustettu täysin kalliovaraisesti. Aiemmin louhitut suuret pysäköintiluolat ovat osittain rakennuksen alla. Näistä kalliotiloista nousi uudisrakennuksen sisälle ja työmaa-alueelle ilmanvaihto- ja tekniikkakuilujen lisäksi myös kulkuyhteyksiä.
– Osa näistä piti säilyttää rakennustyön aikana. Louhitun parkkihallin kalliokattoa piti myös säilyttää noin kymmenen metriä rakennusperustusten alla. Perustustöissä oli poikkeuksellista se, että rakennuksen alta kulkee vanha, noin sata metriä pitkä yhdystunneli, jossa on sekä tekniikkaa että henkilöliikennettä. Tunneli jäi uuden rakennuksen alle, ja se piti säilyttää turvallisesti käyttökunnossa koko hankkeen ajan, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Harri Kivistö A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo.
40-metrinen siltarakennus
Rakennuksessa on tyypillinen sairaalarakennuksen runko pilareineen ja palkkeineen. Pilarit ovat betonipilareita sekä teräsliittopilareita, palkit matalalaippaisia teräspalkkeja. Matalapalkit eivät tule juurikaan kantavien laattojen alapuolelle, mikä mahdollistaa talotekniikalle esteettömät reitit.
Rakennesuunnittelun vaativin osuus oli kahta uudisrakennusosaa yhdistävä silta. Se oli suunnittelun vaativuusluokaltaan poikkeuksellisen vaativa kohde.
– Oikeastaan yhdyssilta on kaksi kerrosta korkea, 40 metriä pitkä siltamainen rakennus, joka on tuettu viereisistä rakennusosista. Silta muodostaa kokonaisuudeltaan yksittäisen rakenneosan, joka on erotettu muusta rakennemassasta liikkeen sallivin liitoksin. Sillan pituuden vuoksi silta rakennettiin pääosin työmaalla paikalleen yksittäisistä komponenteista. Ristikon solmupisteliitokset ovat tappiliitoksia, joissa tapin halkaisija on noin 100 millimetriä. Sillan poikkeuksellinen mitta asetti erityisvaatimuksia myös valmistuksen toleranssivaatimuksille. Sillalle toteutettiin erityinen värähtelytarkastelu johtuen pitkästä jännevälistä. Värähtelyn ei haluttu aiheuttavan häiritsevää tärinää viereisiin tiloihin, Kivistö kertoo.
Varsinaisten rakennusten betoniholvit ovat kuorilaattarakennetta ja vuodeosaston ylemmissä kerroksissa ontelolaattarakennetta. Ulkoseinät ovat pääosin ei-kantavia termorankaelementtejä. Liittymät erityyppisiin eri aikakauden rakennuksiin ovat olleet Kivistön mukaan hyvin työllistäviä.
Koneellisesti tuulettuva alumiinikuori
Rankassa meri-ilmastossa sijaitsevassa rakennuksessa on tavallaan kaksoisjulkisivu, jossa merialumiinista tehdyt pursotetut alumiinikasetit ovat termorankaelementtejä suojaavana vaipparakenteena.
– Seinäelementin ja julkisivukuoren välissä on mahdollisuus koneelliseen tuuletukseen, jolla säädetään välitilan lämpö- ja kosteusolosuhdetta. Rakenteen pitää toimia sekä kuumina kesäpäivinä että kylminä talvipäivinä sekä sääsuojana eli vesitiiviinä vaippana, Harri Kivistö sanoo.
Julkisivun lasipinnoissa on Sari Palosaaren serigrafia, jossa on valokuva kimmeltävästä merestä.
– Se pyrkii luomaan vaikutuksen, että meri heijastuu rakennukseen eikä rakennus mereen, kuten Helsingissä on ominaista monessa paikassa, arkkitehti Matti Anttila kertoo.
Vaativaa sairaalarakentamista
Siltasairaala sisältää paljon teknisesti vaativaa sairaalarakentamista, sillä rakennuksessa on paljon niin sanottua kuumaa sairaalaa kuten tehohoitotiloja, leikkaussaleja ja sädehoitotiloja. Sädehoitotilat on toteutettu omana erillisenä hankkeenaan.
Sairaalassa on muun muassa niin sanottu Raptor-tila (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques and Operative Repair), jossa hoidetaan voimakkaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsiviä potilaita. Raptorin laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus mahdollistaa potilaan leikkaamisen ja kuvantamisen yhdessä paikassa.
– Rakennuksen jalustaosassa on gynekologisten syöpien hoitoon tarkoitettu Braky-tila, jonka seinät ovat kymmeniä senttejä paksuja betoniseiniä, jotka on vuorattu useita senttejä paksuilla teräslevyillä. Lisäksi tilassa on tuhansia kiloja painava ovi. Samoin sädehoitotilat olivat hyvin erikoisia tiloja. Siellä valettiin kerralla isoja määriä Kiirunasta tuodulla malmikivellä tehtyjä metrin paksuisia raskasbetoniseiniä. Keskustelimme fyysikoiden kanssa niiden toteutuksesta ja detaljeista. Tällaisia rakenteita ei pääse tekemään jokapäiväisessä rakentamisessa, SRV:n Tomi Heinonen kertoo.
Kosteudenhallinta oli yksi hankkeen oleellisista osista, minkä vuoksi hankkeeseen kiinnitettiin jo alkuvaiheessa kosteudenhallintakoordinaattori.
– Betonirakenteiden kuivumisajoista tehtiin kattavat laskelmat useissa arvioiduissa olosuhteissa. Laskelmien perusteella toteutettiin tarvittavat kosteudenhallintatoimenpiteet ja arvioitiin vaikutukset työmaan toteutusaikatauluun. Kuivumisaikoja ja kosteudenhallintaa seurattiin koko hankkeen ajan erittäin tarkasti, rakennesuunnittelija Harri Kivistö kertoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén | Drone-kuva: Vesa Voitto Sakari
