Reippokortteli
Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Mikko Törmänen
Raahen vanhan puukaupungin ja uuden liikekeskustan välissä on ollut vuosia lähes tyhjillään kokonaisen korttelin puolikas. Yhtä keskustan viimeisistä aukoista on nyt täyttämässä Reippokortteliksi nimetty liike- ja asuintalojen kokonaisuus.
Reippokortteli sijaitsee Raahen liikekeskustan ytimessä Härkätorin puiston laidalla. Korttelin pohjoispuolelta alkaa vanha Raahe, jälkipolville säilynyt osa 1800-luvulla ruutukaavaan rakennetusta puukaupungista. Korttelia sivuava Reiponkatu on perinyt nimensä purjelaivojen ajalta. Reippo eli köydenpunoja oli yksi merimiesten ja käsityöläisten asuttaman alueen ammattikunnista.
Vanhan puukaupungin tulevaisuus ehti olla vaakalaudalla 1960-luvulla, jolloin Rautaruukin terästehtaan perustaminen toi mukanaan suuret kasvuodotukset. Puukortteleihin kaavoitettiin uudisrakentamista, ja uutta liikekeskustaa ryhdyttiin rakentamaan ruutukaava-alueen etelälaidalle. Pohjoisosan korttelit kuitenkin säästyivät purkamiselta, ja vuonna 1977 päätettiin niiden säilyttämisestä.
Vuonna 2007 vahvistetussa yleiskaavassa kortteli numero 20 määriteltiin osaksi keskustatoimintojen aluetta. Tonteista sekä vanhoista puutaloista osa oli tyhjillään, ja omistus oli hajautunut kaupungille ja yksityisille. Asemakaavan muutoksella korttelin eteläosa, nykyinen Reippokortteli, osoitettiin liike-, toimisto- ja asuinrakentamiselle. Pohjoisosassa Koulukadun varren puutalot merkittiin suojeltaviksi.
Hotellin mukaantulo ratkaisi
Raahelainen Rakennus Miilukangas Oy teki vuonna 2010 kaupungin kanssa sopimuksen Reippokorttelin liike-asuintalojen rakentamisesta. Toimitusjohtaja Kalevi Niskalan mukaan alkuvaiheessa haasteena oli kuitenkin löytää hankkeeseen sopivia toimijoita.
Ensimmäisen vaiheen käynnistymiselle ratkaisevaa oli lopulta Raahen kaupungin toimitilayhtiö Raahepolis Oy:n mukaantulo. Yhtiö rakennutti viereisessä korttelissa sijaitsevan Hotelli Raahen Hovin laajennukseksi 31 huoneen hotellisiiven, jotka avattiin matkailijoille lokakuussa. Hotellihuoneilla on Reiponkadun puolella kokonaan oma sisäänkäynti. Myös hotelliosan talotekniikka on erillinen muusta rakennuksesta.
Katutasossa on yhteensä 600 neliötä liiketiloja, joihin ovat ensimmäisten joukossa sijoittuneet kaksi optikkoliikettä sekä ravintola. Loput liiketilat rakennetaan jatkossa valmiiksi niihin sijoittuvien yritysten tarpeiden pohjalta.
Rakennuksen kolmessa ylimmässä kerroksessa on kaikkiaan 23 asuntoa. Huoneistojen koot vaihtelevat 30,5 ja 90 neliömetrin välillä. Niskala kertoo asuntojen ennakkomyynnin sujuneen odotusten mukaan.
– Kysyntää lisää osaltaan sekin, että ikääntyvää väestöä muuttaa sivukyliltä ja pienemmiltä paikkakunnilta kaupunkikeskustaan lähelle palveluja, Niskala sanoo.
Yhtenäistä ilmettä kaupunkikuvaan
Hankkeen suunnittelusta vastaa oululainen JVK-Arkkitehdit Ky, pääsuunnittelijana arkkitehti SAFA Martti Väisänen ja arkkitehtisuunnittelijana arkkitehti SAFA Hannele Leppänen. Suunnittelutyö käynnistyi vuoden 2011 lopulla.
– Kaavassa esitettiin alun perin monimuotoisempaa massoittelua. Kaupungin poikkeamisluvalla päädyimme yksinkertaistamaan sitä. Ylin kerros tehtiin yhtenäiseksi, ja samalla jouduttiin hieman ylittämään vahvistettua rakennusalaa, Väisänen kertoo.
Alkuvaiheessa liiketiloja kaavailtiin myös ylempiin kerroksiin, joten kulmaan suunniteltiin lasinen porrashuone mainospintoineen. Asuntojen kysyntä kuitenkin ratkaisi, ja lasipinnan tilalle tuli tummalla tiilellä korostettu kulmaus.
Ulkoseinien materiaalina on pääosin luonnonvalkoinen tiiliverhous. Lisäksi on käytetty rapattua tiiltä ja levyverhousta. Ulkoasu noudattelee saman arkkitehtitoimiston suunnittelemaa, viereisen korttelin vuonna 1999 valmistunutta Kauppaporvarin liike- ja kulttuuritaloa.
– Uudisrakennukset täydentävät nyt viimeisen aukkopaikan Sovionkadun puolella. Rakentamisella tuodaan myös keskustaan lisää kaupunkimaisuutta, Väisänen toteaa.
Väljä aikataulu helpotti
Reippokorttelin ensimmäisen vaiheen kustannusarvio oli kaikkiaan 8,5 miljoonaa euroa. Rakennuksen bruttoala on yhteensä 3628 neliömetriä ja tilavuus 13 010 kuutiometriä. Rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2016 tammikuussa.
– Oli hyvä, että ensimmäinen vaihe saatiin suunnitella rauhassa, ja rakentamiseen voitiin käyttää aikaa puolitoista vuotta. Rakentamista helpotti sekin, että kortteli oli siinä vaiheessa vielä tyhjänä. Seuraavat vaiheet ovat jo haastavampia logistiikan, aikataulutusten ja varastoinnin kannalta, Kalevi Niskala toteaa.
Rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon. Asunnoissa sekä hotellihuoneiden märkätiloissa on lattialämmitys, liiketilat on varustettu konvektoreilla. Asunnoissa ja hotellihuoneissa on keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla, liiketiloissa ilmanvaihto toimii huoneistokohtaisesti.
Hotellihuoneissa lämmitys ja jäähdytys hoituu kattosäteilijöillä. Samaan paneeliin on kiinnitetty myös epäsuora led-valaistus.
– Ratkaisu on nykyään yleinen hotelli- ja toimistorakentamisessa sekä julkisissa tiloissa. Kattoon asennettu paneeli helpottaa sisustusta ja puhtaanapitoa, eikä tekniikan sijoitteluun tarvita useita erillisiä ratkaisuja, työpäällikkö Petri Aitta toteaa.
Hyvää sisäilman laatua ja energiatehokkuutta ei hänen mukaansa ole tavoiteltu erityisratkaisuilla, vaan erityistä huomiota on kiinnitetty rakennusvaiheen kosteuden ja puhtauden hallintaan sekä rakenteiden tiiveyteen.
– Joka tilassa on tehty kosteusmittaukset ennen pintojen rakentamista. Lisäksi tiiveysmittauksissa saatu ilmanvuotoluku q50 on 0,2, eli sen suhteen on päästy hyvään lopputulokseen.
Uudisasuntojen tarve kasvaa
Reippokorttelin seuraava vaihe on jo käynnissä. Nelikerroksinen 2105 neliön liikeasuintalo Kiinteistö Oy Pehkosenkulma nousee täydentämään korttelia Sovionkadun ja Palokunnankadun kulmaan. Rakentaminen alkoi vuoden 2017 kesällä, ja arvioitu valmistumisaika on vuoden 2018 kesäkuussa. Rakennusoikeutta on vielä noin 2000-neliöiselle asuin-liiketalolle korttelin pohjoispäädyssä.
Kaupunginjohtaja Ari Nurkkala näkee, että Reippokorttelin rakentaminen edistää alueen vetovoimaa ja palvelutarjontaa sekä uudistaa kaupunkikuvaa. Uudisasuntojen tarve kasvaa voimakkaasti tulevaisuudessa, ja kantakaupungin alueelle kaivataan laadukasta ja asukaslähtöisesti toteutettua asuntotuotantoa.
– Haasteena on kehittää vanhaa puutalokaupunkia sekä sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa kaupallisten palveluiden aluetta molempien ominaispiirteitä ja tarpeita palvelevalla tavalla, Nurkkala toteaa.
Kaupunginjohtaja sanoo, että tulevaisuuden välittömiä tarpeita Raahen keskustan kehittämisessä ovat paitsi asuntotuotanto ja kaupallisten palveluiden monipuolistaminen, myös viihtyisyyden ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen.
– Raahen kantakaupunki voidaan nyt jakaa kahteen alueeseen, eli kehittyvään ja uudistuvaan kaupalliseen vyöhykkeeseen ja poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen historialliseen puukaupunkiin. Härkätorin ympäristöon kehittynyt ja kehittyy yhä Reippokorttelin myötä kaupallisten palveluiden tarpeisiin.
Liike-asuintalo KOy Reiponporvari ja AsOy Reiponportti
Bruttoala: 3628 neliötä
Kustannusarvio: 8,5 miljoonaa euroa
Rakennuttaja ja rakennusurakointi: Rakennus
Miilukangas Oy
Arkkitehti: JVK-Arkkitehdit Ky
Rakennesuunnittelu: WSP Finland Oy
Sähkösuunnittelu: Sähköins. tsto Ari Heikkinen Ky
LVI-suunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy
Maarakennusurakointi: Maanrakennus E Majava Oy
Sähköurakointi: Kuusisalo Oy
LVI-urakointi: Oulaisten LVI Oy
