Rauman sahalla kerätään dataa koko tuotantoprosessin ajan muun muassa röntgenkameroita, konenäköä ja robotiikkaa hyödyntämällä. Entistä tarkempi lajittelu ja huonojen kappaleiden poisto heti tuotantoketjun alkupäässä varmistaa tasaisemman laadun läpi koko tuotantoprosessin.

Rauman saha on moderni edelläkävijä

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren mäntysaha on tähän asti suurin sahainvestointi Suomessa. Uutta teknologiaa hyödynnetään sahalla täysimittaisesti, ja yhdessä laitetoimittajien kanssa tehdystä kehitystyöstä hyötyy koko sahateollisuus.

Rauman sahalla kerätään dataa koko tuotantoprosessin ajan muun muassa röntgenkameroita, konenäköä ja robotiikkaa hyödyntämällä. Entistä tarkempi lajittelu ja huonojen kappaleiden poisto heti tuotantoketjun alkupäässä varmistaa tasaisemman laadun läpi koko tuotantoprosessin.

Rauman uudella sahalla mäntytukki muuttuu valmiiksi sahatuotteiksi reilussa sekunnissa. Nopeus ja tarkkuus on Metsä Fibren mäntysahalla viritetty huippuunsa maailman nykyaikaisimman sahateknologian avulla. 

Vuoden 2022 syyskuussa jatkuvaan tuotantoon siirtynyt Rauman saha on Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi, noin 260 miljoonaa euroa. Sahan projektijohtajan Harri Haapaniemen mukaan uusi laitos on tehty vastaamaan rakennus­­teollisuuden tarpeisiin. 

– Iso kuva on se, että korkealaatuisten puutuotteiden kysyntä nähdään kasvavana. Siihen liittyy vahvasti myös ympäristönäkökulma, sillä rakennusmateriaalina puu sitoo hiiltä elinkaarensa ajan.

Rauman sahan tuotanto suuntautuu vaativiin loppukäyttökohteisiin kuten ikkuna- ja oviteollisuuteen, komponenttien valmistukseen ja puusepänteollisuuteen. Saha tuottaa 750 000 kuutiota valmista mäntysahatavaraa vuodessa, ja tuotteet myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. 

Valvomo-, toimisto- ja kokoustilat sijaitsevat tuotanto­rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Kuvassa on koulutusluokka.

Uudesta sahasta on haluttu rakentaa edellä­kävijä tehokkuudessa, teknologiassa ja laadussa. Myös toimintamalleihin on tehty merkittäviä uudistuksia. Tuotantolinjoilla ei ole erillisiä työpisteitä, vaan koko prosessia hoidetaan yhdestä keskusvalvomosta, jonka yhteydessä ovat myös toimistotilat. 

– Se on uutta tällä alalla, ja uskomme sen vastaavan siihen, mitä ihmiset haluavat myös työpaikaltaan. Kun kaikki toiminnot ovat saman katon alla, se vahvistaa yhdessä tekemisen mallia ja tiimityöskentelyä, Haapaniemi toteaa. 

Hyöty irti teknologiasta

Rauman sahalla hyödynnetään monin tavoin uusinta teknologiaa kuten konenäköä ja älykästä ohjausrobotointia. Sahatavaran käsittelyssä ei ole manuaalisia työvaiheita, vaan tuotantovirtaa valvotaan erikoiskameroilla, ja linja saadaan pysäytettyä ja poikkeamat poistettua automaattisesti. 

Tuotantolinjoilla ei ole erillisiä työpisteitä, vaan koko prosessia hoidetaan yhdestä keskusvalvomosta.

Korkea automatisoinnin aste parantaa myös kustannustehokkuutta. Haapaniemen mukaan vastaavaa teknologiaa ei ole vielä käytössä muualla samassa laajuudessa, joten nyt tehdystä kehitystyöstä hyötyy koko sahateollisuus.

– Taustalla on pitkän ajan kehitystyö, jossa iso rooli on ollut yhteistyökumppaneilla kuten kone-, laite- ja järjestelmätoimittajilla. Uusia ratkaisuja on myös pilotoitu osin muilla Metsä Fibren sahoilla, ja näin on varmistuttu siitä, että ollaan oikealla tiellä. 

Kun yhteensovitettavana on ollut iso määrä laitteita ja järjestelmiä sekä laaja rakennustyömaa eri vaiheineen, on se tuonut myös omat haasteensa. Haapaniemen mukaan hankkeen onnistuminen on vaatinut kaikilta osapuolilta hyvää yhteispeliä.

– Pitää pystyä ennakoimaan ja tekemään nopeita päätöksiä. Eri vaiheiden pitää edetä kitkattomasti laitetoimittajilta suunnitteluun ja suunnittelusta toteutukseen. 

Tuotevalikoima lähtökohtana

Lähtökohtana sahan suunnittelussa oli tuote­valikoima, jonka pohjalta lähdettiin luomaan konseptia lähes puhtaalta pöydältä. AFRY Finland Oy oli mukana jo hankesuunnittelussa ja vastasi myös kaikista rakennusvaiheen suunnittelun osa-alueista. 

Sahalinjarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lajittelu- ja paketointirakennukset sekä kuivaamo. Sahalla ei ole omia varastoja, vaan valmiit tuotteet pakataan ja siirretään automaattisesti rekkoihin, jotka kuljettavat ne suoraan satamaan.

– Sahan toiminnot muodostavat melko suoraviivaisen prosessin, jonka ympärille suunnittelutyötä lähdettiin tekemään. Laitteiden sijainti saneli tehtävää jo melko pitkälle, toteaa pääsuunnittelija arkkitehti Jarmo Pöljö.

Suunnitteluvaihe vaati runsaasti tiedonhankintaa ja ennakkotyötä. Moduulisuunnittelun ansiosta laiteasennusten vaatimia muutoksia pystyttiin tekemään joustavasti matkan varrella. Omat reunaehtonsa asettivat muun muassa meren läheisyys sekä korkeat ympäristövaatimukset.

– Jo ennen rakentamisen aloitusta selvitettiin reunaehdot myös pelastusviranomaisen ja rakennusvalvonnan kanssa, ja yhteistyötä tehtiin säännöllisesti koko rakentamisen ajan, Pöljö kertoo. 

Mäntytukki muuttuu valmiiksi sahatuotteiksi reilussa sekunnissa. Nopeus ja tarkkuus on Metsä Fibren mäntysahalla viritetty huippuunsa maailman nykyaikaisimman sahateknologian avulla. Kuvassa tukkikentän valvomo.

Rakenteiden ja ulkoasun suunnittelussa tavoiteltiin selkeää kokonaisuutta. Kantavat rakenteet muodostuvat betonipilareista ja puupalkistoista, ulkoseinät peltielementeistä ja alaosaltaan betonielementeistä. Puuta on hyödynnetty myös sisustuksessa, melu­suojissa sekä alueen rakennusten ulko­verhouksessa. Julkisivussa on käytetty vihreää ja harmaata väriä, ja puuritilät elävöittävät ilmettä kulkureittien puolelta.

Sahalinjarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat lajittelu- ja paketointirakennukset sekä kuivaamo. Lisäksi alueella on eri toimintoja varten pienempiä rakennuksia sekä sähkötiloja ja muuntajia. Valvomo-, toimisto- ja kokoustilat sijaitsevat tuotanto­rakennuksen kolmannessa kerroksessa. 

– Toimistotiloista on pyritty tekemään mahdollisimman miellyttävät käyttäjien kannalta, ja esimerkiksi puumateriaaleja on käytetty paljon. Sosiaalitilat on suunniteltu riittämään omien työntekijöiden lisäksi myös muun muassa koneiden huoltohenkilöstölle, Pöljö kertoo.  

Energiahyötyä sijainnista

Sahan sijainti Raumalla tarjoaa logistiikan kannalta monia etuja, joista yksi on sataman läheisyys. Sahalla ei ole omia varastoja, vaan valmiit tuotteet pakataan ja siirretään automaattisesti rekkoihin, jotka kuljettavat ne suoraan satamaan.

Mittausdatan jatkuvalla hyödyntämisellä tuotetaan mittatarkkoja tuotteita, mikä vähentää materiaalihukkaa asiakkaiden päässä. Kuvassa paketoinnin konenäköasema.

Lisäksi Metsä Fibrellä on Raumalla ennestään sellutehdas, jonka viereen uusi saha on rakennettu. Integraatti mahdollistaa puuraaka-aineen täyden hyödyntämisen sekä siirtymisen kokonaan fossiilittomien polttoaineiden käyttöön. Sähkö- ja lämpöenergiaa saadaan sellutuotannon yhteydessä myös sahan käyttöön, ja sahauksessa syntyvät sivu­tuotteet hyödynnetään bioenergiana ja sellun raaka-aineena.

– Toimivan tehtaan viereen rakentamalla on saatu paljon synergiaetua. Rakentamiseen se toi omat haasteensa, mutta käyttövaiheessa hyöty on merkittävä, toteaa rakennuttajakonsulttina toiminut Matti Neronen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä.

Hankkeen erityispiirteenä oli sen laajuus: yhteensä noin 44 500 bruttoneliömetriä rakennuksia ja noin 20 hehtaaria infraa ympärillä. Maanrakentamisessa käsiteltiin 2,5 vuoden aikana vajaat miljoona kuutiota kalliota. 

– Se on moninkertaisesti isompi kuin Sata­kunnan alueella normaalisti tehtävä murskemäärä. Alueelta on saatu lajikkeita sahan työmaalle ja myös ulkopuolelle toimitettavaksi, Neronen kertoo. 

Sahatavaran käsittelyssä ei ole manuaalisia työvaiheita, vaan tuotantovirtaa valvotaan erikoiskameroilla, ja linja saadaan pysäytettyä ja poikkeamat poistettua automaattisesti. Kuvassa sahalinja.

Uusi saha on myös merkittävä työllistäjä. Se on luonut suoraan sata uutta työpaikkaa Raumalle, ja lisäksi saha työllistää suorassa arvoketjussaan noin 500 henkilöä. Rakennus­vaiheessa työllisyysvaikutukset olivat noin 1500 henkilötyövuotta. 

– Hankkeessa on ollut positiivista se, että tekijät ovat löytyneet pääosin lähialueelta, Neronen toteaa.

Monta vaihetta rinnakkain

Rauman sahan rakentaminen toteutettiin jaettuna urakkana, ja mukana oli tilaajan erillis­hankintoja. Rakentaminen alkoi maan­rakennustöillä vuoden 2020 keväällä, ja varsinainen rakennustyömaa saatiin vauhtiin saman vuoden elokuussa. Laiteasennukset päästiin aloittamaan vaiheittain vuoden 2021 alkupuolella. Rakentamistyöt toteutti Skanska Talonrakennus Oy.

Rauman sahan tuotanto suuntautuu vaativiin loppukäyttökohteisiin kuten ikkuna- ja oviteollisuuteen, komponenttien valmistukseen ja puusepänteollisuuteen. Kuvassa kuivaamo.

– Laiteasennusten aloitukset ohjasivat aikataulua, ja monta kohdetta saattoi olla työn alla samanaikaisesti. Rakentajan kannalta hankkeesta teki erityisen aikatauluasioiden lisäksi myös sen laajuus, Skanskan vastaava mestari Joni Kaasalainen toteaa.

Oman haasteensa toivat sääolot, sillä talvi 2020–2021 oli Raumalla poikkeuksellisen runsasluminen ja kylmä. Samaan aikaan työn alla oli kahden hehtaarin kokoisen kuivaamon perustuslaatta. Kaasalaisen mukaan avain hyvään lopputulokseen oli tiivis yhteistyö rakennuttajan ja tilaajan kanssa . 

– Skanskalla oli työmaalla myös erittäin hyvä tiimi, ja osaavat työntekijät ja toimihenkilöt tekivät onnistumisen mahdolliseksi. 

Saha tuottaa 750 000 kuutiota valmista mäntysahatavaraa vuodessa, ja tuotteet myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.

Urakoitsijavalinnassa iso merkitys oli työturvallisuudella. Kaasalainen toteaa, että turvallisuus on jo vuosia ollut tärkeä osa Skanskan työkulttuuria, mikä näkyy esimerkiksi työmaiden tapaturmatilastoissa. 

– Tilaaja panosti myös koronaturvallisuuteen, ja sen eteen tehtiin monenlaisia järjestelyjä. Esimerkiksi taukotiloja varattiin riittävästi, ja kaikki rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt tulivat työmaalle viikoittain tehtävien koronatestausten kautta, Kaasalainen kertoo.

Teksti: Hanna Perkiö | Kuvat: Esa Kyyrö

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.