Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Rakennustuotteille digitaalinen passi 2039?

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet alustavaan sopuun CPR-rakennustuoteasetuksen päivityksestä. Asetuksen tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kiertotaloutta.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Asetus koskee EU-alueella käytössä olevien rakennustuotteiden harmonisointia, millä halutaan poistaa rakennustuotteiden markkinoita haittaavia esteitä. Myös rakennustuotteiden uudelleenkäyttö helpottuu, mikä edistää rakentamisen kiertotaloutta.

Asetuksen päivitys koskee rakennustuotteiden digitaalisen passin käyttöönottoa. Asetus antaa komissiolle oikeudet luoda kestävyyden vähimmäiskriteerit ohjaamaan rakennustuotteiden julkista hankintaa. Sen uskotaan kannustavan ympäristön kannalta kestävien rakennustuotteiden kysyntää ja tarjontaa.

 – Rakennustuoteasetuksen päivitys on voitto rakennetun ympäristön ilmastotyölle. Jatkossa purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, joista purettavat rakennustuotteet ja materiaalit saadaan entistä joustavammin käyttöön uudelleen. Rakennusala saa myös mahdollisuuden innovoida uusia kiertotaloustuotteita ja -palveluita, yksikön johtaja Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo.

Asetus etenee seuraavaksi virallisiin hyväksymismenettelyihin neuvostossa ja parlamentissa. Alustavan ehdotuksen mukaan rakennustuotteiden uuden sääntelyn siirtymäaika olisi 15 vuotta, eli se tulisi voimaan vuonna 2039. Komissio antaa tulevina vuosina asetukseen liittyvää tarkempaa sääntelyä.

Suomi on vaikuttanut asetuksen päivitykseen aktiivisesti. Rakennustuoteasetuksen avaamista ja kiertotalousnäkökulman vahvaa huomioimista esitettiin vuonna 2019 neuvoston antamissa päätelmissä rakentamisen kiertotaloudesta. Ne laadittiin EU-neuvoston puheenjohtajamaana toimineen Suomen aloitteesta. Suomi on osallistunut asetuksen päivitystä koskeviin neuvotteluihin kaikissa vaiheissa.

– Asetuksen päivitys on sulka Suomen hattuun. On erittäin hienoa nähdä, että vuonna 2019 aloittamamme ja sidosryhmien kanssa yhdessä tehty työ saavutti näin myönteisen tuloksen, Martinkauppi toteaa.