Pieni Paja on monumentaalinen monoliitti
Aivan Ison Pajan kylkeen Helsingin Länsi-Pasilaan on noussut uusi kolmekerroksinen toimisto- ja mediatalo Pieni Paja studioineen ja toimistotiloineen. Maanpäälliset kerrokset ovat NEP Finland Oy:n käytössä. Kellarikerroksessa on Digitan konesali.
Pieni Paja -hanke on muutaman vuoden kehitystyön tulos. Rakennuttajana toimivan Kiinteistö Oy Helsingin Pienen Pajan muodostavat Yleisradion eläkesäätiö, Apteekkien eläkekassa ja Ässä-Asunnot.
– Aluksi oli tarkoitus rakentaa uudet tilat MTV:lle. Sitten tuli korona, eikä hanke lähtenyt liikkeelle. Ryhdyimme uudelleenjärjestelemään hanketta uusille käyttäjäkandidaateille. Rakennuksen päävuokralaiseksi tuli televisio-ohjelmia ja mediasisältöjä tekevä NEP Finland Oy, joka on osa maailmanlaajuista NEP-konsernia. Kellarikerrokseen tuli konesali Digitalle, kiinteistösijoituspäällikkö Antti Jäntti Apteekkien Eläkekassasta kertoo.
Rakentaminen käynnistyi heinäkuussa 2021 valmistelevilla maanrakennustöillä. Kohde luovutettiin tilaajalle joulukuussa 2022.
Rakennuksen laajuus on noin 7600 bruttoneliömetriä. Hankkeen projektinjohtourakoitsija Jatke Oy toimi kohteen kehittäjänä yhdessä tilaajaorganisaation ja pääsuunnittelijan kanssa.
Käyttäjille räätälöity
Pieni Paja on käyttäjien tarpeiden mukaan räätälöity toiminnallinen rakennus, jossa NEP Finlandille on rakennettu kolme kerrosta studio-, tuotanto- ja toimistotiloja. Kellarissa on Digitan Data Center -konesalin lisäksi paikoitustiloja.
– Kyseessä on mediatalo, joka istuu toiminnoiltaan hyvin ympäristöönsä. Tämä oli kiitollinen rakennus arkkitehtuurin kannalta, koska ikkunapintoja ei vaadittu kuin toimistokerroksiin. Näin rakennuksesta saatiin melko monumentaalinen monoliitti, joka on rakennusmassaltaan hyvin selkeä. Siinä on paljon isoa ehjää pintaa, jota on hienovaraisesti rikottu ikkunavyöhykkeillä ja aukotuksilla, kohteen pääsuunnittelija Niklas Sucksdorff L Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Rakennuksen julkisivuissa on katutasolla harmaasävyinen graafinen betonielementti ja ylempänä musta poimupelti ja peltikasetti sekä jonkin verran lasijulkisivua.
Rakennuksen sisääntuloaulatila on suunniteltu niin, että siitä tulee jatkumoa Ison Pajan Kesäkadulle.
– Aulaan saatiin paljon lasia, niin että se erottuu sisäisenä taitekohtana rakennuksessa, Sucksdorff sanoo.
Louhinta hidastui viikoilla
Kohde sijaitsee Ylen suljetulla sisäpihalla, joka loi omat haasteensa logistiikkaan ja työmaatoteutukseen. Hankkeessa tuli kiire louhinnan viivästymisen vuoksi. Viivästyminen siirsi runkotyöt talveen, joka sattui vielä olemaan erittäin runsasluminen.
– Kun aloitimme louhinnan, kävi ilmi, että ympäristössä oli tärinäherkkiä tiloja paljon enemmän kuin ympäristöselvityksessä selvisi. Syystä tai toisesta kaikki lähtötiedot tärinäherkistä laitteista eivät päätyneet geosuunnittelijalle. Osaan tiloista emme päässeet tekemään tärinäherkkien laitteiden vaimennusta. Normaalioloissa, jos vaimennukset olisi päästy tekemään, olisimme pystyneet louhimaan 300 kuutiota päivässä. Todellisuudessa jäimme noin 40 kuutioon päivässä, mistä tuli noin kymmenen viikon viivästys alkuun, Jatke Toimitilat Oy:n vastaava työnjohtaja Paavali Uramo kertoo.
Rakennus on perustettu osittain kalliovaraisesti ja pohjoisosaltaan porapaalujen päälle. Ensimmäisen kerroksen holvi on liittorakenteinen, eikä elementtiasennusta pystynyt jatkamaan ykköskerroksen holvista ylöspäin ennen kuin holvi saatiin valettua. Holvien valu tammi-helmikuussa oli Uramon mukaan haasteellinen sään vuoksi.
Ensimmäisen kerroksen holvissa on kuorielementit ja niiden päällä 190 millimetrin betonivaluhovi. Holvi oli suunniteltu tehtäväksi sirotepintaisena, mutta se jouduttiin vaihtamaan kovabetonipinnoitteeksi, koska pinnan tekeminen talviolosuhteissa ei ollut mahdollista.
Studioilla isot lämpökuormat
Ensimmäisessä kerroksessa on kolme NEP:n studiota, pinta-aloiltaan 140–550 neliömetriä. Suurin studioista on kolme kerrosta korkea ja suunniteltu 400 henkilölle, pienemmät 70:lle ja 60 henkilölle. Pienin studioista toimii tällä hetkellä lottostudiona.
Lisäksi ykköskerroksessa on tukitiloja kuvauksiin meneville ihmisille.
– Studiokerroksessa on melko paljon esiintyjien omia sosiaalitiloja. Suunnittelussa on huomioitu kaksi eri virtaa: huoltoliikennevirta ja ihmisvirta, eli esiintyjät ja yleisö. Esiintyjät ja yleisö pysyvät ensimmäisessä kerroksessa. Nämä kaikki asettivat raja-arvoja suunnittelulle, mutta tilat saatiin melko hyvin toteutettua, Sucksdorff kertoo.
Studioissa on erikoisrakenteiset 4,5 metriä korkeat palo-ovet, jotta korkeita lavasteita voidaan liikutella sisään ja ulos studiosta.
– Isojen studioiden olosuhdehallinta oli kaikkein haastavinta tässä hankkeessa. Siellä on valtavat lämpökuormat valaistuksesta ja isoista henkilömääristä. Tilat ovat korkeat ja ilmanvaihto piti saada jaettua tilaan katon kautta, koska seinille tuli akustoivia verhoja, minkä vuoksi sinne ei voinut sijoittaa talotekniikkaa, kohteen LVISA-suunnittelusta vastanneen Granlund Oy:n suunnittelujohtaja Jarno Hämäläinen kertoo.
Jokaisella studiolla on oman ilmanvaihtokoneen lisäksi myös omat kiertoilmakoneet, jotta lämpötilataso saadaan pidettyä hallinnassa. Studioissa on monta mittauspistettä mittaamassa olosuhteita, jotta niitä saadaan ohjattua lämpötilojen ja henkilömäärien mukaan.
Jäähdytystä ja äänenvaimennusta teknisiin aputiloihin
Toisessa kerroksessa on studioita palvelevia aputiloja kuten tarkkaamoita. Niissä on normaalitoimistoa tiukemmat äänivaatimukset sekä paljon näyttöjä ja tekniikkaa tuottamassa lämpökuormaa, mikä vaati vastaavasti enemmän äänenvaimennusta ja jäähdytystä sinne.
– Käyttäjän tuotantojärjestelmät toivat paljon sähkö- ja elektroniikkavetoja. Siellä on myös selostuskoppeja, joissa on hieman toimistoa parempi jäähdytys, Jarno Hämäläinen kertoo.
Kolmannessa kerroksessa on noin 610 neliötä normaalia toimistotilaa. Siellä on avotilojen lisäksi melko paljon erillishuoneita. Toimistoissakin on paljon talotekniikkaa katossa. Katoissa on kuitupohjaiset alakattolevyt, jotka maalattiin mustaksi.
– Osittain alakatot jätettiin auki. Tiloja korostetaan valaisimilla rytmin saamiseksi, pääsuunnittelija Niklas Sucksdorff kertoo.
Toimistojen lämmönjako tapahtuu lämpöpattereilla ja jäähdytys jäähdytyspalkeilla. Toimistokerroksessa on lisäksi kolme isoa ilmanvaihdon konehuonetta.
Konesalin hukkalämpö kaukolämpöverkkoon
Kellarikerroksessa on tilaa noin 1070 neliötä, ja siellä olevat konehuoneet ovat talotekniikaltaan varsin raskaita.
Digitan konesalien tuottamaa hukkalämpöä voidaan myydä takaisin päin Helenin suuntaan, joka tuottaa rakennuksen käyttämän kaukokylmän. Kyseessä ei ole kiinteistöyhtiön järjestely, vaan Digita vastaa itse tästä osuudesta.
Kiinteistössä on yksi sähköliittymä, josta lähtee maanpäälliselle kiinteistölle yksi ja Digitalle toinen liittymä seinän takana olevasta muuntamosta. Kaukokylmäliittymiä on kaksi, koska jäähdytystarve on niin suuri. Kaukolämpöliittymiä on yksi.
Kellarissa on myös pieni, noin 30 paikan pysäköintihalli.
Mittavat varavoimakoneet katolla
– Rakennuksessa on katolla varavoimakoneet turvaamassa lähetysten sähkönsaantia, jotta lähetyksiin ei tule katkoksia. Se toi mukanaan varavoima- ja UPS-järjestelmät, joihin on myös liitetty kiinteistökriittisiä pumppaamoja ja vastaavia, Jarno Hämäläinen kertoo.
Varavoimakoneille on tehty vahvat teräsrakenteet jousipakkoineen. Varavoimakonehuoneiden ympärille piti rakentaa ääntävaimentavat meluseinät pelti-villa-pelti -elementeistä ja akustoivista pelti-villa -kaseteista, jotta ääntä ja värähtelyjä ei siirry ympäristöön.
Alkuvaiheessa varavoimakoneita on kaksi, mutta katolla on varaus kahdelle lisäkoneellekin. Katolla on myös varaus tulevalle aurinkovoimalalle.
Kohteelle haettiin ja saatiin Breeam-ympäristösertifikaatti tasolla Very Good.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
