VTT:n käyttöön tulleet uudet tilat ovat aiempia tiloja toiminnallisemmat ja valoisammat. Rakennuksessa on poikkeuksellisen paljon erilaisia taloteknisiä järjestelmiä, jotka asennettiin toimistotalon mittasuhteissa olevaan kiinteistöön. Kuvassa on hiiva- ja homelaboratorion käytäviä.

Otaniemen Innopoli 4:n toinen vaihe: Erikoistilojen VTT FutureHub

Espoon Otaniemessä Tietotie 2:ssa työskennellyt VTT:n henkilökunta ja laboratoriot ovat muuttaneet uusiin tiloihin Tekniikantie 21:een, jossa on Technopoliksen rakennuttama VTT FutureHub eli Innopoli 4:n toisen vaiheen laboratoriorakennus. Poikkeuksellisen paljon erikoistiloja sisältävän kohteen talotekninen kokonaisuus oli euromääräisesti rakennustekniikkaa merkittävämpi.

Innopoli 4 on kolmesta rakennuksesta koostuva Technopoliksen Otaniemen kampukseen kuuluva kiinteistö, joka rakentuu vaiheittain. Ensimmäinen vaihe eli toimisto-osa valmistui vuonna 2020, ja kiinteistön toisen vaiheen laboratorio-osa valmistui vuoden 2023 kesällä. Lokakuussa käynnistyneen kolmannen vaiheen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Kiinteistö on vuokrattu kokonaisuudessaan VTT:lle. 

Kiinteistökokonaisuuden pinta-ala on noin 19 000 neliömetriä, josta toisen vaiheen osuus on noin 9100 neliötä.

– Tämä on yksi vaativimmista Technopoliksen toteuttamista kohteista ja teknisesti ylivoimaisesti vaativin kohde. Kohde on Suomen mittakaavassa varmaan yksi vaativimmista laboratoriorakennuksista, mitä on toteutettu. Teknisiä haasteita on ollut paljon, mutta kaikista on selvitty, mistä olemme äärettömän tyytyväisiä. Käyttäjä eli VTT on äärettömän ammattilainen organisaatio omassa toiminnassaan ja vaatimuksissaan. Rakennus otettiin vastaan urakoitsijalta kesäkuun lopussa ja luovutettiin käyttäjälle elokuun alussa, rakennuttajana toimineen Technopoliksen pääkaupunkiseudun toimintojen johtaja Jarkko Mylly kertoo.

Alkuperäistä valmistumisajankohtaa siirrettiin yhdessä sovitusti rakennusluvan saannin siirtymisen ja käyttäjämuutosten vuoksi, ja uudessa aikataulussa pysyttiin.

VTT:n Teollinen biotekniikka ja ruoka­ratkaisut -tutkimusalueen johtaja Tiina Nakari-Setälä toteaa, että ihmiset ovat taloon tyytyväisiä. 

– Muutimme tänne aika kompleksisesta rakennuksesta, jossa oli osia yhdistetty toisiinsa neljältä vuosikymmeneltä. Nyt tulimme taloon, jossa toiminnot on alusta alkaen suunniteltu paikoilleen ja ihmiset on tuotu yhteen. Toiminnallisuutta on tullut lisää ja uudet tilat ovat valoisat. Esteettinen vaikutelma on myös hieno, Nakari-Setälä sanoo.

VTT:n käyttöön tulleet uudet tilat ovat aiempia tiloja toiminnallisemmat ja valoisammat. Rakennuksessa on poikkeuksellisen paljon erilaisia taloteknisiä järjestelmiä, jotka asennettiin toimistotalon mittasuhteissa olevaan kiinteistöön. Kuvassa on hiiva- ja homelaboratorion käytäviä.

– Muutto-operaatio oli valtava. Kaksi kuukautta oli aikaa siirtää ja koota laitteet toimintakuntoon uuteen kiinteistöön. Loka­kuun alussa oli tarkoitus saada kaikki toimimaan, mutta siihen emme pääse. Kaiken­laista pientä laittoa ja säätöä on edelleen. Urakoitsijoita on ollut paljon, ja matkalla oli erinäisiä viivästyksiä ja keskeneräisyyksiä, VTT:n bioprosessitekniikan tiimipäällikkö Kiira Vuoristo kertoo.

Kohde on täysin räätälöity VTT:n vaativaan tutkimuskäyttöön. 

– Käyttäjän tarpeet tarkentuivat runsaasti vielä toteutuksenkin aikana, joten suunnitelma­muutoksia tehtiin merkittävästi. Hankkeen valmistumisajankohtaakin siirrettiin, jotta tarvittavat käyttäjämuutokset ehdittiin toteuttaa, ja saatiin toiminnallisesti mahdollisimman hyvä lopputulos, pää­urakoitsijana toimineen Lujatalo Oy:n vastaava työnjohtaja Jari Nykänen toteaa.

Rakennuksen laboratoriotiloihin on muuttanut huippuluokan kokeellista tutkimusta, joka liittyy muun muassa bioteknologiaan, elin­tarviketutkimukseen ja materiaalitieteisiin. Kuvassa on fermentointihallin valvomo.

Poikkeuksellisen paljon talotekniikkaa

– Hankkeessa oli poikkeuksellisen paljon erilaisia taloteknisiä järjestelmiä, jotka asennettiin toimistotalon mittasuhteissa olevaan kiinteistöön. Seitsemään käyttökerrokseen asennettiin VTT:n tutkimuskäyttöön tarpeellisia höyry- ja kaasulinjoja turvallisuusjärjestelmineen. Tiloihin rakennettiin noin 50 kylmä-, olosuhde- ja pakkastilaa VTT:n erilaisiin säilytys- ja kasvatustarpeisiin, Jari Nykänen kertoo.

Rakennus tehtiin hankkeen ensimmäisessä vaiheessa valmistuneen toimistorakennuksen kylkeen, ja samaa huonekorkeutta piti käyttää laboratoriorakennuksessa, mikä haastoi vahvasti LVI-suunnittelijat. 

– Tutkijoilla on toimisto ykkösvaiheen puolella, josta voi siirtyä samassa kerroksessa välillä laboratoriopuolelle ja taas takaisin. Siksikin oli tärkeätä sovittaa rakennusten kerrokset yhteen, kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastannut Riku Huopaniemi Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:stä kertoo. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Antti-Matti Siikala.

– Ratkaisu antoi meille 3,2 metrin huone­korkeuden taloon, joka on täynnä tekniikkaa ja ilmanvaihtoa. Oli hyvin haastavaa saada kaikki mahtumaan taloon niin, että ihmiset mahtuvat vielä kävelemään alla. Suurimman tilan vievät ilmanvaihtokanavat, ja niiden osalta piti sopia heti alkuvaiheessa toteutusperiaate, joka on samanlainen kun kädet vastakkain laitettaessa pannaan sormet lomittain. Tuloilma jaetaan toiselta puolelta ja poistoilma kerätään toiselta puolelta. Pyrittiin siihen, että runkokanavat eivät risteä ollenkaan. Näin hanke pystyttiin toteuttamaan, LVIA-suunnittelusta vastannut Harri Ruokola Ramboll Finland Oy:stä kertoo.

Laboratoriorakennus on tehty aiemmin valmistuneen toimistorakennuksen kylkeen. Tutkijat käyttävät työssään molempia rakennuksia. Kuvassa on hiiva- ja homelaboratorion proteiinipuhdistuksen ja -analysoinnin laboratoriotila.

Laboratoriotilat ovat rungon reunoilla. Rungon keskialueella on erilaisia olosuhdetiloja ja varastoja. 

– Poistokanava kulkee ulkoseinällä ja tulo­kanava käytävällä.  Käytävän katossa viedään jäähdytyksen sekä käyttö- ja laboratorio­veden rungot, kaasut kulkevat käytävän kupeessa. Aika paljon oli kohdepoistojakin, Ruokola kertoo. 

Ilmanvaihdon konehuone sijaitsee kahdeksannessa kerroksessa. Ykkösvaiheessa valmistuneen toimistorakennuksen puolelta piti vielä ottaa lisätilaa konehuoneelle, jotta kaikki talotekniikka saatiin mahtumaan. Laboratorion konehuone on noin kaksinkertainen suuremman toimisto-osan konehuoneeseen verrattuna. 

– Siellä on ilmanvaihto, paineilmakompressorit, tuloilman kuivauksen vedenjäähdyttimet varaajasäiliöineen, käänteisosmoosilaitteet puhtaan veden kierrolle ja laboratorioveden käsittelylaitteet. Kohteen nestetyppijärjestelmä oli myös hyvin laaja. Pihalla on nestetyppisäiliö, josta höyrystimellä tehdään typpikaasua laboratorioon, ja lisäksi viedään nestetyppeä rakennuksen kolmeen kerrokseen, joista faasinerottimien ulospuhallusputket vietiin ulkoseinälle, koska ne eivät enää mahtuneet sisään, Ruokola kertoo.

– Kohteen talotekninen kokonaisuus oli euromääräisestikin rakennustekniikkaa merkittävämpi. Rakentajasta tuntui, että rakennetaan ennemmin laitetta kuin taloa, Jari Nykänen kommentoi.

Kuvassa on fermentointihalli. Fermentointi eli hapattaminen tarkoittaa mikrobien aineenvaihdunnan hyödyntämistä elintarvikkeiden valmistuksessa.

Huippuluokan tutkimusympäristö

Rakennuksen laboratoriotiloihin on muuttanut huippuluokan kokeellista tutkimusta, joka liittyy muun muassa bioteknologiaan, elin­tarviketutkimukseen ja materiaalitieteisiin.

– Teimme hyvin tiivistä yhteistyötä heti hankkeen alkusuunnittelussa VTT:n henkilökunnan kanssa, mikä oli arkkitehdin kannalta todella mielenkiintoista ja astetta vaativampaa kuin tavallisen toimistotilan tekeminen. Pyrimme tekemään modulaarista ja muuntojoustavaa tutkimustilaa, koska tulevaisuudessa varmaan toiminnat muuttuvat ja tulee uusia tarpeita, Riku Huopaniemi kertoo.

– Toimintamme tuottaa tiettyjä vaatimuksia; täällä on esimerkiksi vaativat patogeenitilat, radioaktiivista työskentelyä, kovia paineita ja kaasuja. Nestetyppisäilytys nykyisessä mittakaavassa on meille ihan uutta. Työturvallisuus on VTT:lle tärkeää, ja työturvallisuusasioita onkin jouduttu suunnittelemaan paljon. Täällä on paljon sensorointia, jota ei ollut käytössä aikaisemmin, Tiina Nakari-Setälä kertoo.

Ensimmäisessä kerroksessa olevassa robotiikkalaboratoriossa kasvatetaan mikrobeja pienessä skaalassa. Siellä on bioreaktoreita, joissa voidaan kasvattaa ja vertailla mikrobeja rinnakkain erilaisissa prosessiolosuhteissa. Viereisessä huoneessa on muun muassa nesteenkäsittelyrobotteja, joilla voidaan vielä pienemmässä tilavuudessa tehdä lisätestejä ja analyysejä. Tavoitteena ovat teollisen biotekniikan sovellukset ja tuotteet, joita valmistetaan isoissa pilot-mittakaavan bioreaktoreissa.

Vieressä oleva fermentointihalli on kaksikerroksinen halli, jossa on teräsrakenteinen kevyempi välitasolattia, jota on mahdollista muuttaa, mikäli tarvitaan korkeampia tiloja tutkimuslaitteille. Laitteita ja prosesseja ohjataan erillisestä valvomosta, jossa tieto­koneet keräävät dataa laitteista. VTT:lla on yli 60 bioreaktoria, jotka ovat kooltaan litrasta tuhanteen litraan. Lisäksi on jälkikäsittelylaitteet.

Kohteen talotekninen kokonaisuus oli euromääräisestikin rakennustekniikkaa merkittävämpi. Urakoitsijan mukaan tuntui kuin olisi rakentanut laitetta eikä taloa.

Huopaniemi kertoo, että normaalisuunnittelijoiden lisäksi suunnittelussa oli mukana vielä VTT:n oma prosessisuunnittelija, joka yhdisti prosessitilan rakennuksen ja toiminnan.

Kolmannessa kerroksessa on elintarvike­tiloja kuten leipomo, mallastus ja koe­panimo. Elintarvikeprosessointialue halutaan pitää puhtaana, joten siellä on oma välitilansa, jossa vaihdetaan suojavarusteet, joita ei tuoda välitilan ulkopuolelle. Patogeeni­tiloissa on vastaava välitilan kautta kulku. Tilat on suunniteltu niin, että ne voidaan puhdistaa vaahtopesulla. Myös alakattopintoja on enemmän, jolloin talotekniikan päälle ei kerry likaa. 

Neljä ylintä kerrosta on perus-
laboratoriotilaa.

Myös rakennus on tutkimuskohde

Myös itse talo on VTT:n tutkimuskohde. Siellä on esimerkiksi antureita, joilla mitataan ja tutkitaan erilaisia rakennukseen liittyviä asioita. 

Rakennuksen toisen vaiheen julkisivut ovat betonielementtejä, kadun puolella puna­tiili on Riku Huopaniemen mukaan vähän kuin annettu asia Otaniemessä. Umpiosissa on punatiiltä ja ikkunapielissä metallieviä. 

– Punatiilen sävyä on hieman muutettu rakennusosien välillä. Näin kadunpuoleiseen suurehkoon massaan saatiin pientä variaatiota. Samoin pystyevien sijoituksella ikkunaan saatiin katunäkymässä variaatiota rakennusvaiheiden välillä. Pihan puolella on metallinen fasadi ja samanlainen eväteema, Huopaniemi kertoo.

Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.