Monitoimitalo Aarre: Yhdistelmä uutta ja vanhaa
Kivimaan monitoimitalo Aarre Lahdessa on oppimisympäristö yhteensä 950 lapselle. Kuusi vuotta kestäneessä hankkeessa rakennettiin uudisosa ja sen valmistuttua toteutettiin vanhan koulurakennuksen peruskorjaus sekä kunnostettiin liikunta-alue.
Monitoimitalon rakentaminen tuli Lahden Kivimaalla ajankohtaiseksi, kun vuonna 1948 valmistuneessa koulurakennuksessa ja vuodelta 1971 olleessa laajennusosassa ilmeni sisäilmaongelmia.
Projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden Tilakeskuksesta kertoo, että 70-luvun rakennus asetettiin syksyllä 2016 käyttökieltoon ja päätettiin purkaa. Yläkoululaisten opetustilat siirtyivät väistötiloihin alakoulun pihalle ja viereisen urheilukentän laidoille.
– Reunaehdot uudelle monitoimitalolle määritti vanha koulu, joka on suojeltu rakennus ja jonka kylkeen uudisrakennus tuli toteuttaa. Kolmivaiheiseen urakkaan sisältyivät uudisosan rakentaminen, vanhan koulun perusparannus sekä piha-alue ja kentän uudistaminen, Tenhunen kertoo.
Uudisrakennukselle saatiin rakennuslupa loppuvuodesta 2018 ja rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2019. Valmista oli huhtikuussa 2021. Lukuvuoden päätyttyä alkoi vanhan osan peruskorjaus, joka valmistui tammikuussa 2023, ja oppilaat pääsivät hiihtoloman jälkeen aloittamaan kauttaaltaan saneeratussa koulussa.
Uudisosan rakentaminen eteni Tomi Tenhusen mukaan kaiken kaikkiaan hyvin, mutta vanha rakennus tuotti yllätyksiä ja suunnitelmiin piti tehdä päivityksiä, mikä puolestaan vaikutti aikatauluun.
Uudisrakennus on laajuudeltaan 7897 ja vanha osa 4700 kerrosneliömetriä. Pitkäkestoisen hankkeen kustannukset olivat 30,9 miljoonaa euroa.
Kivimaan koulussa on 870 koululaista luokilla 1–9 ja 80 eskarilaista, eli yhteensä 950 lasta ja nuorta. Henkilöstöä monitoimitalossa on noin 120.
Peruskorjatussa rakennuksessa ovat esiopetus ja yleisopetuksen tilat luokille 1–3, oppilashuolto- ja hallintotilat, hammashoitola ja nuorisotilat. Uudisrakennuksessa opiskelevat luokat neljännestä yhdeksänteen.
Iltaisin ja viikonloppuisin monitoimitaloa hyödyntävät muun muassa harrastusryhmät. Uudisosan liikuntasali on 600-neliöinen ja vanhan osan päädyssä oleva sali 200-neliöinen.
Vaikea peruskorjaus
Monitoimitalo Aarteen kokonaisurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Rakennuspäällikkö Aimo Paavola toteaa, että kolme urakkaa käsittänyt hanke oli pitkä projekti, jossa oli monia vaiheita.
Uudisrakennuksessa on maanvarainen perustus sekä tavanomainen pilari-palkki-runko ja ontelolaatat.
– Betonielementtien pystytyksen jälkeen puurakenteet, vesikatto ja paikalla muurattu julkisivu toteutettiin sääsuojassa. Paikalla valettuja isoja rakenteita ovat aulatilat ja jättiläisen portaat, Paavola kertoo.
Vanhan koulurakennuksen peruskorjauksessa kaikki sisätilat menivät uusiksi runkorakenteita ja pilareita lukuun ottamatta.
– Vanha koulu oli haasteellinen, ja yllätyksiä tuli vastaan aika paljon. Rakennuksessa oli runsaasti haitta-aineita, mikä hidasti noin viisi kuukautta kestäneiden purkutöiden etenemistä. Rakenteiden kuten välipohjien huolellinen puhdistaminen vei oman aikansa. Haastavia olivat myös huonossa kunnossa olleet kaksoisvälipohjat, joita jouduttiin vahvistamaan poikkeuksellisesti ruiskubetonoinnilla. Rakennesuunnittelija kävi purkutöiden edetessä usein paikan päällä ja etsimme yhteistyössä ratkaisuja.
Vanhan koulun peruskorjaus eteni kerroksittain. Ullakolle saatiin sovitettua ilmanvaihdon konehuoneet, jotka täyttävät sen nyt kokonaan.
Sisätiloissa avattiin seiniä ja tehtiin aukotuksia rakennuksen vanhaa ilmettä kunnioittaen. Hankkeessa kunnostettiin muun muassa vanhoja teräsovia ja kaiteita, jotka henkivät talon historiaa.
Skanskalta oli hankkeessa mukana viisi toimihenkilöä, ja työmaan keskimääräinen vahvuus oli 50 henkilöä. Logistiikan kannalta työmaalla oli Aimo Paavolan mukaan hyvin tilaa, mutta erityistä varovaisuutta aiheutti kohteen sijainti toiminnassa olevan koulun kyljessä.
Peruskorjaus vaati kaikkien yhteistyötä
Vanhan koulurakennuksen peruskorjauksen toteutusvaiheessa rakennesuunnittelijana toimi Antti Heikkinen Sitowise Oy:stä.
– Osasta rakennusta löytyi piirustuksia mutta ei kattavasti koko talosta. Ja vuosien mittaan oli toteutettu muutoksia, joita ei ollut dokumentoitu. Tämä on korjausrakentamisen suola ja haaste, koska koskaan ei tiedä mitä tulee vastaan purkuvaiheessa. Hankkeessa pitääkin niin sanotusti elää hetkessä ja käydä työmaalla ratkaisemassa asioita urakoitsijan ja muiden suunnittelijoiden kanssa.
Peruskorjauksessa piti läytää ratkaisut uuden talotekniikan reitityksille, äänieristykselle ja paloturvallisuudelle.
Rakennuksen kosteuden hallintaa parannettiin huomattavasti. Koko alapohja uusittiin ja sisäpuolelle tehtiin salaojia. Ulkopuolinen salaojitus uusittiin.
– Talon rakentamisajankohtana oli käytäntönä minimoida kallion louhiminen, ja salaojien kaadot menivät taloon päin. Geosuunnittelijan kanssa päädyimme siihen, että uusia salaojia ei voida toteuttaa ilman louhimista, Heikkinen kertoo.
Välipohjien uusimiseen löytyi mallitöiden ja laadunvarmistuksen kautta oikeat toimintatavat.
– Välipohjien betonilaattojen välissä olleen täyttöaineksen puhdistaminen tuli suunnitella ja toteuttaa, että työ oli tekijöille turvallista. Kun rakenteita oli purettu, paljastuivat vanhojen laattojen reiät ja ohuet kohdat, jotka vahvistettiin alapuolelta. Välipohjan korko saattoi heittää useita senttejä rakennuksen sisällä. Tämä vaati arkkitehdin kanssa pohdintaa, miten korot saadaan häivytettyä ja esteettömyys toteutettua. Hissikuilu toteutettiin keskelle taloa, mikä oli vaativa työ, Antti Heikkinen toteaa.
Uuden talotekniikan sovittaminen vanhan rungon sisään teki tiukkaa. Haastetta oli muun muassa koneiden sijoittamisessa ullakolle, minkä vuoksi katon kantavia rakenteita tuli vahvistaa.
– Työmaavaiheessa käytiin läpi talotekniikan uusia reittejä, kuten mikä palkki kierretään ja mistä mennään läpi. Tai miten säilytetään käytävien vanha ilme ja riittävä korkeus siitä huolimatta, että alakattorakenteiden takana on kaikki uutta. Tämä tarkoitti jatkuvaa yhteispeliä ja vuorovaikutusta talotekniikkasuunnittelijoiden ja työmaan kanssa. Tietomalli oli erittäin tärkeä osa yhteensovittamista ja asioiden ratkaisua, mutta ei poistanut työmaalla käytävää keskustelun tarvetta, Heikkinen toteaa.
Kokonaissuunnittelua
Monitoimitalon Aarteen kokonaissuunnittelusta vastasi H & M Arkkitehdit. Arkkitehti- ja pääsuunnittelija Seppo Markku kuvailee projektia pitkäksi ja haastavaksi.
Toimisto laati kohteen hankesuunnitelman vuonna 2017, ja toteutussuunnittelu käynnistyi pian tämän jälkeen. Vuosien mittaan projektiin osallistui useita henkilöitä. Arkkitehti Anneli Hellsten toimi projektiarkkitehtina ja häntä avustivat arkkitehdit Olli Murto ja Suvi Rautavirta.
– Kaikki osapuolet sitouttava kokonaissuunnittelu osoittautui hyväksi työskentelytavaksi. Näin yhteinen tavoitteemme, joka oli toteuttaa loppukäyttäjiä palveleva kokonaisuus, onnistui, Seppo Markku toteaa.
Suunnitellun alkuvaiheessa päädyttiin siihen, että 1940-luvun vanha koulu on alueen dominantti. Koulu on Lahden apulaiskaupunginarkkitehtina toimineen Irma Kolsin suunnittelema ja luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi.
– Monitoimitalon pääsisäänkäynti johtaa vanhan koulun aulaan, johon liittyy kaareva pitkä käytävä. Muodon määritteli hevosenkenkää muistuttava maastovaurio, joka oli syntynyt puretun koulurakennuksen paikalle. Uudisrakennuksen puolella käytävä päättyy ruokasaliin, jättiläisen portaisiin, näyttämöön ja liikuntasaliin. Opetustilat liittyvät kaarevaan käytävään, jonka varrelle muodostuu oppimistoreja, Anneli Hellsten kertoo.
Kolmekerroksinen uudisrakennus koostuu kolmesta lohkosta, niin kutsutusta nappulasta. Jokaisella on oma värinsä, joka auttaa suunnistamaan isossa rakennuksessa ja helpottaa tilojen hahmottamista.
– Urheilukentän puolella sijaitsevassa sinisessä päätynappulassa ovat liikuntasali, musiikkiluokka ja näyttämö. Punaisessa nappulassa ovat ruokala ja keittiö sekä taito- ja taide-aineiden tilat. Vihreässä nappulassa on luonnontieteiden ja kielten opetusta.
Peruskorjatun koulurakennuksen väri on keltainen.
– Vanhan koulun peruskorjauksessa ykkös-, kakkos- ja kolmoskerrosten käytävärakenteet häivytettiin toiminnallisten vyöhykkeiden sisälle ja vallattiin oppimiskäyttöön. Neljäs kerros oli vaikea toteuttaa matalan tilakorkeuden vuoksi. Ratkaisuksi löydettiin akustinen alakattorimotus, jonka taakse häivytettiin tekniikkaa. Aulatiloihin ja kakkoskerroksen kirjastoon palautettiin alkuperäistä ilmettä, Seppo Markku kertoo.
Vanha koulu yhdistyy esteettömästi kaikissa kerroksissa uudisrakennukseen. Liikkuminen rakennuksessa on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, jotta ruuhkia ei syntyisi.
Monitoimitalon sisätiloissa on paljon kaarevia muotoja, pinnoissa on täyspuuta ja viilutettua puuta. Sisustuksen kiintokalustus ja värimaailma tuli H & M Arkkitehdeiltä, jonka suunnitelmista saatiin viitteitä myös erillishankintana tehtyihin irtokalusteisiin.
Uudisrakennuksen julkisivut on kaksoisrapattu valkoiseksi ja pohjoisen puolella on värikoodauksen mukaisesti värillistä laattaa. Julkisivua koristaa taiteilija Raimo Utriaisen alumiininen teos Aalto, joka siirrettiin puretusta koulurakennuksesta.
Suojellun koulurakennuksen julkisivussa on roiskerappaus ja keraamista laattaa. Saliosan päädyssä on taiteilija Michael Schilkinin keramiikkareliefi 1940-luvun lopulta.
Energiatehokkuutta laitevalinnoilla ja automatiikalla
Monitoimitalo on liitetty kaukolämpöön. Lämmönjakotapana ovat patterit ja ilmanvaihdon kautta tapahtuva lämmitys sekä tarvittavin osin lattialämmitys.
– Uudisrakennuksen jokaisen lohkon vesikatolla on ilmanvaihdon konehuone, eli teknisesti kukin lohko ”elää omaa elämäänsä”. Vanhan koulurakennuksen ullakolla on aiemman yhden sijaan nyt kaksi ilmanvaihdon konehuonetta. Keittiö sekä hallinto- ja oppilashuoltotilat on varustettu jäähdytyksellä, Tomi Tenhunen kertoo.
Monitoimitalon energiatehokkuusluokka on A. Koska uudisrakennuksen kattopinta laskee pohjoiseen, ei vesikatolla ole luontaisia paikkoja aurinkopaneeleille.
Arvot ja visio loivat pohjan
Kivimaan koulun rehtori Tuula Herkepeus kertoo käyttäjien olleen mukana hankkeessa sen tultua vireille vuonna 2016.
– Hankeryhmämme kävi tutustumassa tuoreisiin monitoimitaloihin ja haimme näkemystä, millainen meidän talomme voisi olla. Loimme konsultin avustuksella koululle arvot ja vision, jotka määrittelivät ne asiat, joita halusimme viedä eteenpäin.
– Kivimaan koulun arvot ovat ystävällisyys, rohkeus, vapaus ja vastuu. Näiden pohjalta tiivistimme vision ”Kivimaalla kasvat rohkeasti kokeillen, yhdessä innostuen ja työtä arvostaen”. Rohkeutta edustaa se, että tavanomaisesta poiketen 4.–9.-luokkalaiset opiskelevat samoissa soluissa. Yhteisöllisyyttä ajatellen toivoimme mahdollisimman paljon kohtaamisen paikkoja, mikä toteutui etenkin uudisrakennuksessa. Työn arvostuksessa ajatuksena on, että pidetään arvossa kaikkea mitä rakennuksen eteen on tehty ja vaalitaan sitä.
Aarteessa on täysin avoimia tiloja, taiteovin ja verhoin avattavia ja suljettavia tiloja sekä perinteisiä luokkatiloja seinineen.
– Alaluokkien puolella on suurryhmäopetusta ja toiminnallisuutta, joten solujen avattavat tilat ovat ahkerassa käytössä. Yläluokkien aineopetuksessa on vielä paljon perinteistä kirja- ja konetyöskentelyä, joten tarvitaan myös strukturoituja tiloja.
Tilojen muunneltavuutta tukevat kalusteet. Niiden hankintamenettelynä oli käänteinen osallistava kilpailutus, joten käyttäjätkin pääsivät vaikuttamaan valintoihin. Rehtori toteaa, että myös vanhat käyttökelpoiset kalusteet on säästetty ja ne ovat käytössä.
Kivimaan monitoimitaloon ei tehty varsinaisia taidehankintoja, mutta solujen seinäpintoja koristavat oppilaiden piirustusten pohjalta tehdyt maalaukset. Ne toteutti rakennusurakoitsijan maalari, jonka työnjälki on Tuula Herkepeuksen mielestä erittäin onnistunut.
Monitoimitalo sai Aarre-nimensä nimikilpailun kautta.
– Aarre kuvastaa etsimisen rohkeutta ja löytämisen iloa. Koko pitkää hanketta ajatellen sateenkaaremme päästä löytyi aarre, Tuula Herkepeus toteaa.
Kentällä voi harrastaa monipuolisesti
Kivimaan kenttä kunnostettiin Lahden Tilakeskuksen ja kaupunkiympäristön yhteistyönä. Kentän kustannusarvio oli 1,58 miljoonaa euroa.
– Kenttä on aikoinaan valmistunut Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin harjoituskentäksi, ja tiettävästi siellä olikin pari harjoitusta. Nyt alue rakennettiin uudelleen tämän päivän vaateiden mukaan, Tomi Tenhunen kertoo.
Kivimaan kentän urakointi alkoi vuonna 2019.
– Urheilukentällä oli jonkin verran pilaantunutta maa-ainesta. Tämä oli peruja aikaisempien juoksuratojen materiaaleista, jotka olivat vuosien saatossa hautautuneet uusien kerrosten alle. Pilaantunut maa poistettiin ja tilalle vaihdettiin uudet maamassat. Kentän rakentaminen eteni sulan maan aikana sujuvasti muun rakentamisen rinnalla ja se saatiin käyttökuntoon elokuussa 2023, Aimo Paavola kertoo.
Liikunta-alueella voi harrastaa monipuolisesti eri lajeja. Kentällä on muun muassa 100 metrin juoksuradat, jalkapallonurmi ja parkour-alue. Liikunnallista kokonaisuutta täydentää Lahdenkadun toisella puolella sijaitseva Kivimaan uimahalli.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
