Monitilatoimistoa ja vanhaa tilantuntua
Vaasan hallintotalon peruskorjauksessa sekä tilat että tekniikka uudistettiin läpikotaisin. Yhteensovitettavana olivat rakennushistorialliset arvot ja nykyaikaisen työympäristön vaatimukset.
Vaasan hallintotalo on paitsi suojeltu arvorakennus myös kaupungin julkisen hallinnon ja päätöksenteon keskus. Kuntavaalivuoden 2021 alkajaisiksi rakennus otettiin käyttöön sen historian mittavimman, noin 9,2 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen jälkeen.
Rakennuksen historia ulottuu vuoteen 1862, jolloin arkkitehti C. A. Setterbergin suunnittelema, jälkiempiretyylinen talo valmistui apteekiksi ja apteekkarin asunnoksi keskelle uutta Vaasaa. Kymmenen vuotta aiemmin tulipalo oli tuhonnut vanhan keskustan. Setterbergin käsialaa olivat paitsi kaupungin uusi asemakaava myös lukuisat julkiset ja yksityiset rakennukset.
Vaasan kaupungin omistuksessa rakennus on ollut vuodesta 1911 lähtien, ja 1920-luvun lopussa sitä laajennettiin hallinnon tarpeisiin. Nykyisin hallintotalossa työskentelee noin sata kaupungin työntekijää. Rakennuksessa ovat myös kirjaamo ja keskusarkisto sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoussalit.
– Mittavampia muutostöitä rakennukseen on tehty viimeksi 1970-luvulla. Koko talo oli kauttaaltaan peruskorjauksen tarpeessa, Vaasan Talotoimen rakennuttajapäällikkö Kukka Potka kertoo.
Työtilat nykypäivän tarpeisiin
Hallintotalo on haluttu säilyttää entisessä käyttötarkoituksessaan, hallinnon ja ylimmän johdon toimipisteenä sekä päätöksenteon paikkana. Aika oli kuitenkin ajanut 1970-luvulta peräisin olevien koppikonttoreiden ohi, ja myös talotekniikka oli uudistettava kokonaan.
– Vanha rakennus ja sen kantavat rakenteet asettivat omat raaminsa suunnittelulle. Suuria monen ihmisen toimistotiloja ei ollut mahdollista rakentaa, ja parhaana ratkaisuna pidettiin monitilatoimistoa. Näkemykseni mukaan rakennus palvelee nyt hyvin uusia työnteon tapoja, Potka sanoo.
Koppitoimiston tilalle rakennettiin erikokoisia työtiloja, neuvottelu- ja etäkokoustiloja, hiljaista tilaa ja puhelinkoppeja. Myös talon kellarikerros on kunnostettu työtiloiksi, ja lisäksi siellä toimii kaupungin keskusarkisto. Kerrosalaltaan 3805 neliön rakennuksessa on nyt kaikkiaan 109 työpistettä, eli puolet enemmän kuin ennen remonttia.
Talon esteettömyys parani peruskorjauksen myötä huomattavasti. Rakennukseen tehtiin hissi sekä pihan puolelle esteetön sisäänkäynti. Lisäksi sisä- ja ulkotilat kävivät läpi mittavan kasvojenkohotuksen, jossa kunnioitettiin talon alkuperäistä henkeä.
– Yhtenä tavoitteena oli säilyttää julkisivu sellaisenaan, samoin suojelun kohteena olevat kokoussalit ja pääporrashuone. Yksityiskohtana voidaan mainita, että 1970-luvulla uusitut ikkunat vaihdettiin puuikkunoihin, Potka kertoo.
Muutokset rakennuksen ehdoilla
Peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2016 rakennushistoriallisella selvityksellä, kuntotutkimuksilla ja tulevien käyttötarpeiden kartoituksella. Sisätiloista tehtiin myös väritutkimus.
Pääsuunnittelusta on vastannut korjaussuunnitteluun erikoistunut oululainen arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy. Arkkitehti SAFA Juho Teppo kertoo, että apuna on käytetty laserkeilauksen pohjalta tehtyä 3D-tietomallia.
– Tämän tyyppisessä korjaushankkeessa tietomallinnus palvelee hyvin, sillä rakennuksen runkoratkaisut ovat kaarevia ja monitasoisia, ja paikalla muurattuina hyvinkin massiivisia.
Työtilojen suunnittelussa oli konsulttina mukana Workspace Oy. Lähtökohtana oli luoda monitilatoimisto rakennuksen ehdoilla eikä päinvastoin. Tilamuutoksissa nojauduttiin alkuperäisiin kantavien seinien linjoihin, ja vuosikymmenten saatossa tehtyjä väliseiniä poistettiin.
– Vanhalla puolella kantavat tiiliseinät ovat tallella, ja siellä on palautettu vanhoja aukkoja ja vanhaa tilantuntua. Suhteellisen kevyillä ratkaisuilla on saatu muodostettua tiimityöhön sopivia tiloja, Teppo kertoo.
Uudemmalla puolella rakennusrunko on väljempi, ja sinne saatiin avaraa tilaa, joka on jaettu käyttäjän toiveen mukaan ryhmä- ja monitoimitiloihin. Tilat ovat myös muunneltavissa, jos käyttötarpeet muuttuvat.
Vanhaa pintaa esiin
Hallintotalon julkisivu kunnostettiin paikkarappauksella. Keltaista väriä taitettiin hiekan sävyyn, joka on linjassa alkuperäisen värimaailman ja viereisten rakennusten kanssa. Rakennuksen sisäpuolella julkisiin tiloihin tuotiin vahvojen värien tilalle neutraalimpia sävyjä.
– Suojelluissa osissa käytettiin kunkin aikakauden väriteemoja, yleiseen ilmeeseen sopiviksi taitettuina. Koristeosia ja yksityiskohtia on lisäksi korostettu rajauksilla. Ornamentiikka niin sisätiloissa kuin julkisivussakin pääsee paremmin esiin, Teppo kertoo.
Kellarikerroksessa palautettiin alkuperäinen pitkä ja avara tila. Vanha, 1800-luvun ristiholvirakenne paljastettiin, ja alkuperäinen tiilipinta tuotiin näkyville. Samalla saatiin lisätietoa rakennuksen historiasta: töiden yhteydessä löydettiin tiiliseinästä leima ”Clayton & co Patent”.
– Tiilet on ilmeisesti valmistettu koneellisesti Henry Claytonin patentoimalla laitteella, joka oli 1800-luvun ensimmäisiä patentoituja tiilenlyöntilaitteita. Apteekkarin talona tämä oli aikanaan ensimmäisiä tiilirakennuksia Vaasassa, ja sellaisena myös vaurauden merkki, Teppo toteaa.
Talotekniikka haasteena
Kun kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, suunnittelu on tasapainoilua muutostarpeiden ja vanhan rakennuksen reunaehtojen kanssa.
Contria Oy:n projektipäällikkö Seppo Nissilä toteaa, että etenkin kosteusongelmista kärsineen kellarikerroksen korjaaminen toimistokäyttöön oli rakennusfysikaalisesti vaativa suunnittelutehtävä.
– Ulkopuolelle tehtiin nykyaikaiset vesi- ja lämmöneristykset ja sisäpuolelle vesihöyryä läpäiseviä rappauspintoja. Tarvittiin lämmöneristys ja kapillaarikatkot, jotta varmistetaan rakenteiden kuivuminen sisäänpäin ja kosteusriskin torjunta, Nissilä kertoo.
Lisäksi alapohja ja salaojitus uusittiin, mikä vaati tarkkaa louhintaa vanhojen perustusten välissä.
Kellarin saneerauksessa on käytetty Saksassa kehitettyä Temperierung -menetelmää, joka on tarkoitettu erityisesti vanhojen rakennusten lämmitykseen ja kosteusvauriokorjauksiin.
Seinä- ja lattiarakenteen rajaan upotettu lämmitysputkisto tekee rakenteeseen kapillaarikatkomaisen kosteuden keräysvyöhykkeen. Rakenteen lämpötila nousee, mikä mahdollistaa suuremman määrän kosteutta ilman tiivistymisriskiä ja mahdollisesti näkyvää vauriota.
Isoimpana haasteena kaikki suunnittelijat pitävät nykypäivän talotekniikan sovittamista vanhaan rakennukseen niin, ettei talo menetä luonnettaan.
Hajautetun ilmanvaihtojärjestelmän ansiosta ei tarvittu isoa konehuonetta. Vanhat huonekorkeudet saatiin säilytettyä asentamalla ilmanvaihtokanavat ja sähköjohdot katonrajaan huoneiden reunoille.
Aluksi tarkoitus oli käyttää vanhoja tiilihormeja pystynousuina. Ne osoittautuivat kuitenkin liian ahtaiksi, joten tekniikkaa varten rakennettiin uudet kuilut.
– Myös kaikki vesi- ja viemäriputket uusittiin, samoin liitokset, jotka osittain olivat hyvin vanhoja. Piha-alueella uusittiin kallistukset ja pintavesien kulku, Granlund Pohjanmaa Oy:n osastonjohtaja Jörgen Holm kertoo.
Kellarista kattoon
Peruskorjaus käynnistyi purkutöillä vuoden 2019 keväällä. Yli satavuotiaan rakennuksen kanssa yllätyksiltä ei voida välttyä. Esimerkiksi haitta-aineita löytyi jo tutkimusvaiheessa, samoin rakenteita avattaessa.
– Kyseessä on laaja kohde, ja vaikeuskerrointa toivat vanhan talon eri-ikäiset rakenteet. Rakennuksessa on puisia, betonisia ja teräspalkilla vahvistettuja välipohjia, ja niiden kunto voitiin todeta vasta rakenteita mittavammin avatessa, Rakennusyhtiö Peabin yksikönjohtaja Esko Korpi toteaa.
Välipohjat avattiin, ja vanhat täytteet poistettiin. Rakennuksen vesikatto uusittiin ja kattorakenteita vahvistettiin teltan alla säältä suojassa. Haastava työvaihe oli myös kellarin lattian louhinta salaojituksia ja viemäröintejä varten, samoin lvis-asennusten sijoittaminen vanhan rakennuksen rakenteisiin.
Peab Oy vastasi hallintotalon peruskorjauksesta kokonaisurakoitsijana. Korpi kiittää yhteistyötä rakennuttajan ja suunnittelijoiden kanssa, mikä takasi hyvän lopputuloksen vaativassa projektissa. Suunnitelmia tarkennettiin ja muutettiin kun vanhat rakenteet paljastuivat purkutöiden edistyessä.
– Aikataulullisesti kaikki meni kuitenkin nappiin, ja lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä, Korpi toteaa.
Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Esa Kyyrö
