Matinkatu 8:n peruskorjauksessa monistettiin hyötyjä
Teksti: Antti J. Lagus, Kuvat: Mikael Lindén, Ilmakuva: Hannu Vallas Lentokuva Vallas Oy
Ryhmäkorjaukseen osallistuu yksi kohde Vantaalta ja kaksi kohdetta Espoosta. Yhteensä kolmessa asunto- osakeyhtiössä on huoneistoja 161 kappaletta. Espoon Matinkadulla huoneistoja on kahdessa erillisessä talossa yhteensä 45 kappaletta.
Kummassakin Matinkadun talossa on kolme kerrosta ja kolme porraskäytävää. Asuntojen lisäksi taloissa on myös yhteisiä tiloja kuten pesutupa ja pyörävarasto. Taloihin lisättiin korjauksessa hissit. Hissikuilut on asennettu rakennuksen rungon ulkopuolelle.
Rakennustöistä vastanneen Consti Asuntokorjaus Oy:n vastaava työnjohtaja Arto Tuominen kertoo, että hissien tuonnin myötä portaikko piti muuttaa kierreportaaksi. Aiemmin portaat olivat olleet suorat ja kunkin kerroksen välissä oli ollut lepotasanne. Uudet portaat asennettiin sisään taloon hissikuilun kohdalle tehdystä julkisivun aukosta. Hissikuilut ovat betonielementtirakenteiset.
Matinkadun taloissa oli tehty julkisivuremontti vuonna 2010, jonka yhteydessä myös rakennuksen ikkunat oli vaihdettu. Yhteensä 15 huoneistossa tehtiin yhden ikkunan tilalle ranskalainen parveke, minkä vuoksi niissä uusittiin myös ikkunat. Ranskalaiset parvekkeet tuovat sisätiloihin runsaasti valoa.
Korjausten yhteydessä uudistettiin myös huoneistojen pohjaratkaisuja, muun muassa kylpyhuoneiden paikkoja muutettiin. Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:n projektinjohtaja Juuso Hämäläinen kertoo, että kolmioista tehtiin pienempiä asuntoja, ja siinä yhteydessä myös talon vesi- ja viemärikuilujen määrää lisättiin.
Hämäläisen mukaan peruskorjaus on nostanut kiinteistön arvoa huomattavasti. Myös Espoon Matinkylään tuleva metroyhteys nostaa asuntojen arvoa; talo sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä metroasemasta.
Tiukka aikataulu minimoi vuokramenetykset
Oleellisena osana peruskorjausta Hämäläinen pitää tiukkaa aikataulua. Näin voitiin pienentää tyhjillään olevista asunnoista syntyvää vuokratulojen menetystä. Valittu talotekniikkaratkaisu Flowall nopeutti Hämäläisen mielestä töitä. Töiden aikana löydettiin myös lean-periaatteita noudattavia ratkaisuja.
Consti Asuntokorjausyksikön aluejohtaja Tapio Virran mielestä ei juuri ole tahoja, jotka toisivat uutta korjausrakentamiseen. Kun yleishyödyllisiäkään toimijoita ei enää ole, urakoitsijoiden on pitänyt ruveta kehittämään uutta.
Virran mielestä kiinteähintainen urakkamalli sopii huonosti korjausrakentamiseen, jossa voi tulla yllätyksiä matkan varrella. Tästä syystä urakat on monesti hinnoiteltu varmuuden vuoksi varsin kalliiksi. Virta ehdottaa mallia, jossa tilaaja ja urakoitsija jakaisivat keskenään mahdollisen korjauskustannuksissa tulleen säästön. Näin budjetti voitaisiin laatia esimerkiksi 20 miljoonaan euroon ja lisäksi tulisi neljän miljoonan riskilisä, joka jaettaisiin urakoitsijan ja tilaajan välillä. Ei siis automaattisesti budjetoitaisi 24 miljoonaan euroon.
Ryhmäkorjaushankkeissa osa riskeistä putoaa töiden edistyessä usein pois, mutta jos alkuperäiset urakkalaskelmat on tehty avoimessa hengessä, laskelmia voidaan sovittaa muuttuneen tilanteen mukaan.
Flowall-tekniikkaseinä nopeuttaa rakentamista
Uponorin hankekehityspäällikkö Toni Wahlfors sanoo, että työmaalta oppii aina sellaisia asioita, joita otetaan huomioon tuotteen seuraavassa kehitysvaiheessa, esimerkiksi sähköjen yhdistäminen nousuihin.
Flowall-seinää käyttämällä voidaan rakennustöitä nopeuttaa Tuomisen mukaan kymmenisen prosenttia. Nopeuden kasvua on käynyt mittaamassa Työtehoseura.
Muun muassa lvi-, sähkö- ja rakennesuunnittelusta vastanneen Sweco Oy:n Taloyhtiöpalvelut-yksikön osastopäällikkö Antti Ollikainen kertoo, että projektissa tekniikkasuunnittelu oli tärkeässä roolissa. Flowallseinän ansiosta saatiin voimassa olevien rakentamismääräysten mukainen tulo- ja poistoilman ilmanvaihto mahdutettua pienempään tilaan kuin mitä vanha ilmanvaihto oli vienyt.
– Saimme parannetuksi sisäilman laatua sekä energiatehokkuutta. Huoneistokohtainen ilmanvaihto on varustettu lämmön talteenotolla, Ollikainen sanoo.
Tietomallisuunnittelua peruskorjauksessa
Projektissa käytettiin tietomallisuunnittelua, jota käytetään uusia asuintaloja rakennettaessa mutta vähemmän asuntoperuskorjauksessa. Swecon virtuaalipalveluiden osasto vastasi kaikkien osallistuvien tahojen tietomallien yhteensovittamisesta.
Keittiökalusteet toimittaneen Puustelli Oy:n projektipäällikkö Mika Rainio kertoo, että yritys osallistui hankkeeseen tuoteosatoimittajana alusta lähtien. Keittiökalusteiden lisäksi Puustelli toimitti eteisten ja makuuhuoneiden kaapit.
– Suunnitelmissa voitiin varmistaa esimerkiksi se, että keittiön allaskaapit ja viemärit kohtaavat Flowall-tekniikkaseinässä, Rainio sanoo.
Flowall sopii Rainion mielestä etenkin 1960- ja 1970-lukujen elementtirakenteisiin taloihin ja miksei myös 1980-luvullakin rakennettuihin taloihin. Ratkaisulla saadaan parannetuksi energiatehokkuutta ja asumismukavuutta. Lisäksi asennus sujuu 10 – 15 prosenttia nopeammin kuin ennen.
Neliöt hyötykäyttöön
Rakennuttaja Mandatum Lifea projektissa edustanut Sammon kiinteistöpäällikkö Jukka Teerimäki toteaa, että ryhmäkorjaushankkeessa saadaan säästöä, kun periaatteessa yksillä tasomäärityksillä voidaan korjata peräkkäin kolme eri kiinteistöä.
Teerimäen mukaan nyt ei kohdattu aluekorjaushankkeissa usein tulevia vaikeuksia, koska kaikilla kolmella kiinteistöllä on sama omistaja. Ryhmäkorjaushankkeen etuna hän näkee myös sen, että hinta pystytään pitämään paremmin kurissa ja hankekoon kasvaessa saadaan paremmin urakkatarjouksia.
Työntekoa helpotti, kun talot peruskorjattiin niin, että niissä ei ollut asukkaita. Usein asuntoyhtiöiden peruskorjauksissa osassa talosta asutaan samaan aikaan, kun toista osaa korjataan.
Ryhmäkorjauksissa monistetaan hyötyjä
– Ryhmäkorjausten etu tulee esiin myös siinä, että kun ensimmäisessä talossa löytyy joitakin rakentamisen kipukohtia, osataan niihin varautua seuraavassa kohteessa, Teerimäki sanoo.
Nyt oli Teerimäen mukaan otollinen ajankohta peruskorjauksille. Sen lisäksi, että talot olivat tulleet peruskorjausikään, myös niitä koskeneet arava-säännökset olivat loppuneet. Huoneistoissa tehtiinkin kauttaaltaan tason nosto, mikä näkyy muun muassa keittiöön ja muihin asuinhuoneisiin valituissa kiintokalusteissa sekä huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa.
Peruskorjauksessa parannettiin myös asuntojen esteettömyyttä. Esimerkiksi oviaukot ja kylpyhuoneet ovat suuremmat kuin ennen. Myös hissit ovat tärkeä osa esteettömyyttä. Niiden ansiosta huonommin liikkuvat ja lapsiperheet voivat asua kolmannessakin kerroksessa.
As. Oy Matinkatu 8, ryhmäkorjausta Espoossa
Rakennuttaja: Mandatum Life
Tilavuus: 8700 kuutiota
Kokonaisala: 2900 neliötä
Rakennusaika: 10/2015 – 6/2016
Rakennuskustannukset: Matinkatu 8 oli osa kolmen taloyhtiön ryhmäkorjaushanketta, jonka kokonaisbudjetti on 10 miljoonaa euroa
