Liipolan monitoimitalo Onni
[Best_Wordpress_Gallery id=”36″ gal_title=”Liipolan monitoimitalo Onni”]
Teksti: Leena Huovila Kuvat: Voitto Niemelä
Liipolan kaupunginosa Lahdessa sai hienon kasvojenkohotuksen, kun moderni monitoimitalo Onni valmistui kaupunginosan keskukseen, ostoskeskuksen kupeeseen. Tontilla sijaitsi aiemmin koulu-, päiväkoti- ja kirjastorakennus 1970-luvun alusta. Rakennuksessa oli vakavia kosteus- ja sisäilmaongelmia, ja se oli purettava. Käyttäjät olivat vuosia parakkievakossa.
Monitoimitalo Onnissa lapsi voi kasvaa yksivuotiaasta kymmenvuotiaaksi. Onnissa on päiväkoti esiopetusryhmineen ja koululuokat ensimmäisestä neljänteen. Tuttu miljöö helpottaa siirtymistä vaiheesta toiseen. Koulussa on nyt noin 135 ja päiväkodissa 160 lasta.
Onnissa on myös tilat oppilashuollolle ja suun terveydenhuollolle sekä talon omaan tarpeeseen mitoitettu palvelukeittiö. Onni on kaupunginosakeskus ja asukkaiden olohuone, jonne houkuttelee noin 12 000 niteen kirjasto. Henkilökunta on paikalla aukioloaikoina, mutta omatoimikäyttöaikaa on joka päivä kello 7–22.
Liikuntasalin 600 neliötä palvelevat alueen ja kaupungin asukkaita. Näyttämöllä on peilit ja tanko, ja se soveltuu tanssi- ja musiikkiryhmille. Lisäksi on muita yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja: puutyöpaja, kuvaamataito- ja tekstiilipaja, mediateekki ja aistihuoneeksi nimetty rentoutumistila, joka soveltuu vaikkapa pienille lukupiireille. Taloisäntä koordinoi asukkaiden toimintaa Onnissa.
Rakennuttajan, Lahden kaupungin, edustajana projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden Tilakeskuksesta kertoo, että hanke otti vauhtia Raklin hankintaklinikasta. Samassa klinikassa käsiteltiin myös samanaikaisesti toteutettua Jalkarannan monitoimitaloa.
– Hankintaklinikassa käytiin läpi hankkeiden tavoitteita ja tarjousmenettelyä. Liipolan monitoimitalon tavoitteita olivat muun muassa monikäyttöisyys, muunneltavuus ja energiatehokkuus, Tenhunen sanoo.
Monitoimitalo Onni oli pilottikohteena Finnish Green Building Councilin Rakennusten elinkaarimittarit -projektissa. Uusi rakennus on monta kertaa energiatehokkaampi kuin edeltäjänsä. Energiatehokkuusluku on 120.
Monitoimitalo Onni toteutettiin SR- eli suunnittele ja rakenna -urakkana. Tarjouskilpailun voitti SRV Rakennus Oy. Arkkitehtitoimistoksi valikoitui Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy. Rakennuksen bruttoala on 6 500 neliömetriä ja kokonaiskustannukset noin 17 miljoonaa euroa.
Monimuotoinen katto,veistoksellinen muoto
SR-urakkakilpailua varten rakennushahmon, -massan ja toiminnot suunnitteli arkkitehti Airi Vesala Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:stä. Projektin edetessä pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Matti Sten, ja tiimissä työskenteli myös arkkitehti Aarne von Boehm.
Liipola on hyvin jyrkkärinteinen kaupunginosa, ja monitoimitalokin rakennettiin jyrkkään rinteeseen. Pääjulkisivu on Ostoskadulle. Sen suuntaan rakennus on kaksikerroksinen ja alarinteeseen kolmikerroksinen. Talon katseenvangitsijana on monimuotoinen vesikatto.
– Rakennuksen näyttävä katto ja nouseva hahmo näkyvät joka puolelle ja korostavat monitoimitalon merkittävää asemaa yhteisön kokoontumispaikkana. Tavoitteemme oli tehdä talosta aukiota rajaava dominantti, joka tuo positiivisen lisän ostoskeskuksen miljööseen, von Boehm luonnehtii.
Julkisivut ovat punaista poltettua tiiltä, mikä sitoo rakennuksen ympäristöönsä. Punatiiltä keventävät ja raikastavat värikkäät julkisivuosat, jotka ovat kestävää printtipainettua julkisivulaminaattia.
Talo ei ole laatikko vaan muoto on veistoksellinen.
– Veistoksellisen muodon keskiössä on sydän, johon kaikki eri toimintojen tilaryhmät kiinnittyvät. Ydin on ruokasalista, kirjastosta, näyttämöstä ja liikuntasalista muodostuva yhteinen olohuone. Kaikki tilat sijoittuvat tämän ytimen läheisyyteen lyhyin etäisyyksin, von Boehm sanoo.
Näyttämö avautuu siirtoseinin ruokasaliin ja myös liikuntasaliin. Kokonaan avattuna tila on erittäin suuri ja näyttävä.
Sekä koulun että päiväkodin tiloja voidaan helposti avata ja sulkea taittoseinin ja pariovin. Siten aikaansaadaan kulloisenkin tarpeen vaatimat tilayhdistelmät. Nykysuuntauksen mukaisesti käytävä- ja aulatilat ovat merkittävä osa oppimismaisemaa ja päiväkodin puolella toimintavyöhykettä. Laajimmillaan yhdistettävät tilat ja käytäväaulatilat muodostavat laajoja avoimia oppimismaisemia. Tarpeen vaatiessa jokainen tila voidaan sulkea ryhmälle kohdistettavaan opetukseen.
Eri toiminnoille tarkoitettujen tilojen erilliskäyttö on mahdollista omien sisäänkäyntien kautta. Esimerkiksi kirjastoon pääsee omasta ovesta päätuulikaapin kautta, ja oppilashuollolla ja kädentaidon pajoilla on omat sisäänkäynnit suoraan ulkoa – niin kuin myös liikuntasalilla.
Von Boehmin mukaan pysäköinnissä ja huoltoliikenteessä on käytetty hyväksy rinnetontin mahdollisuuksia. Päiväkodin saattoliikenne on johdettu tontin itäreunalta alas siten, että alempaan kerrokseen sijoitettu päiväkoti on helppo saavuttaa. Alas kulkevan tien varteen on sijoitettu myös keittiön huolto ja pääosa pysäköinnistä.
Kaikki ajoneuvoliikenne on tontin itäreunalla, joten koko muu tontti on saatu autottomaksi ja turvalliseksi.
Huolellista valvontaa,viiden vuoden takuuaika
Monitoimitalo Onnin vastaavana mestarina SRV Rakennus Oy:stä toimi Matti Nurkka. Hän kertoo, että rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2014, sujuivat aikataulun mukaan ja kaikkineen kohde luovutettiin tilaajalle syyskuussa 2015. Sisätilat otettiin käyttöön jo aiemmin: päiväkoti, koulu ja kirjasto aloittivat elokuussa.
Nurkka nostaa haasteina esiin tontin kaltevuuden ja vesikaton monimuotoisuuden.
– Tontti on hyvin kalteva, mutta onneksi esimerkiksi kaikki raskaimmat nostot saatiin hoidetuiksi ennen talven tuloa. Niihin lukeutui myös katto, joka on monimuotoinen, eri suuntiin kalteva ja siksi hyvin haastava. Pukkiristikot saatiin kuitenkin hyvin paikoilleen marraskuun loppuun mennessä.
Nurkka kiittää ristikkojen toimittajaa, joka oli Keski-Suomen Puukympit Oy. Ristikot oli huolellisesti muotoiltu ja sahattu juuri oikein.
Työmaan turvallisuuteen oli kiinnitettävä erityistä huomiota, koska koululaisten parakkikeskittymä oli niin lähellä työmaata, ja alueella oli paljon vilskettä. Turvallisuusasioissa onnistuttiin hyvin.
Leimallisinta olivat korkeat laatuvaatimukset, tarkka valvonta niiden varmistamiseksi ja tavanomaista pidempi viiden vuoden takuuaika. Nurkan mukaan näyttöpaineet ovat tietenkin suuret, kun toteutetaan uusi rakennus purkupakon eteen joutuneen kosteusvauriorakennuksen paikalle. Kosteuden- ja pölynhallintaan kiinnitettiin suurta huomiota – niin kuin myös energiatehokkuuteen, jota niin ikään takuuseen liittyen seurataan viisi vuotta.
– Yhteistyö Lahden Tilakeskuksen kanssa sujui hyvin. Valvonta oli kokoaikaista, tiukkaa mutta asiallista, ja myös valvojan kanssa yhteistyö sujui hyvin, Nurkka sanoo.
Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Heille työmaavalvonnan rakennusteknisten töiden osalta toimitti alihankintana Rakennuttajatoimisto Rantatupa Oy. Valvonnasta vastasi rakennustöiden valvoja, rakennuttajainsinööri (AMK) Pasi Rantatupa.
– Muun muassa maanvaraisen alapohjan ja ulkoseinän rajan tiiviyttä tarkistimme merkkiainekokeilla. Lisäksi vaipan mahdollisia ilmalämpövuotoja etsittiin tiiviysmittauksen yhteydessä lämpökamerakuvaamalla koko rakennus, jotta rakenteellisia ilmavuotoja ei jäisi – tulos oli erinomainen, Rantatupa kertoo.
Riskianalyysi pohjana
Projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden Tilakeskuksesta sanoo, että kun tilaajaorganisaatiolla ei itsellään ole valvontaorganisaatiota, toimiva ja luotettava ulkopuolinen valvonta on ensiarvoisen tärkeää. Rakennusteknisen valvonnan lisäksi sähkö- ja lvi-valvonta olivat Onnin työmaalla erikseen.
– Valvontaa tarvitaan korkean laadun ja rakennuksen pitkän elinkaaren varmistamiseksi, Tenhunen sanoo.
Valvonnan pohjana oli urakoitsijan kanssa tehty tarkka riskianalyysi. Mikä voi mennä pieleen? Miten pieleen menemisen voi estää?
Kaikki valvontaan liittyvä koottiin verkkopohjaiseen projektitietopankkiin, esimerkiksi tarkistusasiakirjat ja viikkoraportit tuhansine valokuvineen.
Kaikki suunnitelmat tietomallintamalla
Vastaavana rakennesuunnittelijana hankkeessa toimi projektipäällikkö Jari Saastamoinen Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:stä. Hän kertoo, että rakennuksen rungon muodostavat kantavat teräsbetonielementtiseinät, betonielementtipilarit, betonielementtipalkit sekä teräksiset liittopalkit.
Väli- ja yläpohjalaatat ovat pääosin esijännitettyjä ontelolaattaelementtejä. Myös väestönsuoja on elementtirakenteinen. Rakennus on perustettu maanvaraisten anturoiden varaan, ja yläpohjan hyvin moninaiset muodot on toteutettu pukkiristikoilla.
Kaikkien suunnittelualojen suunnittelijat tekivät työnsä tietomallintamalla. Tietomalleja käytettiin viikoittain törmäystarkasteluihin varmistamaan rakenteiden toteutettavuus ja yhteensopivuus. Tietomallien avulla oli myös helppo siirtää tietoa suunnittelijalta toiselle ja havainnollistaa urakoitsijalle ja tilaajalle suunnitteluratkaisuja.
Saastamoisen mukaan rakennemalli luotiin myös erittäin tarkalla tasolla mallintaen muun muassa kaikki rakennuksen ulko- ja sisäpuoliset eristeet sekä putkistot. Tavanomaista tarkemmasta tietomallintamisessa hyödyttiin esimerkiksi siinä, että urakoitsijaa varten saatiin koostettua listat työmaalla tarvittavasta rakennustarvikkeesta. Tietomalleja voidaan toteutusvaiheen jälkeen hyödyntää rakennuksen koko elinkaaren aikana esimerkiksi tiedon säilyttämiseen ja huolto- ja muutostoimenpiteiden suunnitteluun.
– Onnissa oli haastava vesikaton muoto pitkine ulokkeineen ja jyrkkine sisätaitteineen. Se olisi ollut vaikeasti hallittavissa 2D-maailmassa, joten 3D-tietomallintamisesta oli tässäkin mielessä korvaamatonta hyötyä, Saastamoinen sanoo.
Lähes jokainen yli 200:sta jopa kahdeksan metriä korkeasta kattoristikosta oli erilainen, ja tuohon ristikkoviidakkoon piti saada myös sovitetuiksi suuri talotekniikan määrä ja huollon mahdollistavat kulkusillat. Kaiken kaikkiaan haasteista selvittiin Saastamoisen mukaan hyvin, ja työmaalla palapelin palaset sopivat ongelmitta paikalleen.
